lokakuu 2009


Espoon Tapiolassa on metsäinen kumpare, Kaupinkallio. Ikimännikkö symboloi alkumerta, kallion nousua merestä, tallattua polkua, tuulen kuuntelua, luonnon uhkeutta.

Metsikön tuhoksi on koitumassa Espoon metro ja kasvuvimma. Tapiolan Stockmannille on saatava lisää asiakkaita ja metroon torkkuvia matkustajia. Ilmaston pelastamiseksi männyt mataliksi ja betonia tilalle. Tällaista on Espoon logiikka, mielivaltaista ja sumeaa.


Mitä metsikön pirstominen kertoo Tapiolasta, Espoosta, Metropolista?


Havainnointi
Metsikössä voit seurata luonnon kiertoja. Betoni dementoi ja masentaa.


Alkuelementit
Meri, ranta, metsä, pelto, valo, ilma, kädentyö. Eri elementit lomittavaa rakentamista ideoitiin juuri Tapiolassa 1950-luvulla, mutta ei enää. Kaupunkisuunnittelun taso on laskenut. Enää ei ole pyrkimystä kokoavaan ajatteluun. Liikennettä alle ja päälle, betonikansia, asiakasvirtoja kauppiaille. Tylsä maailma, tylsä metropoli, tylsä Espoo, tylsä Tapiola.


Tulkinnat
Millä käsitteillä tulkitset ympäristöäsi? Tulkintaprosessi on tärkeä, siitä on keskusteltava monipuolisesti, sanoi kulttuurihistorioitsija Silja Laine Espoon taidemuseolla 26.10.09. Tänään Tapiolaa kehitetään yksioikoisesti, kansa ei voi aidosti vaikuttaa tulkintoihin, tuskin arkkitehditkään.


Veistoksellinen sommittelu
(museonjohtaja Timo Tuomi).
Tapiola oli avaraa sommittelua, vaihtelevia näkymiä. Veistos ja monumentti vaatii tyhjän tilan, avaruuden, ilmaa, luontoa. New Yorkilla on pilvenpiirtäjänsä, mutta on myös laaja keskuspuisto.


Perusteiden keinotekoisuus
Metro on vain liikenneväline, sanoi oppaamme Mari Nevalainen Tapiolan Killasta. Ja ekonomisti Hannu Ranki: metro on vain yksi näkökulma, Tapiolan idea ei ollut taloudellinen. Tapiolan idea oli ihminen, eläminen ja asuminen. Nyt metrolla ja jopa ilmaston muutoksella perustellaan mitä tahansa. Kaivetaan maahan tunneli ja se on kaikkeus. Äly painuu alas, maan sisään, pimeään. Perusteiden keinotekoisuus ja mielivaltaisuus, tähänkö nykyinen kaupunkikulttuuri meidät vie?


Sosiaalisen tuho
Tapiolan alkuvuosina taloja arvottiin hakijoiden kesken, SAK:n johtajalla ei ollut etusijaa. Nyt rakennetaan torneja globaalifirmoille, Aalto-yliopistolle, vakuutusyhtiöille, Stockmannille.


Ihmisten jakautuminen
Ihmisten enemmistö on kauppojen asiakkaita, vakuutusten maksajia, metrossa torkkujia. Taksa palvelutalossa on 4000 – 6000 euroa/kk. Kuka voi tänään sanoa: katso tämä on minun luomukseni. Metropoli on pienen vähemmistön luomus.


Säilöntä
Metropoli säilöö ihmisiä. Kasarmeja vai koteja, kysyttiin 1940-luvulla.

Haalinta
Metropoli haalii ihmisiä. Espooseen 300 000, metron täyttämiseksi, muka.


Naivismi
”Tuskin maltan edes odottaa että pääsen painamaan nappia metron puolesta”, kirjoitti vihreä valtuutettu Karimäki metropäätöksen aikaan. Tänään sama valtuutettu äänestää Kaupinkallion metsän säilyttämiseksi, vaikka juuri metron nimissä sitä tuhotaan.


Espoon betonaatio
Espoon valtuustossa Mari Nevalaisen (kok) ehdotusta Kaupinkallion metsän säästämiseksi kannatti 19 ja vastusti 43. Kannattajista oli kokoomuslaisia 4, sdp 0, vas 0, ps 7, vihreitä 3, vielä joku. ’Huikean vaalivoiton’ saaneista vihreistä enemmistö kannatti metsikön rakentamista. Siis rakentamista, ja vihreät. Joukossa Suomen suurimman rakennusyhtiön YIT:n hankepäällikkö Matti Kuronen, Espoon vihreiden edustaja kaupunginhallituksessa. Mäntyjen kaatoa kannatti myös kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja vihreiden Tiina Elo. Näin betonoituu Espoo, näin betonoituvat vihreät. Montako prosenttia päästöistä olikaan peräisin betonista?

Mainokset

Kansaneläkkeiden hivutuksessa Kela-maksun poisto lienee suurin yksittäinen askel vuosikymmeniin. Eduskunnassa asiasta puhuttiin 22.10. Mitä tekivät vihreät? Häipyivät salista, katosivat, jättivät selittelyn keskustan Juha Rehulalle kuten Liikkumavara -elokuvassa.

Missä oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon puhe, missä oli varajäsen Johanna Karimäen puhe, missä oli Ville Niinistön puhe, missä oli Anni Sinnemäen puhe? Ei missään, ei missään, eikä missään. Juudaksen lailla kiellätte 12 kertaa. Katoatte salista alle sekunnin kun kyselytunnin TV-lamput sammuvat. Vaalien lähestyessä alatte taas jauhaa perustuloanne, mukamas uutena asiana, esiinnytte köyhien ystävinä, innovoijina.

Kansaneläke on mitä mainioin perustulon, perusturvan, kansalaispalkan siemen ja siivu. Se on olemassa rahoituksineen, laitoksineen, kaikkineen. Tätä te, perustulon ystävät, kiljuen rapautatte.

Leikkaatte siivun Kela-rahastosta, huomaamattoman pienen. Samaan aikaan työeläkerahastot paisuvat, ovatko 150 miljardia. Suomea ei hallita vaalien eikä eduskunnan kautta vaan työeläkerahastojen kautta, sieltä pukataan kauppakeskusta, kinokeskusta, entresseä ja libresseä, tornia ja tunnelia, sitraa ja sutraa. Valtakunnan kaavat rytisee kun tel-raha tulee, Vapaavuori unohtaa seutupuheensa, nousee metropolit, kansat ja kansan jaot.

Valtion velka, vaikka kuinka vähättelette, on viattoman kansan Guantanamo. Se vangitsee meidät, vangitsee maailman, estää uuden etsimisen ja keksimisen. Kela-maksua peittämään valtio ottaa lisävelkaa miljardi euroa vuonna 2010. Puhutte elvytyksestä. Veropoliittinen elvytyksenne on etuoikeuksien säilömistä, vain sitä. Vakautatte rakenteet, asemanne, etunne. Maapalloa ei pelasteta ekologisella verouudistuksella, jolla Kelan tappoa perustelette, puheenne on samaa soopaa kuin päästökauppa tai energiaprosenttinne. Politiikkanne on äärettömän epäsosiaalista. Olette valintanne tehneet. Teidänlaisianne vihreitä me emme tarvitse. Tervemenoa.

Asia on, totta kai, kuorrutettu puheilla, että etuuksiin ei kosketa, että kansaneläkkeiden rahoitus turvataan. Politiikkaa vähänkin seurannut tietää tällaisten puheiden arvon. Pari vuotta eteenpäin, kukaan ei ole muistavinaan, tilanne on yllättäen muuttunut, voivoi, Kataisen kieli laulaa ja huuli lipsaa.

Erkki Pulliaisen horinoita te ette kuuntele, vihreät varsinkaan. Ikärasismia tämäkin. Sinnemäki avaa lebensraumia nuorille heittämällä suuret ikäluokat maailmasta pois. Aivan, mihinkäs kansaneläkkeitä enää tarvittaisiinkaan, pois vaan kelat ja maksut. Vihreä maailma tulee.

Taas kerran HS julkaisi Ville Niinistön jutelman perustulosta. Soininvaara keräsi vaalikaudesta toiseen ääniä hehkuttamalla perustuloa. ”Ei onnistu, demarit torppaa”, sanoi sitten. Miten oli nyt eduskunnassa, vasuritko romuttivat kansaneläkkeen rahoituspohjan, perusturvan ja perustulon? Ei, sen teitte te, te vihreät, muiden hallituspuolueiden kera. Siinä teidän soininvaaranne ja niinistönne. Valhetta, valhetta tyynni. Ette tiedä miten päin housuissanne olisitte, ilakoitte kuin pienet päiväkotilapset. Luotatte siihen, että kansa ei tajua, että kansa unohtaa. Tällä kertaa emme unohda, ellei muut niin minä pidän siitä huolen. Herra meitä tällaisilta vihreiltä varjelkoon.

Jo kauan sitten työelämän hyväosaiset loivat eläkkeisiin itselleen edulliset orgaanisen kasvun säännöt. Tel-rahastot kasvavat ”luonnonvoimaisesti”. Kansaneläke luuseroituu, kuihtuu ja katoaa. Tilaisuuden sattuessa hivutusta nopeutetaan kuten juuri nyt.

Kela-maksun poistoa kannattaessaan ja ekologista verouudistusta hehkuttaessaan vihreät eivät tiedä missä prosessissa ovat osallisina. Tai jos tietävät, sen pahempi. Varmaan tietävätkin, ryhmähuoneissaan nauravat piilonaurua, samaistuvat työnantajiin, hyväosaisiin, johtajiin, hyväpalkkaisiin (edustajan peruspalkka 6000 euroa sekä lisät, matkat ja lounaat).

Vuosien ajan joka ikisessä puheessa te hoitte ”sata-komitea, sata-komitea, sata-komitea”. Nyt teillä on sata-komiteanne, vuosisadan suurin kaappaus, köyhältä kansalta pois. On aika lähteä kaduille, ylimielistä politiikkaa vastaan, herrojen ja lässytätien valtaa vastaan.

* * *

Keskustelu Kela-maksusta eduskunnassa 22.10.2009

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö vastalauseineen

Täysistunnon koko pöytäkirja 22.10.2009

Keskustelua aiheesta

Miksi sähköllä pitäisi ajaa autoa mutta ei saisi asua? Asuminen on perustarve, kaduilla köröttely vähemmän perustavaa. Arvaan taustalta löytyvän pitävän logiikan, mutta kertokaa se? Mistä hölmö kansalainen tietää, milloin sähköä pitää käyttää, milloin sitä ei saa käyttää?

Insinöörien ja ekotietäjien mielestä tämä toki on tyhmä kysymys. Juolahti vain mieleen lukiessani Taustamiehen blogijuttua, jossa hän väittää sähköautoilun vaativan 2 tai 3 uutta ydinvoimalaa.

Sanna Perkiö puolestaan väittää blogissaan, että ”metsäenergian hyödyntäminen tulee suomalaiselle kuluttajalle ja veronmaksajalle todella kalliiksi”.

Näin, ajatukset energia-asioissa heittävät laidasta laitaan. Valistakaa meitä.

(Vastaakohan kukaan vihreä tällaiseen kysymykseen? Or as usually: blowing in the wind, tuulelta vaan ma vastauksen saan.)

Suosittelen kaikkien luettavaksi Cristina Anderssonin kirjoitusta ’Innovaatio – tuotantotalousajan reliikki’. Politiikan synkeinä aikoina Christinan uutta avaava näkemys, jonka juuret ovat Harvardissa, ilahduttaa ja innostaa. Poimintoja:

”Viime vuosien menestys (ennen lamaa) oli vanhan ajan cash-out, ei muuta. Siinä ei ollut mitään innovatiivista, ei mitään innostavaa.”

”On syntynyt uusi maailma. Sosiaalisen median mahdollistama maailma, jossa aivan uudet kansat, heimot ja ideat syntyvät, kasvavat ja vaikuttavat. … Sen maailman ihmisille ei myydä myymällä ja mainostamalla, heitä ei voi koota kohderyhmiksi.”

”Suurin haaste on kuitenkin kulttuurin muutos. Vanhan liiton ihmiset ja organisaatiot pitävät kynsin hampain kiinni menneestä. … Innovaatio on vanhanaikaista ja tuhoavaa. Innovaatio on ymmärretty kaupalliseksi uutuudeksi.”

Kuinka lohdullista!

Pikainen listaus viime vuosien innovaatioilmiöistä, toisiaan toistavista, ”asiantuntija”vetoisista, ympäripyöreistä, usein turhauttavista:

  • Vanhasen hallituksen innovaatioselonteko.
  • Selonteosta käyty eduskuntakeskustelu. Hallitusryhmät (ml vihreät) ylistivät toisiaan toistellen.
  • EVAn keväinen ’Suomi nousee’.
  • Sitran ohjelmat: Suomi nousuun. Julkinen johtaminen.
  • TEM: Hyvinvointiprojekti ja muita.
  • Tekesin ja Shokkien innovaatiohankkeet.
  • Aalto: varjele, kun vauhtiin pääsevät.
  • Sitran ’opettaessa’ julkista johtamista julkinen henkilöstö madalletaan. Vertaa Cristinan kirjoitus: ”ihmiset rakastavat sitä mitä tekevät, luovat tiheää, aitoa, merkittävää arvoa, … saavat itselleen jotain aidosti parempaa”. – Omakohtainen tuntemus, inspiraatio, luovuus – tämä kaikki on julkishallinnon suorittajilta tänään kielletty. Siksi, juuri siksi he (me) alkavat blogata.
  • Valtioneuvoston linnasta ja eduskunnasta kaikaa hekotus.

Vaalirahaan verrattuna EVAn, Sitran, Tekesin, TEMin, Aallon, Akatemian lobbaus on rahankäytöltään ja vaikuttavuudeltaan satakertainen. Lounaslasien ääressä he sopivat mihin meitä viedään. Lisäksi he hyödyntävät ihmisten turhamaisuuksia. Vihreiden nuorten pj Sini Terävä juoksee maat ja mannut sattumoisin mainitsemassa mitä hän ja he, asioita tuntevat kutsutut, juttelevat Sitran Suomi nousuun -työpajassa.

Toimittaja Unto Hämäläinen raportoi (HS 4.10.09) pääministerin ja valtioneuvoston hekotuksesta, jonka tiedetään kantaneen Espooseen asti. Jos vilkaisit eduskunnan kyselytuntia 1.10., saatoit nähdä hallituspuolueiden itseriittoisen ilmehdinnän. Poliittinen järjestelmä oli pelastettu, toisinnäkeviä oli pilkattu, vaalirahat kuopattu. – Cristina Anderssonia lainaten: vanhan liiton organisaatiot pitävät kynsin hampain kiinni menneestä.

Politiikan eliitti juhli oopperoissa 100 -vuotiasta äänioikeutta. Olivatko ne hautajaiset? Entä jos poliittinen innovointi kulkee muualla? Yhtäältä evojen ja sitrojen maljapöydissä, toisaalta sosiaalisessa mediassa?

Muhiiko sosiaalisessa mediassa oikeasti uusi politiikkanäkemys?

Sosiaalisen median kehkeytyvissä käytännöissä – mitä ne ovatkaan ja miksi ne tulevat – saattaa piillä suurempi politiikan muutostrendi kuin äkkiseltään arvataankaan. ”Politiikan” kuolema enemmän tai vähemmän, nykyisen ”poliittisen järjestelmän” kuolema. Pitäkää vaalirahanne, olkaa avoimia tai olkaa olematta, evvk. Ihmiset kohtaavat toisensa suoremmin ja keskinäisen median avulla, miettivät mitä tekevät, miten elävät. Tämä on äänioikeus kakkonen.

Tragikoomista on, että vihreät juuri nyt liimautuvat vanhaan poliittiseen järjestelmään, pitävät meteliä yhdestä tai kahdesta vaalilain pykälästä joilla maailma avataan. (Kaiken lisäksi, motiivit eivät ole läpinäkyvät, syvempi motiivi on vihreiden oma kasvustrategia, 30 kansanedustajaa, lisäys napsahtaa äänikynnyksen ja ns. tasauksen avulla.) Marko Kivelä taisi varoittaa vihreiden ottamasta riskistä heidän antautuessa vanhojen käytäntöjen peittelijöiksi. Lauetkoon se riski.

jatkokeskustelu aiheesta

Tästä lähtien kumarran syvään kansanedustaja Eero Akaan-Penttilän (kok) nähdessäni. Kumarran syvään myös Jacob Södermanille (sd).

Heillä on taito opettaa nuorempiaan naisia. Heissä, elämää nähneissä henkilöityy ihmisyyden taju, ajattelun taito ja uhrautuvuus.

Pari päivää olen ollut työkyvytön kiihtymyksen takia – yhden ainoan eduskunnassa lausutun lauseen takia. ”Vanhustenhoidossa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin.” TV-ohjelmassa lausetta toisteli Sirpa Asko-Seljavaara (kok). Vanhustyön Keskusliitto matkusti in corpore Jyväskylään kertomaan saman totuuden Keskisuomalainen-lehdelle 10.9.09.

Mutta kuka lauseen lausui eduskunnassa? Jopa kahteen kertaan, kahdessa puheessa yhden päivän aikana? … Oikea vastaus on … vihreä kansanedustaja Johanna Karimäki.

’Pääsääntöisesti hyvin’ on suomennettuna ’älkää höpöttäkö, olkaa hiljaa’. Näin vihreät virittävät keskustelua, ovat avoimia, eivät vain vaalirahan suhteen.

Miten vanhusten aseman näki Karimäen espoolaistoveri Eero Akaan-Penttilä, lääkäri ja seniori? Systeemi on riisunut vanhukselta kaiken identiteetin, sen mitä hän on, mitä hän on ollut. Vanhukset ovat yhteiskunnan elättejä, menoerä. ”Näitä totuuksia ei voi kiertää sanomalla, että pääsääntöisesti asiat ovat kunnossa”, puhuja lausui viherväen suuntaan katsahtaen. Totuus kuullaan Eeron suusta kuten Jukolassa konsanaan.

Se että ihminen kokee menettäneensä identiteetin, että hän kokee olevansa elätti, on – en tiedä oikeata sanaa. Kyky olla tällaista näkemättä ja tuntematta on mahdollista vain hyvinvoiville espoolaisille.

Pentti Tiusanenkin (vas), lääkäri hänkin mutta ei insinööri, sanoi, että vanhukset ovat marginaalissa, ikääntyneitä ei arvosteta aidosti.

Ministeri Paula Risikko kertoi eduskunnalle ministeriönsä poikien olevan bisi, ehtivät kirjoittaa luonnoksen vanhuslaiksi ehkä kevääksi 2011. Tuli kuitenkin saman tien todenneeksi, että nykyisten laatusuositusten asioita vain nostetaan lain tasolle. Eikö lain sisältö siis ole jo olemassa, niissä suosituksissa! Otsikon muutos, ei juuri muuta, laki on tuotavissa eduskuntaan tänä päivänä. Puhuuko ministeri totta, siitä poikiensa bisiydestä?

Mitä kauemmin ihminen elää, sitä kauniimmaksi hän tulee mieleltään. Eduskunnassa asian todisti … kukahan? Ministeri Risikolle lausui Jacob Söderman (sd): ”jos teiltä puuttuu valmistelijoita, minä uhraudun mielelläni ilmaiseksi kirjoittamaan sen lain teille ministereille”.

Seniori, EU:n oikeusasiamies, Söderman, ehkä hän taitaa lain kirjoituksen.

Kuka muuten on pitänyt eduskunnan parhaan puheen kautta aikain? Minulla on ehdotus: Jacob Söderman 21.4.2009, koskien lakia Suomen Akatemiasta.

Mutta miten yliopiston ja akatemian näkivät vihreät? Kun yliopistolakiesitys tuli eduskuntaan, mitä sanoi vihreä edustaja, yllä mainittu? Yliopistouudistus on laaja ja tarpeellinen. Se on historiallisen suuri. Menestyksemme suuntaan tulevina vuosina vaikuttaa hyvin suuresti se, kuinka Aalto-yliopistolle asetetut tavoitteet ja odotukset toteutuvat. Aallon menestys on hyvinvoinnin rahoituspohjalle tärkeää, eikä panostus siihen ole muilta pois. Tavanomaisten työsuoritusten mittaus- ja arviointikriteerejä on hankalaa soveltaa tieteelliseen työhön.

Itänaapurissa oli kerran proletariaatin etujoukko. Tänään westendissä on Aallon etujoukko.

Espoolaisuus – uhrautuvaa, osaavaa, kansakuntaa ja vanhuksia ylösnostavaa. Kokoomuksen ja Espoon johtava poliitikko Jukka Mäkeläkin valisti Metropoli-tapahtumassa, että Espoon kasvua on kiihdytettävä, tuplattava. Jyrki Kasvin vaaliraharetoriikka on antoisaa sekin, mutta siihen on palattava erikseen.

Suomessa asuvat ihmiset, olkaa varuillanne espoolaisuuden suhteen. Espoossa kasvaa monsteri (Mäkelä, Karimäki, Kasvi, muitakin), joka nielee meidät. Toivottavasti Eero Akaan-Penttilä nähdään seuraavassa eduskunnassa senioriviisautta jakamassa, tasapainoa tuomassa.