Vapaan tieteen kunnioitus

Kreikkalaiset eivät olleet vanhojen kaavojen sitomia. He tarkastelivat saamaansa tietoa uudesta näkökulmasta. Tieteen kukoistukseen vaikutti myös tiedon demokratisoituminen. Kirjoitusjärjestelmä oli jokaisen hallittavissa. Papyrus mahdollisti laajojenkin tutkielmien kirjoittamisen. Koulutusjärjestelmä ei ollut temppeliin ja hoviin sidottu. Kreikkalaisilla ei ollut ylhäältä tulevaa painetta sille, että tieteen ja tutkimuksen olisi täytynyt olla yhteiskuntaa hyödyttävää ja valtarakennelmien päättämien arvostusten mukaista. Ajattelijoilta ei odotettu sovellutuksia ja tuotekehittelyä. Niinpä he löysivät aluksi tarpeettomiltakin näyttäviä uusia teorioita, joiden varaan lopulta koko länsimainen sivistys rakentuu. Kreikkalaiset tekivät tieteestä vapaata ja loivat kunnioituksen yleisiä teorioita kohtaan.

Jaakko Hämeen-Anttilan kirjasta ”Mare Nostrum, länsimaisen kulttuurin juurilla” sivu 104 (vapaamuotoinen siteeraus).

 

Sinivihreä hallitus vastaa


Näin sanoo Suomen hallitus Jyrki Kataisen suulla:

”Yliopistouudistuksen kärkihanke on innovaatioyliopisto, jonka tavoitteena on uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen saaminen nopeammin koko yhteiskunnan ja työelämän hyödynnettäväksi. Myös tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan aiempaa enemmän.”

– Vertaamalla Hämeen-Anttilaa ja Kataista nähdään, kuinka alas tieteen luonnetta ja syntyä koskeva ajattelu on kahdessa vuosituhannessa vajonnut.

 

Mitä on kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka

Hallituksen strategia-asiakirja 5.12.2007:

” Sektoritutkimuksen … tutkimushankkeet ja ohjelmat alkavat hahmottua tilaaja-tuottajamallin mukaisesti… Innovaatiostrategian avulla tehostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista kysyntälähtöisesti ja horisontaalisesti, innovaatiokäsitettä on laajennettu kattamaan teknologiset, liiketoiminnalliset ja palvelujärjestelmään liittyvät innovaatiot…”

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi 18.12.2007 VTT:llä tekemänsä haastattelun. Siinä VTT:n tutkijat arvostelevat laitoksen johtoa siitä millaista tutkimusta VTT on ohjattu tekemään.Toiminnassa korostuu kylmä rahastus ilman sisäisiä arvoja ja tieteellisiä tavoitteita. Johdon ja tutkijoiden välejä ovat kuumentaneet kauppa- ja teollisuusministeriön (TEM) strategiset linjaukset. Laitoksen johtaminen on käskytysluonteista, tutkijoiden mielipiteitä ei kuunnella. Tutkijat arvostelevat projektirahoitusten luonnetta. Vain hankkeet, joista voi syntyä kaupallisia sovellutuksia teollisuuden palvelukseen, saavat johdon hyväksynnän. Jos tiede alistetaan kokonaan kaupallisten sovellutusten kehittelemiselle, tieteen moraali rappeutuu. Esimerkiksi monissa maissa on otettu käyttöön autoilijoita varoittava järjestelmä satelliitin kautta. Suomessa tällaiseen olisi nykymallin mukaan turha hakea rahoitusta. Sen sijaan rahaa voisi saada autoilijoiden rahastamiseen tietojen välittymisestä. VTT:n henkilöstöä ajetaan myös ahtaampiin tiloihin, minkä syyksi tutkijat arvelevat sen, että Otaniemessä tehdään väkisin tilaa huippuyliopistolle.


Keskusjohtoinen kontrollitalous

Olli Varis kirjoittaa Vesitalous-lehden 1/2008 pääkirjoituksessa teknillisestä korkeakoulusta ja tiedepolitiikasta (vapaamuotoinen siteeraus):

Innovaatioyliopistoa perustettaessa .. akateeminen vapaus tuntuu suurelta kysymysmerkiltä. Kauan jatkuneen perusrahoituksen juustohöyläyksen ja räjähdysmäisesti kasvaneen byrokratian pitkälle viemä rappeuttamiskehitys… Suomi tarvitsee riippumatonta teknologiatutkimusta ja siihen liittyvää korkeinta opetusta. … ihmisten on saatava itse päättää asioistaan ja viedä asioita eteenpäin. Keskusjohtoinen kontrollitalous, johon ollaan ajautumassa, ei sovi tähän päivään. Akateemista päätösvaltaa ei saa edes nykyisessä mitassa ulkoistaa rahoituslaitoksille kuten Suomen Akatemialle, Tekesille ja Sitralle.

TKK:n hallitukseen on valittu uusia jäseniä 1.1.2008 alkaen. He ovat Kone Oy:n pääjohtaja, UPM:n toimitusjohtaja, varajäseniksi Nokian vice president ja Metson johtaja. Tämä hallitus päättää korkeakoulun strategiat, opiskelijaperusteet, suunnitelmat ja nimittää professorit.

Teknillisestä korkeakoulusta on tullut tai tulossa elinkeinoelämän sisäinen laitos. Nyt voi kysyä jo niinkin päin, onko oikein käyttää elinkeinoelämän laitokseen kansakunnalta koottuja verovaroja? Innovaatioyliopistoon 500 miljoonaa euroa kansalta pakko-otolla koottuja rahoja, millä oikeudella meidät tähän pakotetaan? Eikö kansakunnalla, siis meillä ole oikeus omaan tekniikan tieteeseen ja koulutukseen?

Totalitarismi

”Uudistus ei tuota tulosta, jos kaikki eivät ole valmistelussa mukana”, kirjoitti ministeri Sari Sarkomaa innovaatioyliopistosta (HS:ssä 22.12.2007). – Maan hallitus on keksinyt uuden sosiaalisen innovaation, pakkovallan modernin muodon.

Professori Olavi Pelkonen luonnehti Sarkomaan kirjoitusta stiiknafuuliaksi, kliseiksi, muotisanoiksi (HS 6.1.2008). Uudistukset ja kaikki mitä niistä seuraa tulevat ylhäältä annettuina. Poliitikot uskovat ”tekevänsä” luovia yhteisöjä.

Poimintoja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Jari Peltolan ja Timo J. Tuikan kirjoituksesta HS:ssa 13.12.2007:

Tieteen teon mielekkyys katoamassa yliopistoista. Tiedelotto vie äärettömästi voimavaroja ja sen logiikkaa on mahdotonta ymmärtää, koska hakemuksista ei saa palautetta… Ympyrä on sulkeutumassa. Tiede ja tekniikka alkoivat vapaiden ja vauraiden miesten harrastuksena. …kohta tieteeseen ja politiikkaan on aikaa ja varaa enää rikkailla ja riippumattomilla… Huippuyliopisto on tämän hetken parasta yhteiskuntasatiiria… Yliopistomaailmassa esitetään julkista kritiikkiä sangen harvoin .. armopaloista taistelun vuoksi .. kaikkien sota kaikkia vastaan. Tutkijat voisivat siirtyä tilapäispoliitikoiksi ja kyseenalaistaa ammattipoliitikkojen näkemyksiä hyvästä yhteiskunnasta.

”Vaurastuva tiedeakatemia”

Suomalaisen tiedeakatemian esimies Kari Raivio mainitsi tiedeakatemian juhlassa ohimennen sanat ”vaurastuva tiedeakatemia”. Mikä sellainen akatemia on, joka vaurastuu omia aikojaan? Eikös näinä aikoina ole tapana köyhtyä, pilaantua, höyrystyä, surkastua, sulkeutua ja ennen kaikkea syrjäytyä.

TV-ohjelma antoi vihjeen kertoessaan Vaisalan tarinan. Ohjelmassa todettiin, että yhtiön osakkeita omistaa Suomalainen Tiedeakatemia. Pörssiyhtiön tiedot ovat julkisia. Vilkaistaan siis. Tiedeakatemia omistaa 1 332 030 Vaisalan osaketta, yhtiön äänivallasta 21,73 %. Osakekohtainen osinko vuonna 2006 oli 0,85 euroa. Tiedeakatemian on pitänyt saada tästä yhtiöstä osinkotuloja 1 132 225 euroa.

Väisälöiden tiede on muuttunut aidoiksi innovaatioiksi ja lopulta osinkotuloiksi. Ei ihme, että Helsingin yliopistosta on tullut yritysrealismin propagoija. Ilkka Niiniluoto kirjoitti taannoin filosofisen artikkelin, jossa todisti yritysrealismin olemassaolon. Analyyttinen, positiivinen filosofia irtautuu ihmisestä. Miksei, ei maailma ihmistä kaipaa. Onko tämä nominalismia vai realismia? Vallanpitäjillä on taipumus löytää oma realisminsa.

HY-vetoisten Tieteenpäivien piilosanomaksi näyttää muodostuneen vallitsevien yhteiskuntaolojen apologia. Tieteenpäivillä 2007 Cambridgen professori Seppo Honkapohja luennoi mikrotalousteoriaa. Käyrin ja käsittein tämä (nyttemmin) Suomen Pankin johtaja selitti kuinka jaloja ja viisaita yritykset ovat. Ateenalaisen tieteen nykyversio.

Innovaatioiden lama

Pankkimaailmassa innovaatioista, esimerkkinä arvopaperistaminen, on tullut kirosana, syynä USA:n pankkikriisi. Niinpä läpinäkyvyys on noussut kunniaan (Kauppalehti 2.1.08 Päivi Isotalus). Joutuuko koko maailma kärsimään sanotuista innovaatioista?

Pitäisikö palata perusasioihin, ateenalaiseen tiedon demokratiaan, irtautumiseen hovista ja temppelistä, alkaa kehitellä tarpeettomilta näyttäviä teorioita. Kerrankin Jaakko Kiander on oikeassa: tärkeintä on että kansalaiset voivat oppia uutta, ytimeen nousee yleissivistävä koulutus ja peruskoulu, eivät niinkään innovaatiot ja huippuyliopistot (Demari 8.1.2008).

Jospa tiede virkoaakin rajoiltaan käsin, yhteiskunnasta käsin, ei muodollisista huipuista. Jättäkää yliopistot, tekesit, sitrat ja akatemiat. Kävelkää ulos kuten Platon. Eivätkö yliopistot alun perin syntyneet syrjäytyneiden yhteenliittyminä? Onko uuden kierroksen aika?

Juhani Kahelin

24.1.2008

 

Lähteet:
Demari 8.1.2008, Jaakko Kianderin haastattelu
Hallituksen strategia-asiakirja
5.12.2007.
Jaakko Hämeen-Anttila: Mare Nostrum – länsimaisen kulttuurin juurilla. Otava 2006.
Kauppalehti 2.1.2008.
Jyrki Katainen
: puhe eduskunnassa 17.12.2007 (vakausohjelmatiedonanto)
Keskisuomalainen 18.12.2007: ’Huippututkijat arvostelevat rajusti johtoa’
sekä ’ Riidat repivät pahasti huippututkimuslaitosta’
Olavi Pelkonen: Hallintouudistus ei tuo menestyvää yliopistoa. HS 6.1.2008.
Jari Peltola ja Timo J. Tuikka: Tieteen teon mielekkyys katoamassa yliopistoista. HS 13.12.2007.
Kari Raivio: Tiedeakatemian tervehdys 9.1.2008.
Sari Sarkomaa: Menestyviä yliopistoja ei kehitetä osana valtionhallintoa. HS 22.12.2007.
Olli Varis: Vesitalous-lehden pääkirjoitus 1/2008.