Television nykyohjelmisto tuottaa pahoinvointia, oikeutettua vihaa. Vihantunteen synnyttäjä ei ole sosiaalinen media vaan television viihdeohjelmisto. Ohjelmat ovat ällömössöä.

Mössöä paetessa törmää joskus mikä tämä on -ihmettelyyn. Syysprinssi? Jossain olen tuon sanan kuullut, en muista missä. Onko elokuva kevyttä rakkauspornoa? Sosiaalipornoa? Helsinkiläiskulttuurin höppänyyden kuvausta? Yhteiskunnan kahtiajaon kuvausta? Alkaa vaikuttaa hyvältä.

Näin arvailin kun TV2 näytti kahteen kertaan elokuvan Syysprinssi (nähtävissä Areenalla). Elokuvan loppua kohti olin varma: kyseessä on yhteiskunnan kahtiajaon ja helsinkiläiskulttuurin höppänyyden kuvaus. Terävä, ei ollenkaan huono. Elokuvan taustasta, tekijöistä, ohjaajasta en tiennyt hitustakaan, onneksi. Edes yhtään näyttelijää en tunnistanut (hah). Sain luoda kuvani täysin itse.

(lisää…)

Tuottaa tuskaa voittaa alakulo, minkä tapahtumat yliopistomaailmassa aiheuttavat. Kymmenen vuotta yliopistoja on ohjattu vieraan vallan alle. Tuo vieras valta on talouselämä.

Askelmia yliopistokaappauksen tiellä:

  • yliopistolaki 2010, vallan keskitys yliopiston hallitukselle, rehtorille  ja opetusministeriölle
  • säätiömuodon luominen
  • rehtorin vaalin siirtäminen yliopiston hallitukselle (bulvaanipiirteitä)
  • pääomittaminen, vivutus valtion pesämunalla, yritysmuotoinen sijoitusajattelu
  • suuryritysten ja rahavallan ujuttaminen yliopistojen hallintoon (esim. Risto Varma / Oulu)
  • yritysjohtamiseen pakottaminen, strategiointi, priorisointi ja muut sotatermit
  • tieteen politisointi perustuslain vastaisesti, Strategisen tutkimuksen neuvosto akatemiassa
  • tutkimusvapauden tuhoaminen valtion tutkimuslaitoksista (Metla, RKTL – > Luke)
  • työelämäprofessuurien luominen (viimeisin löytö: Tiina Raevaara / Turku)
  • mielivaltainen ja jopa laiton pakkovallan käyttö, mm. tapaus Tampere
  • eliittimyönteisten rehtorien valinnat, viimeisimpinä Jari Niemelä ja Mari Walls
  • Business Finlandin vivuttaminen yliopistojen sisään
  • tilauskoulutus, yliopistot yritysten ammattikouluiksi
  • lukukausimaksujen hivuttaminen

Tuoreet rehtorivalinnat, Mari Walls Tampereelle ja Jari Niemelä Helsinkiin ovat syvälle ulottuvan kaappauksen pintaa, mutta sellaisenaan kuvaavia.

(lisää…)

Kuvastoa Helsingin Jätkäsaaresta kesältä 2016 ja 2017.

KATSO kuvat osoitteesta:

http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260210-urbaania-populismia-helsingin-jatkasaaressa-kuvasto

(lisää…)

Kruunun haka oli lehmien laidun ja hevosten kirmailutanner. Taloja kallioiden laelle alkoivat rakentaa ruiskumestari, merimiehen leski, rakennusmestarit, arkkitehdit. Ihmisten leikkisä luovuus ja vapaa mieli sai vielä liihottaa. Kruunu tai senaatti ei kahlinnut toisin kuin kaavoittajat ja lautakunnat nykyään. Syntyi taloja ja pihoja joita tänään voi ihailla mutta jotka joutuu etsimällä etsimään.

Kruununhaka-seura ja talojen asukkaat esittelivät talojensa tarinoita neljän tunnin kierroksella.

(lisää…)

Ira Jänis-Isokankaan väitöskirjan otsikko on Neuvostovallan taistelu huliganismia vastaan 1920-luvulla.

Suomessa puheenaiheena tänään on tottelemattomuus ja mielenilmaisu. Kansalaistottelemattomuus ja huliganismi eivät ole yksi yhteen. Tottelemattomuus on tietoisen tavoitteellista, huliganismi epäselvemmin.

Huliganismiksi leimaaminen on vallanpitäjien keino vähätellä, leimata päähänpistoksi. Venäjällä Pussy Riotin jäseniä syytettiin huliganismista.
(lisää…)

Saametyttö heitti hätkähdyttävän ajatuksen: Timo Aron harrastama asutusruutujen piirtely on uuskolonialismia. Todella, sitä se on. Sata vuotta sitten mitattiin pääkalloja, tänään mitataan ”asuttuna pitämistä”. Henki on sama, ihmisen ja kansakunnan jalostaminen.

Sanonta ”asuttuna pitäminen” on tyhmä, lapsellinen, vääristynyt.

Ensinnäkin: asuminen ei ole elämän pääsisältö. Toki ihminen ajoittain tarvitsee suojaa mutta olennaisempaa on toiminta, puuhailu. Otan esimerkin, voi olla populistinen mutta olkoon. Jos Saimi Hoyer olisi muuttanut Punkaharjulle vain asumaan, kukaan tuskin tietäisi asiasta mitään. Mutta ei, hän toimii. Hän kunnostaa hotellin, majoittaa matkaajia, laittaa ruokaa, tekee ympäristön kauniiksi ja houkuttelevaksi, liikkuu metsässä, kerää sieniä, kalastaa, paistaa Puruveden muikun, hoivailee ohessa Putinia. Siis toimintaa, toimintaa ja toimintaa.

(lisää…)

”Jonain päivänä kaikki taistolaisuuden traumatisoimat ovat poistuneet luonnollista reittiä. Siihen asti meidän, joita koko asia ei kosketa, pitää vain sinnitellä.”

Mielestäni tuo on kuolontoivotus.
(lisää…)

Ruotsissa on vaalit syksyllä. Jos hyvin käy, Suomi saa lahjan. Kymmeniä tuhansia, ehkä 100 000 Suomesta paennutta tuodaan ilmaisella paluukyydillä Suomeen. Ruotsi karkottaa heidät.

Näin käy jos on uskominen SD:n (tarkoittanee Ruotsidemokraatteja) vaaliohjelmaa 1990-luvulta.

(lisää…)

Riemastuin nähdessäni että Inarissa on saamelaiskulttuurin konferenssi. Sinne menen, maksoi mitä maksoi.

En mennyt lentäen, menin maita pitkin. Junan yläkerrasta näkee enemmän. Lähestyn saamenmaata hitaasti ja hartaasti. Panen merkille tienviitat, veden korkeudet, padot, kanavat, kuivauomat, puiden vuosikasvun, viljan oraan, talon ryhdin, poron rytmin, kirkon muodon.

Jatkan siitä mihin edeltäjäni jäivät: Rooman historioitsija Tacitus, Uppsalan tiedemies ja esseisti Linne, ranskalainen maapallon mittaaja Maupertuis, Utsjoen kirkkoherra Felman (mikä ‘herra’), saamen puoltaja Elias Lönnrot, Inari-tutkija T. I. Itkonen, Toivoniemen vallesmanni, aikamme saametutkijat. Jouni Kitin kanssa juttelin juuri. Vaatimattomuuttani jätän mainitsematta Petra Laitin, armollisuuden anojan.

(lisää…)

keskustelua aiheesta

Kansallistunne yhdistää, julistaa Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n otsikko. Media laidasta laitaan on valjastettu kansallisen uustotuuden levittämiseen.

Pyrkimättä tieteelliseen vastaväitäntään poimin muiden tieteilijöiden väitelmiä jotka enemmän tai vähemmän menevät ristiin e2-kyselyn kanssa.

Tieteellisestä artikkelistaan vuoden tiedekynällä palkittu Miika Tervonen kyseenalaistaa yhden kulttuurin Suomen. ”Yhden kulttuurin Suomi on siis ollut, paitsi myytti, myös poliittinen ohjelma ja itseään toteuttava ennuste” (Tervonen). Tervosen artikkelia selostaneen lehtiotsikon mukaan ’Suomen kansaa ei ole olemassa’ (mm. Aamulehti).

(lisää…)

Anna-Leena Härkösen kirjojen lukeminen tahtoo jäädä kesken. Mutta nyt, uuden kirjan otsikko osuu: Ihan ystävänä sanon, kirjoituksia maailman älyttömyyksistä.

Suuren suomalaisen kirjallisuuden rohkaisemana saanen minäkin käsitellä älyttömyyksiä. Aiheet löydän tiedetapahtumista, valtion tiedepolitiikasta sekä valtamedian pinnoilta. Näin ne näin.

Aiheiden luettelo:

  • VOX Helsinki
  • Kaius Niemi, HS – laatumedia
  • Johanna Vuorelma ja populismi
  • Yliopistolaisten tiedekäsitys
  • Tutkimuksesta toimintaan – tutkimuksella vaikuttamisen opas
  • Tiedefoorumi (OKM, opetushallitus, Akatemia)
  • Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö
  • Tampereen yliopisto, Marja Makarow
  • Thomas Wilhelmsson, Ylen hallitus
  • Sitra ja Helsinki Demos: kulttuurinen vanhuus

(lisää…)

Sananvapauden päiväksi he sitä kutsuivat. Media ja yliopistotutkijat pääsivät kehumaan itseään.

Yliopiston naistutkijat järjestivät Rähinäpäivän. Samaan aikaan Sanomatorilla oli paneeli, sinnekin oli pakko mennä kuullakseen mitä Suomen Penin vetäjä Venla Hiidensalo sanoo. Jaoin nämä tilaisuudet puoliksi, ajattelin katsoa loput videolta mutta eipä näy tallenteita. Siksi tämä kirjoitus jää osin muistinvaraiseksi.

Venla Hiidensalo ei pettänyt. Omaperäisiä, populismitutkijoista poikkeavia näkökulmia, inspiroivia ajatelmia.
(lisää…)

Helsingissä kuuntelin vasemmiston (vas, sd, SAK) vappupuheet. Tiivistäen:

SAK:n Jarkko Eloranta kehui kahdesti maailman onnellisinta kansaa ja kuinka monin mittarein Suomi on maailman paras maa. – Hetkinen, olenko eksynyt oikeiston vappujuhlaan? (lisää…)

Jos Suomessa olisi herkkä media, se olisi tehnyt perjantaista 20.4. mielikuvituksen juhlan. Eduskunnan Pikkuparlamentin täytti päivänmittainen Virtavesiseminaari ja sen päälle nähtiin elokuva Concrete Reasons Kino Engelissä. Elokuva kertoo kuinka Suomen kosket padottiin ihmisiä viinan avulla harhauttaen.

Seminaaria ja elokuvaa ei media noteerannut lainkaan. Laumaeläinten tavoin media juoksi junkkereitten ja harkimoitten perässä, mitä lienevät.

Laatokan lohi ei pääse Saimaalle, Hiitolanjoen padot estää. Kemijoen patoaminen vei ihmisiltä vuosisataisen kulttuurin ja ruokaturvan. (lisää…)

( huhtikuu 2018 )

Helsingin johtajistoon on kasautunut lipeviä tyyppejä jotka käyttävät kaupungin varoja ja mediaa näkemystensä levittämiseen. On syytä kurkistaa lipevyyden taakse, yksityiskohtiin.

Onko Helsinki edelläkävijä terveysasioissa? Otan esimerkin: diabeteksen hoidon. Saataville on tullut laitteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli glukoosisensoroinnin ilman sormesta otettavaa verinäytettä. (lisää…)

(maaliskuu 2918 / keskustelua )

EU:n isoin maa Saksa ottaa kiinni Puigdemontin. Tärkeintä Euroopassa on vakaus, perää Juha Sipilä.

Millaiset politiikkakäsitykset löytyvät Sipilän ja toisaalta Puigdemontin takaa? Hahmotan eroa piirroskuvassa alla.

Kuuntelin Puigdemontia Helsingissä kolmessa tilaisuudessa. Yliopiston tilaisuuteen en ole vastaavaa ryntäystä aiemmin nähnyt, ehkä 1000 nuorta, paljon ulkomaalaisia. (lisää…)

( maaliskuu 2018 / keskustelua )

Matti Viren asettaa blogissaan tositärkeitä kysymyksiä. Kysymyksiä, joita valtiollisen päällevyörytyksen jaloissa on esitettävä ja pohdittava. Vastausten sisällöstä, päätelmistä voi olla eri mieltä kuin Viren, mutta se on pienempi paha. Ensin on kysyttävä mielekkäästi ja järkevästi.

Minkä asian suhteen ”eriarvoisuus” määritellään ja mikä on sen vastakohta tasa-arvo – tämä on perustava kysymys, jonka nykypoliitikot ja heidän asiantuntijansa tyystin ohittavat tai ottavat naivisti. Mystinen loppuloksellinen tasa-arvo tulojen, koulutuksen, onnellisuuden suhteen on kapea-alainen, salakavalasti johdatteleva, naivi, käytännössä osin epärealistinen. (lisää…)

( runoeltu maaliskuussa 2018 )

Saarijärven hallakansa
puhdasta ja kuuliaista
usko Herraan ylevöi
nöyryys heitä väkevöi
– runoeli ruuneperi, espan ylväs, kansan tönkkö. (lisää…)

( maaliskuu 2018 / keskustelua )

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kutsuu median edustajat Suomen ensimmäiseen kaupunkisymposiumiin Helsingin kaupungintalolle keskiviikkona 21.3.2018 klo 12.30-16.00 sekä Kaupunkien aikakausi -pamfletin julkaisutilaisuuteen klo 11.30.

Menisin mutta en uskalla. (lisää…)

( maaliskuu 2018 / keskustelua )

Ensin pakolaiset, sitten työttömät, köyhät, nuoret ja eläkeläiset. Eriarvoistava järjestys etenee askel askeleelta. Me kaikki olemme pakolaisia.

Ranskalaisfilosofi Rancieren perusajatuksiin kuuluu kaikkien ihmisten älyllinen tasa-arvo. Tasa-arvo ei ole poliittisen toiminnan tulos vaan lähtökohta. Jokainen ja kuka tahansa – tämä on ainoa universaali. (lisää…)