Maria Guzenina-Richardson oli kutsunut hyvinvointiprofessori Juho Saaren Kuopion hyvinvointikeskuksesta valistamaan ihmisiä hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Yhdessä kohtaa sormi meni suuhun. Pyramidi on keikannut kärjelleen, sanoivat käsi kädessä Maria ja Juho.

Sotien jälkeen Suomi oli köyhä kehittymätön maa. Kansan enemmistö oli köyhää. Rikkaita oli hippunen. Nyt on toisin päin. Meitä varakkaita on paljon, mutta sinne alapäähän on jäänyt pieni joukko ihmisiä, jotka eivät VIELÄ ole varakkaita. Näin professori todisti ja Maria säesti. Professorin mukaan tämä viimeinenkin jälkijoukko on nostettava ylös jotta kaikilla on hyvä.

Oli hyvä että menin kuuntelemaan professoria koska olin jo miltei alkanut nähdä maailman toisin. Kansa köyhtyy, näitä köyhiä ilmaantuu aivan lähipiiriinkin aina vaan uusia ja uusia. Hekö ovatkin vain pyramidin kapea alasuippo. Hyvinvointiprofessorin mukaan hyvinvoiva enemmistö ei viitsi välittää näistä köyhistä. Ehkä ainoa syy miksi alapäällekin pitäisi jotakin tehdä, on turvallisuus. ( – Niin, Tunisia)

Intuitiivisesti ajatellen (tilastoista en nyt tiedä) en pidä professorin ja demareiden maailmankuvaa uskottavana. Demareiden älykköpää on, totta kai, itse rahallisesti hyvinvoivaa porukkaa, nämä professorit ja ay-johtajat, puku istuu hyvin.

Miten on ns. ”keskiluokan” laita? Pirstoutuuko se, jakautuu kahtia tai useampaan tasoon? Esim. valtion ja kuntien palkkausmenettelyillä osa porukasta nostetaan palkallisesti taivaisiin, osa irtisanotaan tai palkka nimellisesti jäädytetään. Tosiasiassa, kun otetaan huomioon hintojen, energiaverojen ja muiden verojen nousut, palkkaa leikataan joka vuosi jotakuinkin 5 prosenttia. Mitä tämä leikkaus tekee 5 tai 10 vuodessa? Hyvinvointiprofessorin palkkaa ei leikata, siitä olen varma. Samaan aikaan, sanotaan nyt vaikka kansanedustajat kertovat kuinka paljon heidän palkkaansa PITÄÄ nostaa. He eivät tiedä eivätkä (keskimääräisesti ottaen) välitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Millaista sitoutumista virallisiin valtiollisiin arvoihin voi odottaa ihmisiltä, jotka irtisanotaan tai joiden palkkaa leikataan 5 % vuodessa? Jaakko Kiander taisi taannoin olla oikeassa kun hän jossain seminaarissa sanoi, että ”älymystön” (typerä sana) sitoutuminen katoaa.

Mutta Valtoa pitää kiittää. Takapenkissä, Marian tilaisuudessa, hän lupasi vielä ennen edustajauransa päättymistä maaliskuussa kertoa eduskunnalle, millaista on elää syrjäytyneenä hyvinvoinnin keskellä. Valto Koski, tulen parvelle kuuntelemaan.

Mainokset