Miten voi sijoittaa sosiaalista hyvää tuottaen, maapallon ekologiaa edesauttaen, maailmaa kaunistaen, ylipäänsä mielekkäästi?

Aiempi kokemus tekee epäuskoiseksi. Sukupolvet pakotettiin maksamaan asuntoa ikään kuin asuminen olisi elämän tehtävä. Nyt Finanssialan Keskusliitto siirrättäisi samat asunnot pankeille piskuista eläkesuoritusta vastaan. Näinkö meitä kierrätetään?

Entä pankkien itsensä kehitys? Postisäästöpankki – Postipankki – Leonia – Sampo – Danske Bank – Nordea – Björnia – karhula. ”Ei rahaa köyhille eikä rikkinäisille perheille”, sanoo Björn Wahlroos. – Ei rahaa pankeille, olkoon puolestaan meidän mottomme.

Postipankista soitettiin. Kun en ole Matti Vanhasen oppilas, en kuluta mitään, en liiku autolla vaan pyörällä, ruokalasku 30 euroa viikossa, velat maksettu, niin pankkikin kiinnostuu. Pankin sytykkeestä aloinkin pohtia sijoittajan uraa!

Bricetit ja oligarkit

Leoniapankki tyrkytti kehittyvien maiden arvopaperia (BRIC-maat: Brasil, Russia, India, China). Paperin tuotto olisi sidottu bric-indeksiin, pääoma maksettaisiin takaisin 2015. Bric-maiden kasvuennuste on 3 tai 4 % tai enemmän.

Sanoin ei. Liian pitkäpiimäistä, liian passiivista. Pitää olla omakohtaista otetta ja toimintaa. Toisekseen: Foxconnin itsemurhat, Venäjän oligarkit, Amazonin sademetsät, Intian maaseutu – tuotto olisi nyhdetty näistä. Siinähän tulisi osalliseksi rikoksenomaiseen toimintaan. Eikö maailma enemmänkin kaipaa henkistä ylöskohotusta, lönnroteja? Mieluummin alan kerätä runoja, sijoitan runot kohdalleen, laadin kalevalan, Intialle vedan.

Ps-säästäminen – ihana innovaatio

Leonia-pankissa tätäkin tarjoilivat. Olin jo hurahtaa. Ps-tilin kummallisuuksista voisi puhua sivukaupalla. Tutkin asiaa, luin lait, hallituksen esityksen, eduskunnan mietinnöt, talouslehtien ja Finanssivalvonnan infot.

  • Mikä on ps-säästämisen idea ja asemointi? Ensin oli demokraattinen ja yhdenvertainen kansaneläke (rippeitä vieläkin). Sittemmin korporaatioiden itselleen nikkaroima työeläke tel on syövän lailla levittäytynyt jo 50 vuoden ajan. Ps-säästämisen sanotaan ’täydentävän’ aiempia eläkemuotoja. Ideologinen piilotavoite, ehkä ei aivan vähäinenkään on murentaa tel:n moraalista pohjaa, yksityistää ja siinä ohessa lihavoittaa pankkeja. Samaa yksilöllistämistä mitä ovat palveluseteli, terveystili, henkilökohtainen hiilijalanjälki ym.
  • Ps-tilin verohyöty on olematon. Tämän totesi myös Eeva Liljeblom raportissaan TEMille. Verohyöty voi kääntyä negatiiviseksi, jos pääomavero nousee. Jos ps-rahat sijoittaa korkeaosinkoisiin osakkeisiin, niin verohyöty voi jälleen kääntyä negatiiviseksi (osinkojen veroprosentti noin 19, ps-varojen vähintään 28).
  • Kuka päättää ps-varojen sijoittamisesta: säästäjä vai pankki? Laista tai Fivan ohjeista jäi epäselvä kuva. Pankissa kerrottiin, että säästäjä päättää.
  • Entä pankin varainhankinta? Yleensä sillä on kustannus, korko. Ps-varat ovat pankille korotonta varainhankintaa, monet perivät jopa kuluja säästäjältä eli korkoa toisinpäin. Lain tarkoitus onkin lihavoittaa pankkeja, kertoo hallituksen esitys. Pankit pelastettiin 1990-luvun lamasta sosiaaliturvaa heikentämällä. Pankit pelastettiin 2008 lamasta, leikkauksista uhotaan juuri nyt (sailas, ek). Pankit pelastettiin Kreikan kriisistä ilman vakuuksia (ministereiltä puuttuu asiantuntemus, kirjoitti kuntien takauskeskuksen johtaja Heikki Niemeläinen, HS 24.5). Vihreä porvarihallitus on Suomen pankkipuolue.
  • Entä jos ps-säästäjä huonoilla sijoituksillaan hukkaa kaikki ps-varansa. Säästöhetkellä saatu veronalennus jää pysyväksi. Valtio siis kattaa tappiosta 28 % (pian varmaan 30). Tässäpä onkin idea! Ulkoistetaan sijoitustappiot veronmaksajille, eikös tämä ole tuttu idea muustakin yhteydestä. Käymme rohkeiksi ps-sijoittajiksi, kaikki rahat Nokian osakkeisiin. Yhtiön konkurssissa valtio on jo etukäteen kuitannut tappiostamme 28 – 30 %.
  • Ps-rahat ovat kiinni kymmeniä vuosia, säästäjän iästä riippuen. Milloin tahansa voi ilmaantua parempaakin rahan tarvetta.
  • Ps-säästämisen ideana on vietellä ihmisiä osakesäästäjän ohentuneeseen maailmaan. Säästäjä tuijottaa papereita, lukuja, ruutua. Maailman substanssiin sinulla ei ole osaa eikä arpaa. Substanssin muovaajat (yritykset) ovat toisaalla. Olet paperoitu, tiliöity, johdannaistettu. Sinun ei tarvitse nähdä verisiä käsiä. Asian puki sanoiksi jo vuosisata sitten Olof Lagercrantz kirjassaan Ensimmäinen piirini.

Osallisuus maailmaan, mitä kautta?

Sijoittajan maailma on ohentunut, etäännytetty, vieraannutettu. Sijoitat UPM:n tai Enson osakkeisiin suoraan tai ps-tilin kautta. Yhtiöt valtaavat eteläisen Amerikan maita väkivalloin, karkottavat asukkaat kumiluodeilla slummeihin, köyhyyteen ja osattomuuteen. Ehkä et tiedä tästä mitään, ehkä et välitä, seuraat pörssikurssia voittojen kotiuttamiseksi. Teet(kö) itsesi osalliseksi rikoksenomaisiin toimiin, plantaasien monokulttuureihin, biodiversiteetin hävittämiseen, sosiaaliseen suruun. Nokia tuhosi Suomesta alihankkijansa. Eikös itsemurhayhtiö Foxconnin edeltäjä ja pesämuna ollut suomalainen Eimo?

Mitä kautta osallisuus maailman substanssiin rakentuisi? Yhtiöiden sisäinen hallinto, corporate governance. Yhtiölainsäädännön remontti. Finanssimaailman sääntely. Suurten yhtiöiden hajottaminen, iso reduktio, vertaa 1600-luku. Degrowth-talous. Deglobalisaatio. Tai ryhdymmekö bisnesenkeleiksi – ilman rahaa! Teemme nurkanvaltauksia. Olemme aktiivisia omistajia, kehittäjiä. Mitä olisikaan kansalaisten omistajuuspolitiikka? Pitäisikö säätää laki kansalaisten omistajuuden edistämiseksi! Fortum kansalle. Fennovoima kansalle. Ilmaista osakassähköä, Mankala-periaate kaikille! Eettinen sijoittaminen. Ekopankkia yritettiin joskus, se mureni osuuspankkien sisään. Hartwall Capital kertoo kriteereikseen pitkäaikaisen arvosijoittamisen ja hyvän tuoton, kehuu itseään vastuulliseksi yhtiöiden kehittäjäksi, tällaiselle on yhtiön mukaan sosiaalinen tilaus (Kauppalehti 4.6.).

Tel-hörhölät

Kela-maksu oli työnantajille hirveä rasite. Vähintään kymmenkertainen tel-maksu ei ole rasite lainkaan. Vihreä hallitus pelasti työnantajat Kela-kurjuudesta. Eduskunnassa vihreät naiset kokivat ilohysterian, tila jäi pysyväksi.

Yliopistoilta ja kulttuurilta perätään yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Miksi ei kysytä tel-sijoitusten yhteiskunnallista mielekkyyttä? Mitä suurempi hörhölä (elämysteollisuus, kauppakeskukset, flamingot ja libresset), sitä varmemmin rahoittajaksi paljastuu Varma tai Ilmarinen. On tutkittava ja arvioitava Varman, Ilmarisen, Eteran, Kevan ja VERin sijoitustoiminnan vaikuttavuutta, järkeä ja yhteiskunnallista mieltä. Tel-rahastot ovat hömppäkulttuurin selkäranka.

Taloutta ja valtaa on Suomessa keskitetty tel-rahojen turvin. Tel-rahastot ovat noin 120 miljardia (kotitalouksien pankkitalletukset ovat noin 200 miljardia, toisaalta velat noin 250 miljardia). Tel-yhtiöt estävät välimuotojen kehittymisen ympärilleen. Toimittaja Antti Blåfield kysyy ’Kuka määrää sijoitusmarkkinoilla’ (HS 28.3.2010). Ei saa syntyä Infraa, ei Kairaa, ei Elronia, ei Enfiaa. Varma ja Ilmarinen haluavat sijoittaa ”suoraan” eli pitää vallan itsellään. Tel-yhtiöiden kesken vallitsee kartellinomainen järjestely, jossa ala sopii, mitkä tuotteet päästetään markkinoille.

Talouden kriisit muhivat suuryhtiöiden ja finanssivallan irrallisuudesta suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Suomi ei ole yhtään fiksumpi. Suomen tel-yhtiöt on hajotettava tai vähintään kansanvaltaistettava.

Maailma fiktioina

Sauli Niinistö sanoo talouskriisien syyksi fiktiivisen rahan (Demari 4.6.). Suomessa on kriisiydytty 10 vuoden välein. 90-luvun kriisi alkoi Niinistön mukaan valuutan vapauttamisesta, liberalisaatiosta.

Australialainen taloustieteilijä Steve Keen sanoo:

Kun jokin markkina tuottaa voittoja, hinnat alkavat nousta ja yhä enemmän sijoittajia ryntää hyötymään noususta. Nousu kiihtyy. Sijoituksista saadaan suurempia voittoja velkarahalla. Myös velka tuottaa pankeille hyvin. Hintakupla kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun voitoilla ei tunnu olevan rajaa ja velkaa riittää. Kupla puhkeaa aina. (Attacin katsaus)

Amerikkalaiskirjailija David Shields: Kirjallisuus on fiktion myötä menettänyt merkityksensä.

– Emmekö me ihmisetkin ole fiktioita, irrallistettuja, tiliöityjä, paperistettuja, johdatettuja. Fiktiivinen raha – fiktiivinen kirjallisuus – fiktiivinen ihminen. Maailma pakenee kuin pankkien elinkaari, postipankista björniaan. Fiktiivinen köyhyys.

Toimintaehdotus

  • Vedetään omat rahat pois hörhöjen rahoituksesta.
  • Työeläkejärjestelmä yhtiöineen ja rahastoineen lakkautetaan ja puretaan pois, koska tel pitää yllä yhteiskunnallista eriarvoisuutta tulojen (eläkkeiden) jaossa sekä sijoitustoimillaan ohjaa yhteiskuntaa epävakaaseen seikkailu- ja fiktiomaailmaan.
  • Ps-säästämisestä poimitaan sen demokraattinen alkio: säästäjän oikeus päättää sijoituskohteista. Säästäjien piirissä aletaan pohtia sitä miten sijoittaa sosiaalista iloa tuottaen, maapallon ekologiaa edesauttaen, maailmaa kauniiksi tehden, mielekkäästi.
  • Eettisen, ekologisen, esteettisen ja demokraattisen eläkesäästämisen rinnalla eläkemuodoksi riittää kaikille yhdenvertainen kansaneläke. Sitä voisi kutsua perustuloksi. (Vihreät, olemmeko tältä osin samaa mieltä, oletteko tosissanne, uskoako teitä?)

Onko Suomi reilu maa

Onko Suomi reilu maa, kysyy maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen (HS 4.6.). Vain reilua maata ollaan valmiit puolustamaan:

”En usko, että kansakuntaa voi johtaa vain talouden mittareilla ja markkinaretoriikalla. Me tarvitsemme nyt henkisiä suunnannäyttäjiä, uusia runebergejä, snellmaneja, mannerheimejä tai kekkosia. Johtajuus on kriisissä kaikkialla maailmassa, koska valta on paennut kasvottomiin ylikansallisiin systeemeihin.”

Maailman Pen-klubin kanadalainen puheenjohtaja John Ralston Saul kirjoitti kirjan Fair Country – reilu maa.

Tässäpä meille sijoittajille tehtävää.

Lehtikirjoituksia:

Ps-säästäminen ei innosta

Eläkesäästäjä – veroetusi onkin pelkkää vedätystä