Vilkaisimme Matti Vanhasen elvytysteesejä. Kilpailuyhteiskunnassa kun elämme – näin meille kerrottiin tieteenpäivillä – käymme kilpaan Matin kanssa, lyömme pöytään omat teesimme. Kilpaehdotuksemme jää tosin idea-asteelle, koska joudumme poistumaan maasta pariksi viikoksi.

Miten rakentaisimme maailmaa? Rakennuksella on neljä nurkkaa, niin myös meidän ehdotuksella:

  • ihmisen kädenjälki (ml. vapaa oppineisuus)
  • jalanjälki
  • palvelukulttuuri
  • talouden ’elvytys’

Emme elvytä olevaa. Jos niin tekisimme, olisimme hegeliläisiä, vaikka Niiniluoto toisin väittää. Oleva ei ole totuus.


Talouden ’elvytys’

Tieteenpäivillä meille valkeni, miksi Vanhasen hallitus suitsii valtion sektoritutkimusta, omii keskuskomitean roolin. Löysimme kapinallisen ja vielä metsäntutkimuslaitoksesta. Professori, Jussi Uusivuori nimeltään, antoi Suomen metsille uuden tehtävän:

Ilmastonmuutos mullistaa metsätalouden, mikäli ilmastopalveluista tulee keskeinen metsätalouden tuote. Kansainvälinen yhteisö voisi ostaa hiilensidontapalveluja.

Ilmastopalvelut, metsien keskeinen tuote! Kaikotkoon metsäteollisuus, hävitköön tehtaat, botniat, kaikki tyynni. Alamme tehdä hyviä tekoja. Alamme pitää ilmaa kuten ennen pidettiin sadetta. Typpi, happi, höyry, hiili. Ihmiskunta kiittää meitä ja palkitsee, ilmaista ostovoimaa kuten Katainen luonnehtisi.

Mitä sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri nimitystilaisuudessa (katso video). Meidän täytyy pelastaa metsäteollisuus, jotenkin näin. Pelastaa teollisuus, pelastaa oleva. Kuulostaa Bushilta ja Obamalta ja Vanhaselta. Aalto-yliopiston missio on pelastaa oleva talous, niinkö? Schumpeter – herää, maailma tarvitsee luovaa tuhoa.


Kädenjälki

Ihmisen perustarve on jättää kädenjälki maailmaan, siksi minäkin kirjoitan. Tosin tämä yksinkertainen totuus kiistettiin tieteenpäivillä. Kuulemma ainoa tarve ja tarkoitus on seksi – näin masentavaa on tiede. Ihmiseltä menee mieli jos hän ei saa käyttää käsiään, omia käsiään. Siksi puhe työllistämisestä, työllisyysasteesta on kammottavaa, pelottavaa. Ei ihmistä pidä työllistää. Ihmisen pitää ikään kuin räjähtää sisältäpäin. Tässä on läntisen sivilisaation suurin erehdys, he ovat tehneet meistä työvoimaa. Ajatelkaa, maistelkaa tuota sanaa, työvoima. Me olemme työvoimaa. Kenelle? Tässä on syy, miksi olevasta suuri osa saa mennä, sitä ei pidä elvyttää.

Kalevi Sorsa keksi elvytyksen 70-luvulla öljykriisin jälkeen. Esko Aho ja Paavo Lipponen elvyttivät 90-luvulla ns. laman jälkeen. Elämme ruumisarkussa, maksamme valtion elvytysvelkoja kymmeniä vuosia. Vuosi sitten uuskansanedustajat hehkuttivat kuinka ihanaa on lyhentää valtion velkaa. Nyt sinivihreät – kuten he itseään kutsuvat – elvyttää 20 uusvelkamiljardilla. Vihreältä Langalta tuli email-tiedote: Vanhasen visiot kelpaavat kerrankin ympäristöväelle, kertoo tiedote.

Maa on nostettu osaamisella, kehuvat sinivihreät. Lienenkö toisinajattelija jos sanon että osaamisen kapeuttamisella maa on ajettu kriiseihin kerta toisensa jälkeen. Osaamisrahat ktm:n ja temin kautta Tekesille, kehitysohjelmiin, pääomaa Sitralle, mylly pyörii, työvoima pyörittelee käsiään, syö masennuslääkkeitä. Innovaatioselonteoissa elää ironian taito, laaja-alaistavat kapeuttaessaan.

Vapaa oppineisuus, siitä nousee Suomi. Sinun päiväs koittaa. Lukekaa Picon kirja Ihmisen arvokkuudesta. Pico oli vapaan oppineisuuden räjähde renessanssiaikana. Asutetaan maa täyteen picoja. Lopettakaa yliopistojen tulosohjaus, haudatkaa upj. Varmuudella vakuutan, emme heittäydy toimettomiksi, me alamme tehdä kaikkea sitä mikä meiltä nyt kielletään. Mitä te oikein elvytätte? On meilläkin taito elpyä ja elvyttää.


Kehittyneisyysoppia maailmalta

Arvatkaa, mikä on maailman kehittynein maa. Maailman Luonnonsäätiö WWF mittaa kehittyneisyyttä kahdella indeksillä: HDI eli Human Development Index (alin hyväksyttävä taso 0,8 ) sekä ekologisella jalanjäljellä (enintään 1,8 hehtaaria per nuppi globaalisti). Yksi ainoa maa maailmassa täyttää molemmat ehdot juuri ja juuri (lähde). Mikä maa? Miettikää hetki.

Kuuba. Parikymmentä suomalaistoimittajaa on juuri lähdössä Kuubaan. Siellä meitä odottaa vapaan oppineisuuden professori (Raento) ja monta paikallista luennoijaa. Kuubasta me tuomme uuden elvytysopin Suomeen, sosiaalista hyvinvointia ja ekologisuutta. USA on pitänyt Kuubaa taloussaarrossa kohta 50 vuotta. On Kuuban vuoro antaa ratkaiseva isku Yhdysvalloille, asettaa Yhdysvallat oppisaartoon. Kehittyneisyyden oppeja ei saa edes kiertoteitse viedä Yhdysvaltoihin, ei suomalaistenkaan toimesta.


Jalanjälki

Jalanjälki, oikukas käsite. Ensireaktiomme oli ankara torjunta. Käsite jonka voi lanseerata vain läntisen sivilisaation hyvinvoiva eliitti. Se rakentuu olevien käytäntöjen ja rakenteiden päälle, historiattomasti, ihminen on heitetty maailmaan (kuin Sartre puhuisi). Tulet syyllistetyksi. Suomalaisen jalanjälki on 10 000 kiloa hiiltä vuodessa, kestävä olisi 1600 kiloa, on meillä petraamista. Mitä sanoo Vanhanen: kuluttakaa, säilökää jalkanne jälki. USAlaisen hiilidioksidin päästöiksi on (kai) laskettu 19 tonnia vuodessa, maa-alana yli 9 hehtaaria, biokaasukapasiteetti olisi 5 hehtaaria – lukuja riittää.

Jalanjäljessä saattaa silti piillä uusparadigman siemen, syvällistä uusajattelua. Maaplaneetan varojen ja varantojen jako ikään kuin tasan ihmispoloille. Mihin sinulla on oikeus, alle 2 hehtaaria itse kullekin. Jalanjäljen käsite on veikeä älyllinen haaste, vaatii ankaraa ajatusta. Missä määrin ja miltä osin Matti Vanhasen teesit ymmärtävät jalanjälkiproblematiikkaa? Bioenergia, kenties. Samaan aikaan: kuluttakaa, kasvakaa, pelastakaa yritykset sillan yli, taitaa olla ekologia kaukana. Kunpa Obama antaisi fordien ja chryslerien hajota. Kyllä ihmiset liikkuvat ja liikkumisen keinonsa keksivät, vähemmillä fossiileilla.


Palvelukulttuuri

Vihreät löytävät millä ratsastaa. Palvellaan toisiamme, tehdään hyviä tekoja, ei jää jälkeä jalasta. Aalto-yliopiston ensimmäinen innovaatio: Service Factory, verbaalinen nokkeluus ei siis ole kuollut. Aallon Service tarkoittaa Metson ja Koneen liiketoiminnan palveluittamista. EU:lla on energiapalveludirektiivi, tarkoittaakohan se että meidän tulee palvella Fortumia. Metlan professori, hänhän puhui ilmastopalveluista Suomen metsien uutena päätuotteena. Työvoiman palvelukeskukset, kuka siellä palvelee ketä?

Mepä perustamme Aallon kanssa kilpailevan palvelutehtaan. Palvelukulttuurista tulee kilpailuyhteiskunnan läpikäyvä henkinen ilmasto: kilpailemme hyvien tekojen tekemisessä toinen toisillemme. Palvelemme ihmiskuntaa ja planeettaa kuten edellä totesimme.

Neandertal, homo sapiens, maanviljelys, teollisuus, palvelut. Emme me elä ellemme jotenkin tätä planeettaa möyri. Mutta jos elvytys on teollisuuden ja yritysten elvytystä niin kuin Pekkarinen, Korkman, Holmström, Katainen ja ties ketkä kykenevät näkemään, niin suuri osa meistä ihmisistä on tuomittu osattomuuteen, syrjäytetyiksi. Emme me työllistymällä osallistu.

Synteesi

Onko meidän tyytyminen etsimään kallan siltoja ja homeita, elvyttääksemme? On nähtävä useampi ulottuvuus yhtäaikaisesti, rakennettava ajatuksen siltoja, luotava synteesiä, konstruoitava. Ihmisten itsellistäminen, kädenjälkien maailma, oppimisen ja oppineisuuden baabel, jalanjälkien ja askelten keventäminen, vuorovaikutteinen palveleva asenne kautta yhteiskunnan ja ihmisten kesken, retorista puhettako? Miksei. Yhtä lailla edessämme on konkreettinen, materiakiinnitteinen tehtävä. Tätä maata on elvytetty ylhäältä päin, pelastettu pankkeja, taattu finanssijärjestelmää, rakennettu siltoja yritysten käytäviksi. Me haluamme elvyttää sekä ihmistä että planeettaa.

16.1.2009
Juhani Kahelin
(luonnosmainen teksti)