Suomen Akatemia tutkii valtaa. VALTA-tutkimusohjelma jatkuu vuoteen 2010. Rahaa ohjelman hankkeille on myönnetty 6,5 miljoonaa euroa (Akatemian tiedote 6.11.2006) .

Tutkimusohjelman hankkeet akatemian nettisivujen mukaan:

  • Eriksson, Marja (TAY): Johtajuus, valta ja pelko
  • Heiskala, Risto (JY): Valtaeliitit ja vallan käsitteet: suomalaisen markkinaregiimin hallinta
  • HeiskanenTuula (TAY): Monimuotoisuus ja valta sukupuolittuneissa organisaatioissa: Työpaikat ja sukupuolten välinen tsa-arvo.
  • Helkama, Klaus (HY): Valta Suomen metsä- ja luonnonsuojelupolitiikassa kansalaisten mieltämänä: poliittisen psykologian sovellus
  • Karvonen, Lauri (Åbo): Medborgarmakt i representativ demokrati
  • Kauppi, Niilo (HY): Kilpailuyhteiskunnan hallinta suomalainen markkinavalta vertailevasta näkökulmasta: Poliittiset instituutiot
  • Kivikuru, Ullamaija (HY): Medier, medborgarskap och maktens kretser
  • Kraus, Peter (HY): Valtaa haastamassa: etnisten ja kansallisten vähemmistöjen tasa-arvo, moninaisuus ja integraatio Suomessa
  • Lapintie, Kimmo (TKK): Tieto/valta kaupunkikehityksessä
  • Lassila, Jukka (ETLA): Eläkejärjestelmä ja valta
  • Lehtonen, Mikko (TAY): Kulttuurin valta ja hyväksynnän tuottaminen
  • Nousiainen, Kevät (HY): Suomalaisen sukupuolivallan järjestykset. Tutkimus oikeudesta, politiikasta ja monitasoisesta hallinnasta
  • Paavonen, Tapani (TY): Kilpailun voittokulku: Sääntelyn purkaminen ja institutionaalinen muutos Suomen taloudessa, 1960-2005
  • Rinne, Risto (TY): Valta, ylikansalliset hallintajärjestelmät ja yliopiston uusi johtamistapa Suomessa
  • Ruostetsaari, Ilkka (TAY): Suomalaisen energiapolitiikan hallinta: Julkisesta kontrollista ja sääntelystä markkinaperusteiseen valtaan?
  • Stark, Laura (JY): Strategiset käytänteet. Kätkeytyneet sukupuolihistoriat Suomessa 1880-2005
  • Tiilikainen, Teija (HY): Euroopan Unioni kansainvälisenä toimijana: EU:n ulkosuhteet pienen jäsenmaan näkökulmasta
  • Tuomala, Matti (TAY): Julkinen talous, taloudellinen valta ja tulonjako
  • Vahtola, Jouko (OY): Voimakentillä: Naiset vallan ja tiedon ammatillisissa verkostoissa 1900-luvun Suomessa
  • Viljanen, Veli-Pekka (TY): Oikeuden ja vallan muutokset Suomessa
  • Widgrén, Mika (ETLA): Valtarakenteiden pysyvyys Suomessa 1660-2005

Hankeluettelon selailu luo vaikutelman, että tutkimusohjelma on – lievästi sanoen – myötäsukainen vallitseville valtakäytännöille, selittelee ja puolustaa niiden oikeellisuutta.

Katsokaa sanoja: markkinaregiimin hallinta, kilpailuyhteiskunnan hallinta, markkinavalta, hallintajärjestelmät, energiapolitiikan hallinta, markkinaperusteinen valta, valtarakenteiden pysyvyys, kilpailun voittokulku, uusi johtamistapa, kaupunkikehitys (tekninen näkökulma), eläkejärjestelmä (tekijänä elinkeinoelämän laitos) ja tietenkin sukupuoli (neljä kertaa).

Hallinta, hallinta, hallinta. Siinä tieteellisen laadun varmistajien eli Akatemian tiedonintressi. Meitä on hallittava, olkaamme kiitollisia. Oliko professori Kyösti Pekonen, joka valtio-opin käsitteitä pohtivassa kirjassa Käsitteet liikkeessä analysoi sanan ‘hallinta’ käyttöä.

Meidät pakotetaan maksamaan veroa Suomen valtiolle. Akatemian kautta valtio kierrättää rahaa vallan keskukselle, Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle (ETLA). Verorahoilla ETLA tutkii valtarakenteiden pysyvyyttä Suomessa 350 vuoden jaksolla. Rahoitusasetelma kuvaa valtaa Suomessa nasevammin kuin tutkimusohjelman kaikki tutkimustulokset yhteensä. Pitääkö meidän maksaa veroa sen takia, että vallanhaltija, elinkeinoelämä tutkii valtion rahalla valtarakenteen pysyvyyttä? Ironian huippu.

Löytyykö Akatemian sivuilta tietoa hylätyistä hakemuksista? Eli mikä on tiedepolitiikan läpinäkyvyys? On tutkittava, millaista valtaa käytetään tiede- ja tutkimuspolitiikan nimissä ja sisällä.

Mihin unohtui korruptiotutkimus, Suomen Akatemia:

• Puoluetuki on 90 000 euroa / edustaja / vuosi, lisäksi mitä erilai-simmat piilotuet. Tukien myötä Suomen puoluelaitos on kym-menien vuosien kuluessa piilevästi korruptoitunut. Puolueet hokevat niille syötettyä käsitteistöä, taloudellisen kasvun ehdotto-muutta, taloustieteen käsitteitä. Yhdenmukaistettua tietomuotoa.

• Valtion kautta pidetään pystyssä ay-liikettä: jäsenmaksun vähen-nysoikeus.

• Suomen sosiaali- ja terveysjärjestökenttä on hienoviritteisen oh-jailun piirissä. Järjestöistä muotoutuu anelijoita. Saatujen avus-tusten elähdyttäminä ne alkavat toimia valtion mainostoimistona, levittää tietoa valtion strategioista.

• Ihmisiin sisäistyvää ohjailua pidetään yllä taiteen kentässä, tieteen kentässä, tiedon julkistamisessa ja monessa muussa (apura-hojen näyttävä jakelu, valtion palkinnot).

• Suomen julkishallinnon uusi palkkausjärjestelmä (upj) on olemukseltaan korruptoiva. Huikeilla palkoilla valikoidaan ja suo-peutetaan ’esimiehet’. ’Esimiehet’ pisteyttävät ihmisiä kuin kissoja. Ymmärrä työsi oikein, niin saat rahaa. Miten menettely eroaa korruptiosta?

• Työeläkejärjestelmä betonoi tuloerot. Mitä valtaa ETLA löytää työeläkejärjestelmästä?

Nämä olivat esimerkkejä korruptiojuonteista. Korruption ohella Vanhasen ja Kataisen ”kannustavuus” ansaitsisi tutkimusohjelman. Akatemialta sellaista ei kannata odottaa.

Urho Kekkonen lakkautti Vanhan Akatemian. Teki hyvän teon. Olisiko aika lakkauttaa nykyinen Akatemia? Jo sinänsä se, että valtion virasto ohjailee tiedettä, on käsittämätön, kestämätön lähtökohta. Miten tieteen ja valtion suhde on historian kuluessa vaihdellut (paavi, keisari, valtakun-nankansleri, keskuskomitean pääsihteeri, mikä milloinkin)? Mitä kulloisestakin suhteesta on seurannut. Tuomas Akvinolainen kannettiin ulos Pariisin yliopiston portista. Tänä päivänä valtio räpsii lakeja milloin mistäkin yliopiston tehtävästä. Mitä tekevät yliopistojen johtajat: hierovat käsiään, rahan kiilto silmissä. Korruptiota tämäkin. Hyvästi yliopistot. Kukoistakoon blogit ja Wikipedia, ei ole tieteellisen laadun varmistajia.

Kun tieteen vapaus on perustuslain mukaan turvattu, niin mikä valta oikeuttaa valtion säätelemään tieteen kehitystä ohjailevia lakeja, sopimaan tulossopimuksia, lahjoittamaan yliopistolaitoksen elinkeinoelämän käyttöön. Eikö tämä valtaongelma juolahtanut Suomen Akatemian mieleen, kun se jakeli rahaa valtatutkimushankkeille?

VALTA-tutkimusohjelma luo yhteiskunnan valtarakenteille tieteen silauksen.


(Kirjoitettu 2007, ennen vuoden 2008 vaalirahoitus- ja korruptiokeskustelua)


Juhani Kahelin