Espoon Tapiolassa on metsäinen kumpare, Kaupinkallio. Ikimännikkö symboloi alkumerta, kallion nousua merestä, tallattua polkua, tuulen kuuntelua, luonnon uhkeutta.

Metsikön tuhoksi on koitumassa Espoon metro ja kasvuvimma. Tapiolan Stockmannille on saatava lisää asiakkaita ja metroon torkkuvia matkustajia. Ilmaston pelastamiseksi männyt mataliksi ja betonia tilalle. Tällaista on Espoon logiikka, mielivaltaista ja sumeaa.


Mitä metsikön pirstominen kertoo Tapiolasta, Espoosta, Metropolista?


Havainnointi
Metsikössä voit seurata luonnon kiertoja. Betoni dementoi ja masentaa.


Alkuelementit
Meri, ranta, metsä, pelto, valo, ilma, kädentyö. Eri elementit lomittavaa rakentamista ideoitiin juuri Tapiolassa 1950-luvulla, mutta ei enää. Kaupunkisuunnittelun taso on laskenut. Enää ei ole pyrkimystä kokoavaan ajatteluun. Liikennettä alle ja päälle, betonikansia, asiakasvirtoja kauppiaille. Tylsä maailma, tylsä metropoli, tylsä Espoo, tylsä Tapiola.


Tulkinnat
Millä käsitteillä tulkitset ympäristöäsi? Tulkintaprosessi on tärkeä, siitä on keskusteltava monipuolisesti, sanoi kulttuurihistorioitsija Silja Laine Espoon taidemuseolla 26.10.09. Tänään Tapiolaa kehitetään yksioikoisesti, kansa ei voi aidosti vaikuttaa tulkintoihin, tuskin arkkitehditkään.


Veistoksellinen sommittelu
(museonjohtaja Timo Tuomi).
Tapiola oli avaraa sommittelua, vaihtelevia näkymiä. Veistos ja monumentti vaatii tyhjän tilan, avaruuden, ilmaa, luontoa. New Yorkilla on pilvenpiirtäjänsä, mutta on myös laaja keskuspuisto.


Perusteiden keinotekoisuus
Metro on vain liikenneväline, sanoi oppaamme Mari Nevalainen Tapiolan Killasta. Ja ekonomisti Hannu Ranki: metro on vain yksi näkökulma, Tapiolan idea ei ollut taloudellinen. Tapiolan idea oli ihminen, eläminen ja asuminen. Nyt metrolla ja jopa ilmaston muutoksella perustellaan mitä tahansa. Kaivetaan maahan tunneli ja se on kaikkeus. Äly painuu alas, maan sisään, pimeään. Perusteiden keinotekoisuus ja mielivaltaisuus, tähänkö nykyinen kaupunkikulttuuri meidät vie?


Sosiaalisen tuho
Tapiolan alkuvuosina taloja arvottiin hakijoiden kesken, SAK:n johtajalla ei ollut etusijaa. Nyt rakennetaan torneja globaalifirmoille, Aalto-yliopistolle, vakuutusyhtiöille, Stockmannille.


Ihmisten jakautuminen
Ihmisten enemmistö on kauppojen asiakkaita, vakuutusten maksajia, metrossa torkkujia. Taksa palvelutalossa on 4000 – 6000 euroa/kk. Kuka voi tänään sanoa: katso tämä on minun luomukseni. Metropoli on pienen vähemmistön luomus.


Säilöntä
Metropoli säilöö ihmisiä. Kasarmeja vai koteja, kysyttiin 1940-luvulla.

Haalinta
Metropoli haalii ihmisiä. Espooseen 300 000, metron täyttämiseksi, muka.


Naivismi
”Tuskin maltan edes odottaa että pääsen painamaan nappia metron puolesta”, kirjoitti vihreä valtuutettu Karimäki metropäätöksen aikaan. Tänään sama valtuutettu äänestää Kaupinkallion metsän säilyttämiseksi, vaikka juuri metron nimissä sitä tuhotaan.


Espoon betonaatio
Espoon valtuustossa Mari Nevalaisen (kok) ehdotusta Kaupinkallion metsän säästämiseksi kannatti 19 ja vastusti 43. Kannattajista oli kokoomuslaisia 4, sdp 0, vas 0, ps 7, vihreitä 3, vielä joku. ’Huikean vaalivoiton’ saaneista vihreistä enemmistö kannatti metsikön rakentamista. Siis rakentamista, ja vihreät. Joukossa Suomen suurimman rakennusyhtiön YIT:n hankepäällikkö Matti Kuronen, Espoon vihreiden edustaja kaupunginhallituksessa. Mäntyjen kaatoa kannatti myös kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja vihreiden Tiina Elo. Näin betonoituu Espoo, näin betonoituvat vihreät. Montako prosenttia päästöistä olikaan peräisin betonista?

Mainokset