helmikuu 2009


  • Eduskuntaryhmä puhuu kaikkien rakastamasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
  • Toinen johdattaa meidät voittajien joukkoon.
  • Kolmas käskee puhaltamaan yhteiseen hiileen.

Kaikki rakastavat hyvinvointiyhteiskuntaa, toteaa kansan edustaja itsestäänselvyytenä, sivulauseessa ja eduskuntaryhmän nimissä. Mitä lause tarkoittaa?

Mistä hyvinvoinnista te puhutte? Eikö kolleganne Hanna-Kaisa Heikkinen, keskeltä salia teille juuri kertonut, että kansan masennus on riistäytymässä käsistä, masennuksen takia poissa töistä ja eläkkeellä on 37 000 ihmistä. Ettekö te kuuntele, eikö teitä kiinnosta? 37 000 masennuseläkeläistä ei kumoa kaikkien kokemaa hyvinvointia, niinkö? Masentuneet rakastavat hyvinvointia enemmän kuin me ei-masentuneet, niinkö?

Kansanedustajat siellä eduskunnassa, te puhutte meistä kaikista? Mistä te tiedätte, mitä me rakastamme?

Tarkoitatteko hyvinvoinnilla jotain muuta mitä kuvittelemme tarkoitettavan? Onko hyvinvointi selviytymistaistelua kuten maailma nykyään on? Ihminen jolta on viety näköala, innoitus, ihminen joka ei kelpaa mihinkään, on raakki, sivuun sysätty, hyödytön, heikkotuottoinen, vähäsuoritteinen, hän voi hyvin, niinkö?

Onko hyvinvointi makrokäsite jota me suorittajat emme oivalla? Silloin se selittyisi evoluutiolla jonka totuutta meille todisti 300 professoria Tieteenpäivillä 2009. Evoluutiossa vahva voittaa, heikko häviää ja katoaa maailmasta. Näin generoituu ja strukturoituu yhteiskunnan hyvinvointi. Pahoinvoivien tulee kadota jotta edustaja voi puhua kaikkien hyvinvoinnista. Maailma on yllättävän yksinkertainen, ei kompleksinen.

Millainen on hyvinvoiva kansan edustaja? Vastauksen kertoi Helsingin Sanomien Nyt-liite 8/2009 käyttäen tietolähteenä vihreää asiantuntijaa, Niinistöä. ”Olennaista on, että on sinut itsensä kanssa. Ja sellainen maailmankuva, että voi tasapainoisesti pyrkiä edistämään asioita.”

– Siinä se. Eduskuntavaaleihin ei kannata säätää äänikynnystä, sen sijaan kansanedustajuudelle tulee asettaa tasapaino- ja hyvinvointikynnys. Testaamme ajatusta: jos eduskunta valittaisiin arpomalla, tulisiko sinne yhtäkään tasapainokynnyksen ylittäjää?

Jossain päin Suomea vaikuttaa ’eduskuntatutkimuksen keskus’, kertoo TV. Ehdotan tutkimusaihetta: millaisesta sosiaalisesta taustasta valikoituvat kansanedustajat. Intuitiivinen havainto: professorin poikaa, professorin tyttöä, johtajan vaimoa, mediakonsernia, upseerin tyttöä, suurkaupunkien sosiaalisesti hyvinvoivaa ylhäisöä, turusta tullaan, espoo maailman keskus, tukea metrolle. Heille maailma näyttäytyy hyvinvointina – ymmärrettävää koska eivät ole muuta kokeneet.

Rikkaat ja suuryritykset – hyvinvointimme mahdollistajat – säätävät Suomen lait (lex nokia). Miten tämä eroaa Latinalaisen Amerikan sotilasdiktatuureista? Kuka siellä säätää lait, mikäli lakeja on?

Ei saa syrjäytyä eikä masentua, nyt on puhallettava yhteiseen hiileen. Näin meille puhuvat Vanhanen, Katainen, Kalli, Ravi, Stubb ja demarit.

Miksi meidän pitää puhaltaa hiileen? MTV3:lla oli 22.2.2009 National Geographicin tuottama ohjelma ’Ilmastonmuutoksen asteet’. Tutkijat kertoivat mitä tapahtuu jos maapallo lämpiää 2, 3, 4 tai 5 astetta. Viiden asteen kohoama merkitsee ihmiskunnan katoamista, tämä voi tapahtua jopa 100 vuoden sisällä, näin tutkijat sanoivat. Ja meidän pitäisi puhaltaa hiileen. Enää ei ole WTC:n tavoin kyse 3000 ihmisen hengestä, on kyse 6 miljardista ihmisestä. Eikö Suomi ansaitse erilaisia elvyttäjiä, toisenlaisia ministereitä?

Kaikkien rakastamaa hyvinvointiako on se, kun pelko valtaa ihmiset, pelko maapallon kohtalosta? Katoaako ihmiskunta? Hyvinvointi toki jää, mikäli Janina Anderssonia uskomme.

Poimintoja eduskunnan pöytäkirjoista:
<!–[if !supportLineBreakNewLine]–>
<!–[endif]–>

Hanna-Kaisa Heikkinen, Keskusta 10.2.2009:
Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on todella riistäytymässä nyt käsistä, ja tämä eläköityminen on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuoden lopussa meillä oli masennuksen takia jo yli 37 000 ihmistä poissa töistä, ja masennusperusteisten eläkkeitten ja sairauspäivärahojen kustannukset ovat tällä hetkellä jo 600 miljoonaa euroa.

Vihreiden eduskuntaryhmä, Janina Andersson 10.2.2009:
Voidaksemme jatkossa maksaa tulevia eläkkeitä ja ylläpitää kaikkien rakastamaa hyvinvointiyhteiskuntaa tarvitsemme kaikkien ihmisten työpanoksia heti taantuman hellitettyä ja siitä eteenpäin.

Matti Vanhanen 10.2.2009:
Yhteisvastuun merkitys korostuu vaikeina aikoina.

Keskustan eduskuntaryhmä, Timo Kalli 10.2.2009:
Tarvitsemme yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä, Pekka Ravi 10.2.2009:
Suomalaisten on voitava luottaa eduskunnan työn tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Nyt jos koskaan kaikkien vastuullisten poliittisten toimijoiden on huolehdittava tuloksellisen yhteistyön ilmapiirin säilymisestä. Kaikkien suomalaisten henkistä kestävyyttä koetellaan.

Tarja Filatov, demarit 10.2.2009:
Kevään kipein kysymys koskee työllisyyttä, taloutta ja yhteiskunnan sosiaalista eheyttä. ..Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee luottamusta ja yhteisvastuuta, luottamusta työelämän vastavuoroisuuteen…

Jyrki Katainen, kokoomus 12.2.2009 (poimien):
Kyllä me tästä selviämme. Keitä me suomalaiset aidosti olemme? Olemmeko me riitelijöitä, olemmeko me masentujia, oman edun tavoittelijoita vai liian heikkoja kantaaksemme vastuuta taloutemme kestävyydestä? Vai olemmeko me niitä, jotka tarttuvat härkää sarvista, jotka jaksavat, jotka ymmärtävät yhteenkuuluvaisuuden merkityksen? Onko Suomi sellainen maa, joka kriisiytyy henkisesti vai sellainen, joka kestää, malttaa ja ymmärtää kriisissä olevat mahdollisuudet? ..kyllä fiksut suomalaiset tämän ymmärtävät. Me poliitikot teemme asioita, jotka uskottavalla tavalla turvaavat tulevaisuutemme. …Meidän tehtävämme on turvata suomalaisyritysten elinvoima niin, että ne pääsevät iskemään kiinni heti uusiin markkinoihin, kun kasvu alkaa. Uskon, että meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet kuulua voittajien joukkoon. …Josko masentua ja menettää pysyvästi työkyky ja myös kyky kantaa vastuuta itsestään ja läheisistään tai tarttua härkää sarvista… Rakennammeko me toivon viestejä vai epätoivon viestiä? Epätoivoyhteiskunnassa sotkeudutaan lillukanvarsiin ja saadaan riita aikaiseksi. Toivon yhteiskunnassa puhutaan totta ja katsotaan totuutta silmiin, vaikka se olisi kuinka ruma hyvänsä. Toivon yhteiskunnassa kilpaillaan hyvistä ajatuksista, kun taas epätoivon yhteiskunnassa into ja onnistumisen halu latistetaan ja tapetaan.

Heli Järvinen, vihreät 12.2.2009:
Ihan aluksi haluan antaa tunnustusta valiovarainministeri Jyrki Kataiselle hänen realistisista otteistaan tämän päivän puheenvuorossa.

Jyrki Katainen, kokoomus 12.2.2009:
Otin kelamaksun poiston esille nimenomaan pitkän aikavälin kestävyyden turvaavana ratkaisuna.

Sanna Lauslahti, kokoomus 10.2.2009:
Mitkä ovat ne menoleikkaukset, ne lisäerät, joita me tällä hetkellä teemme?

23.2.2009
Juhani Kahelin

Mainokset

Eduskunnan kyselytunnilla 19.2.2009 säpsäytti Paavo Arhinmäen kertoma, että Helsingin yliopiston hallintorakennus on niinsanotusti vallattu yliopistolain takia.

Eduskunnassa oli edeltävän viikon aikana keskusteltu vuoden 2009 politiikasta Matti Vanhasen ilmoituksen pohjalta sekä ns. elvytyksestä. Mitä eduskunnassa sanottiin yliopistoista, tutkimuksesta ja koulutuksesta:

(lisää…)

Kello on neljä, hieman yli tai ali. Lähestyvän työpäivän ahdistavuus karkottaa unen. Minulla on kaksi tuntia aikaa miettiä. (lisää…)

img_77282img_7697

Kuuba-aiheisia kuvia ja kommentteja tässä linkissä

Poimintoja kommenteista:

Maailman Luonnonsäätiön mittareilla (jalanjälki + Human Development Index) Kuuba olisi maailman edistynein maa.

Kuubalaisen taiteen museo oli hienompi kuin Kiasma. Siellä ironisoitiin virallisia totuuksia. Kuuban sankarit olivat vääntyilleet kuin picasso konsanaan.

Nykykirjailija Abilio Estevezin ’Sinun on valtakunta’ on kirja johon tarttuu yhä uudestaan. Se kuvaa runollisesti ihmisten tuntemuksia, saarta, merta, elämän katoamista.

Kuuban sanotaan jumittuneen milloin mihinkin jäännösideologiaan. Kohtalotovereita siis ollaan, Kuuba ja Suomi, reunaideologioita? Vai kulttuurisen rikkauden uusia kehtoja, vuorovaikutuksen saranoita?

Mitä erityistä Kuubassa on tai mitä ei ole? Ihmiskunnan sosiaalisten ja ekologisten ongelmien vyöryessä päälle Kuubassa saattaa olla myös opiksi otettavaa

  • Kuuba on paljolti välttynyt USA-lähtöiseltä finanssikriisiltä, kiitos kauppasaarron
  • Neuvostoliiton romahdus pakotti Kuuban luomutyyppiseen viljelyyn
  • Ruuan puutteen takia Kuubassa yleistyi yhteisöllinen kaupunkiviljely, mikä jatkuu yhä
  • Kuuba ei ole kokenut kehitysmaiden väestöräjähdystä, nyt väestö jopa vähenee
  • Väestöä ja taloutta ei ole keskitetty Havannaan muiden alueiden kustannuksella
  • Maaseudulla voidaan hyvin, siellä on piileviä varantoja – näin meille kerrottiin
  • Yliopistokoulutus kerrotaan hajautetun kaupunkeihin ympäri maata – Suomessa keskitetään
  • Henkinen perusta on rakennettu laveaksi: lukutaito, peruskoulutus, perusterveys, pitkä elinikä. Kuubassa on luotu laaja kansansivistyksellinen pohja eikä ole lähdetty huippujen suosinnan tielle kuten Suomessa tänään. Suomessa yleissivistys ja perusturva nähdään peräti rasitteina, luovuus ja innovointi monopolisoidaan yritysvetoisille shokeille ja vastaaville, yhteiskunta hajoaa sosiaalisesti.

Lomakeskus Varadero on hiekkasärkkä. Rantahotelleja, liekö jo sata. Afrikkalaisorjien jälkipolvet rakentavat uusia. Saisitko viikon kulumaan all inclusive -hotellissa, täysihoito juomineen 1700 euroa?  Mikä on tällaisen matkailun kulttuurinen anti ihmiskunnalle?

Kuuban sokeritalouden historia tuo raakuudessaan mieleen Suomen metsätalouden.  Afrikasta tuotiin orjia ties miljoonittain. Nyt  jäljellä on kummistustehtaita kuten botniat ja kymit Suomessa.

Sokeriruoko, lähestulkoon pelkkää energiaa? Suomi voisi rikastuttaa tietämystään tropiikin ravinto- ja energiakysymyksillä. Avoimen lähdekoodin pohjalta, wikipediahengessä, uudenlaista vuorovaikutusta, ihmiskunnan yhteyden tunnetta.

helmikuu 2009
Juhani Kahelin

Meitä hallitaan kriisien avulla. Näin sanoi Naomi Klein ja asiaa tutkinut professori. Nykyinen elvytyspuhe todistaa näin olevan. Juonteet, joilla yhteiskuntaa ohjataan, ovat piiloisia eikä kaikkea sanota auki.
(lisää…)