Sattumoisin, en muista miten, olin lipsahtanut politiikan toimittajien blogisivuille. Täytyypä vilkaista, kun eteen tupsahtivat. Ensivaikutelma oli, että tavanomaisen tuntuista politiikan ja talouden toimittajien pintahömppää. Blogitekstien varaan tuskin rakentuu kauaskantoista ajattelua. Mitä enemmän jostain blogista on meteliä julkisuudessa, sitä kevyemmältä se vaikutti. Perässähiihtoa nimensä mukaisesti.

Yksi blogi tai pikemminkin yksi kirjoitus pomppasi kuitenkin esiin: YLEn toimittajan Olli Ainolan juttu ’Hämmentäviä ajatuksia’. Sitra ja Esko Aho olivat kutsuneet politiikan toimittajat vierailulle, Ainola oli ollut kuulolla.

Arvatenkin Sitrassa esiintulleen perusteella Ainola kertoo että Sitran vaikuttavin puumerkki ovat olleet talouspolitiikan johtamisen kurssit. Kansakunnan etujoukoille on opetettu, kuinka tätä maata pitää johtaa. Samaan suuntaan, samaa mieltä, yhtä oikeaa totuutta. Kurssit on käynyt Suomen koko kerma. Tässä – kerman täyteydessä – on samalla syy, miksi kurssit lopetettiin. Niitä ei ollut mielekästä jatkaa, kun kaikki toimistopäällikötkin oli jo kurssitettu. Tarpeeksi korkeatasoisia ryhmiä ei enää ollut mahdollista koota yhteen.

”He eivät tienneet norsunluutorniensa juurella ahertavasta, hiushalkeamia etsivästä kuivakkaan hintelästä miekkosesta, jolla oli vaarallisia ajatuksia… Matematiikka, jota oli pidetty tieteistä varmimpana, osoittautui savijaloilla hoippuvaksi jättiläiseksi. Sen perusteissa saattoi piillä arvaamattomia loogisia ristiriitoja. Gödelin tulos aloitti uuden epävarmuuden aikakauden inhimillisen tiedon perusteiden etsinnässä… Kaikenselittävää Kaiken Teoriaa ei siis ole eikä tule, vaan maailmanselityksetkin voidaan aina kyseenalaistaa. Kaikenselittäjille, suljettujen systeemien rakentajille, ajatuspoliiseille, dogmaatikoille ja diktaattoreille tällaiset ajatukset ovat epämieluisia.” – Tämä ei ole lainaus Sitralta, ei myöskään toimittaja Ainolan blogista vaan Osmo Pekosen jutusta Kurt Gödel – suurin loogikko Aristotelen jälkeen, julkaistu Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2006.

Voisiko Sitran tornin 16. kerroksessa asustava talouspolitiikan totuus hoippua savijaloilla kuten Russellin ja Whiteheadin matematiikka. Ihmisyydestä antaa masentavan kuvan se, että taivaaseen alkaa kerta toisensa jälkeen kurkottaa jumalaiseksi itsensä julistava keisari, joka on ainoa totuuden tuntija. Suomen yritysmaailman ja talouspolitiikan johtajisto on tällainen totuuskeisaristo. Pitäkööt totuutensa. Mutta heillä ei ole oikeutta halveksia torniensa juurella ahertavia ajatushalkeamien etsijöitä. Toimistopäällikkötasoa alempaa porukkaa ei kannata kurssittaa maan johtamiseen. He soveltuvat suorittajiksi.

Onneksi olkoon satavuotinen äänioikeus, kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, vaalit ja vaalikeskustelu. Talouspolitiikan totuuskomissio pitää teistä huolen.