Onko perustuslaista tullut poliittisen vallankäytön tai peräti mielivallan väline? Mitä perustuslain pitikään säädellä? Ihmisten suhteita toinen toisiinsa? Ihmisten ja ylemmän tason (”valtiovalta”) suhdetta? Valtainstanssien keskinäisiä suhteita? Onko perustuslain tulkinta ohentunut juridiikaksi, lakien sisäisten hierarkioiden ja menettelytapojen mietinnäksi?


Poliittisten sisältömääreiden ujuttaminen perustuslakiin

Suomen perustuslakiin ujutetaan mutkien kautta poliittisia sisältömääreitä. ”Suomi on Euroopan Unionin jäsen”. Eduskunta keskusteli lauseesta 9.2.2011. EU:n perussopimuksista löytyy poliittisia sisältömääreitä (talouskasvu, markkinatalous ym, aiheesta lisää). Sisältömääreiden tuominen salakavalasti perustuslakiin on vastoin läpinäkyvyyttä sekä talouden audit trail -periaatetta: tapahtumien perustelut, syyt ja seuraukset on pystyttävä jäljittämään. Toki sisältöketjua EU-pykälän osalta voidaan jäljittää, mutta poliittinen eliitti uskoo, että tyhmä kansa ei heidän jujuaan huomaa.

Valtion taloutta koskevan vallan luovuttaminen

Ilkka Kantola ja Jacob Söderman ovat eduskunnassa moittineet sitä että valtion varoja koskevaa päätösvaltaa on yliopistolailla (vastinraha) luovutettu valtioelinten ulkopuolelle. Elinkeinoelämän Keskusliiton TT-säätiö lahjoitti Aalto-yliopistolle 10 miljoonaa euroa. Yliopistolain mukaisesti valtio nyt joutuu TT:n lahjoituksen johdosta antamaan Aallolle 25 miljoonaa euroa vastinrahana. TT-säätiö siis itse asiassa päätti maksamiemme (valtion) verovarojen kohdentamisesta. Säätiö olisi yhtä hyvin voinut pakottaa valtion antamaan vastinrahana 25 miljoonaa euroa Lapin yliopistolle. Tai säätiö olisi voinut pakottaa valtion antamaan Aallolle 25 miljoonan sijasta 100 miljoonaa euroa. Valta ulkoistetaan niille, joilla on varaa tehdä isoja lahjoituksia. Tämä on paluu 1800-luvun varallisuusperusteiseen ”demokratiaan”.

Vallan ulkoistus liittyy nyt yliopistoihin. Eikö olisi yhdenvertaista ja perustuslainkin mukaista, että vastinrahasitoumus säädetään koskemaan muitakin asioita, esim. perustuloa? Nuorisosäätiö lahjoittaisi 10 miljoonaa euroa alle 25-vuotiaiden perustuloa varten ja valtio sitoutuu antamaan vastinrahana 25 miljoonaa. Eikö tämä ole yhtä legitiimiä kuin lahjoitukset Aallolle vastinrahoineen?

Perustuslain (731/1999) 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Tehtävän tarkoituksenmukaista hoitoako on se, että Suomen yliopistolaitos nuivettuu tuotekehitysyksikkö Aalloksi ja samaan aikaan yliopistojen henki muualla maassa näivettyy?

Perusoikeuksien hivuttava mitätöinti

Perustuslakia murennetaan työmarkkinoiden toimivuuden nimissä. On säädetty jo useampikin laki, joilla toimeentuloturvaa leikataan meidän pakottamiseksi työmarkkinoiden käyttöön tai milloin mihinkin. Ensin tämä tehtiin joillekin nuorille (vertaa perustulo edellä), sitten menettelyä laajennettiin, leikkauksia kasvatettiin, viimeksi lex Soininvaara. Lakiesitysten perusteluista on aistittavissa, että lakien laatijat hyvin tiesivät olevansa perustuslain kanssa heikoilla jäillä, mutta mikä heitä pysäyttää. Ehkä jää lopulta pettää, toivotaan näin.

Kun toimeentuloturvan pieni leikkaus ensin tulkittiin perustuslain mukaiseksi, tulkintaa käytettiin tuota pikaa laajemman leikkauksen perusteena. Säädetään toinen, kohta kolmas, sitten neljäs laki. Perustuslain takeet voidaan vaihe vaiheelta mitätöidä. Milloin määrä muuttuu laaduksi?

Vallitseva olotila perustuslain perusteena

Perustuslakiin vireillä olevaa EU-pykälää on perusteltu vallitsevalla olotilalla. Mitkä kaikki olotilat kelpaavat perustuslakiin kirjattaviksi? Jos Suomessa on 400 000 tai 900 000 köyhää kuten eduskunnassa joku välikysymyskeskustelussa 8.2. väitti, niin eikö tämäkin olotila tule kirjata perustuslakiin? Ja kun se sinne yhden kerran kirjataan, niin määrällinen laajennus, köyhien määrän lisäys 2 miljoonaan on sekin perustuslain mukaista ja siihen kirjattavaa. Lopulta päädytään siihen, että perustuslain edellyttämällä tavalla kansa on nälkään näännytettävä.

Vallitsevan olotilan logiikalla vaalirahan lain vastaisuuksia ei ole syytä eliminoida vaan päinvastoin maan tapa tulee kirjata perustuslakiin.

Vallitsevan olotilan logiikalla valtio voisi perustuslaillisesti lakkauttaa itsensä, koska se on kyvytön hoitamaan tehtäväänsä eli nostamaan sivuraiteella olevia ihmisarvoiseen elämään.

Vaalilaki politiikan vallihautana

Vaalilakiin ujutettu valtakunnallinen äänikynnys (3 %, Ilkka Kanervan sanoin hörhöjen esto) ei sinänsä liene perustuslain tulkinta-asia vaan politiikan uusiutuvuutta koskeva asia. Lehtitietojen mukaan perustuslakivaliokunnassa käyneet asiantuntijat ovat tyrmänneet kyseisen kynnyksen. Paikallisuudesta kumpuavat asiat eivät pääse enää esiin. Toimi paikallisesti, sanoivat vihreät muinoin. Onkohan Braxin kynnys uudennettua vihreää modernisaatiota?

Perustuslaillisuuden kriisi, tiivistäen

  • Perustuslain olemuksen ja eri tarkoitusperien (funktioiden) pohdinta on kadonnut. – Missä ovat valtio-oppineet? Tutkivatko Ville Pernaan tavoin Ilkka Kanervan tekstiviestien julkaisufrekvenssejä vai Aalto-insinöörien tavoin Juhlamokan teipin liimautuvuutta?
  • Perustuslain pohdinta ja tulkinta on ohentunut pikkusieväksi juridiikaksi. Kimmo Sasi saa loistaa.
  • Perustuslaki on ensisijaisesti valtion toimien oikeutusta suhteessa kansalaisiin koskeva kysymys, ei valtion hallinnan sisäinen kysymys. Nyt kansalaisnäkökulmaa ei tunnisteta lainkaan. Millä oikeudella maksamiemme verojen käytöstä päättää TT-säätiö? Eikö meillä muilla ole vastaavaa suoraa oikeutta?
  • Perustuslain tulkinta ja politiikka ovat liudentuneet toinen toisiinsa. Pukki on oikeasti kaalimaan vartijana, esimerkkeinä EU-pykälä ja lex Soininvaara.
  • Perustuslakia koskeva oikeudenkäyttö pitää etäännyttää politiikasta. Mihin on unohtunut vallanjako-oppi? Perustuslakituomioistuin vai kansan tuomioistuin – mikähän se olisikaan?

Laajentaen: mikä on eduskunnan tehtävä ja rooli?

Perustuslain tulkintojen kyseenalaisuus ja perustuslain väärinkäyttö, kuten nyt näyttää, lieventyisi tai poistuisi pohtimalla koko lainsäädännän ja sitä kautta eduskunnan roolin mielekkyyttä ja muutostarpeita. Radikaalein kysymys kai olisi, pitääkö yhteiskuntaa ohjata valtaisan lakimassan avulla ja eduskunnan toimesta? Pitäisikö eduskunta lakkauttaa? Maltillisempi kysymys, jota edustaja Puumala näyttää pohtineen, on edustuksellisen demokratian toimintatapojen kehittäminen. Entä millä menettelyillä edetään suorempaan kansalaisdemokratiaan: kansalaisaloite, kansanäänestys, internet, sosiaalinen media, talouden ja työelämän demokratisointi?

Janne Kejo heitti hyvän idean vaihtoehtoisesta eduskunnasta ja hallituksesta. Sellaistako pitää ryhtyä kehittelemään?