Touko 2011


Konstantinos Kavafis: BARBAAREJA ODOTELLESSA

Mitä me kaikki odotamme tungeksien agoralla?

– Barbaareja, joiden pitäisi tulla tänään.

Miksi senaatissa kukaan ei tee mitään?
Miksi senaattorit istuvat, eivätkä säädä lakeja?

– Koska barbaarit tulevat tänään.
Mitä lakeja senaattorit säätäisivät?
Tultuaan barbaarit kyllä säätävät lait.

Miksi keisarimme tämä aamuna nousi niin varhain
ja miksi hän istuu kaupungin pääportin luona
valtaistuimella, juhlallisena, kruunu päässä?

–  Koska barbaarit tulevat tänään,
ja keisari odottaa siellä
ottaakseen vastaan
päällikön. Hänellä on pergamenttikin
valmiina tälle annettavaksi. Siihen on
kirjattu jos millaiset nimet ja arvonimet.

Miksi molemmat konsulit ja preetorit ovat liikkeellä
punaiset togat, kirjaillut togat yllä? Mitä varten
heillä on ametistirannerenkaassa ja sormissa
noita kirkkaasti säihkyviä smaragdisormuksia?
Miksi he tänään ovat ottaneet mukaan kallisarvoiset
hopealangoin, kultalangoin taiten juotetut keppinsä?

– Koska barbaarit tulevat tänään:
tuo kaikki on omiaan häikäisemään barbaarit.

Ja mikseivät etevät kaunopuhujat ole tapansa mukaan
pitämässä puheitaan, sanomassa mitä heillä on sanomista?

– Koska barbaarit tulevat tänään
ja heitä pitkästyttää kaunopuheisuus ja puheenpito.

Mistä yhtäkkiä nousi tämmöinen levottomuus
ja hämminki? (Ovatpa menneet naamat totisiksi!)
Miksi kadut ja torit tyhjentyvät nopeasti,
miksi kaikki menevät kotiin noin miettiväisinä?

– Koska on ilta, eikä barbaareja kuulu.
Rajalta on tullut väkeä, sanovat
ettei siellä ole enää barbaareja.

Ja nyt, miten käy meidän, kun ei barbaareja ole?
Nuo ihmiset olivat sentään jonkinmoinen ratkaisu.

( lisäys 2011: )

Mistä barbaarit siis tulevat?
Tulevatko barbaarit Säätytalolta?
Miten käy meidän, jos hallitusohjelmaa ei synny?

* * *

Runon suomennos Tuomas Anhava, julkaistu kirjassa Barbaarit tulevat tänään, Otava 2005.

* * *

Kuten lukija huomasi, 1898 kirjoittamassaan runossa Kavafis kuvaa Tukholman syndroomaa. Siitä runon ajankohtaisuus Suomessa tänään.

Kirjan esipuhe selittää:
”Koko mainio tilanne näyttää ihmisten merkillisen luonnon, miten alttiita he ovat heittäytymään mukaan asioihin jotka laajemmin tarkastellen ovat täysin heidän etujensa vastaisia ja miten mikä hyvänsä korea näytäntö tai katselmus ilahduttaa heitä… eikä ihmisille jää muuta kuin tyhjä ja nolo olo.”

Mainokset

Tässä kaupungissa sankareita ovat systeemirikolliset
Jeesus-lapselle ei ole seimeä majatalossa
on pakko siirtyä kadulle.

Ehdin jo innostua Vasemmistoliitosta
nyt sen sanon, tulkoon tämä selväksi: en enää koskaan
niin kauan kuin puheenjohtajana on Arhinmäki.

Vihreiden populismi on kuvottavaa
muka perusturva, muka
tärkeintä onkin vaalilaki eli oman vallan kasvattaminen.
Valtansa kasvattamiseksi he kiristävät.
Tämä on systeemirikollisuutta.

Katsokaa heidän hymyä
televisiossa sen näette
monta kertaa päivässä.
Kaupungilla he kulkevat käsi kädessä, Paavo ja Anni, on kivaa
nousevat eduskunnan marmoriportaita
kovin ovat tärkeitä.

Historia on päättynyt.
Demokratia voitti, todisti Tarja Halonen valtiopäivien avajaisissa.
Missä se kansa on?
Katuojassa
– voi valtion ivaa.

Heidän joukossaan on hyviä ajattelijoita, tältä näyttää
ainakin vielä.
Johannan paikalle istui Hanna, sallan teräs
Hänhän suorastaan villitsee kansan (linkki)
190 kommenttia
minäkin kirjoitin kaksi.
Eduskunnassa on älyä, vihdoin.

((( Lukijalle: tämä on ensiversio – viidessä sekunnissa,
ihmettelen ellen sitä muokkaisi
häpeissäni poistaisi kokonaan – tai käskettynä )))

Maria Guzenina-Richardson herjasi Mari Kiviniemeä tyyliin ’missä lie, ei hoida työtään’ (A-talk 19.5.). Hän mainitsi kolme kertaa Kataisen hallituksen kuin päätettynä tosiasiana (=tämä oli oudointa). Fyysinenkin olemus huokui ylimieltä.

Mistä ylimielisyys kumpuaa, onko se espoontautia? Espoohan synnytti jo vastakohdakseen Impivaaran – Jyrki Kasvi. Viime vaalikaudella saimme nauttia perussuomalaisiin (Oinonen, Virtanen) kohdistuvasta tirskunnasta eduskunnassa, siitä piti huolen espoolainen vihreä naisenergia. Myös demareiden Guzenina-Richardson on Espoosta.

Espoontaudin syy on samantapainen mistä Yalen yliopiston professori Thomas Pogge puhuu globaalitasolla. ”Vaikutusvaltaiset tahot pystyvät muokkaamaan päätöksenteon pelisäännöt itselleen edullisiksi. Tästä tulee kierre, jossa raha kahmii itselleen yhä enemmän rahaa ja valtaa.”

Suomessa väestö ajetaan sumppuihin kuin ahvenet keväiseen katiskaan. Perusteita riittää: tiivistys, eheytys, ilmasto, ostoskeskusten kannattavuus. Katiskassa ahvenilta katoaa järven taju, ne näykkivät toisiaan kuin voittajat ja häviäjät Suomen eduskunnassa.

Katiskademokratia on petollinen. Periaate ’henkilö ja ääni’ on mitä luonnollisin. Mutta jos henkilöt (äänestäjät) ajetaan tilanteisiin, jotka sumeuttavat, kapeuttavat ja pinnallistavat maailman ymmärtämistä, niin tällainen demokratia voi tuottaa millaisia seuraamuksia tahansa.

Vaaleissa Espoosta kertyy ääniä lirkuttelemalla ja tukkaa pöyhimällä, läppystä käteen työntämällä. Populismia ei ole perussuomalaisuus vaan espoolaisuus. – Laura Parkkinen ja UPI, kiireesti tutkimaan tätä uuspopulismia.

Kataisen hallitus, jos sellainen syntyy, on suurkaupunkien rikkaiden pintapopulistinen etujärjestö. Toki se voisi avata silmiä näkemään katiskademokratian luonteen kriisien kasvualustana. Mainittu professori Pogge sanoo, että itseään vahvistava rahan ja vallan kierre on syy myös finanssikriisiin.

Suomen vaalijärjestelmän suurin muutostarve ei ole äänien tasaus kynnyksineen. Tuhoisampaa on katiskademokratian kierteenomainen vallankeskitys.

Alttiit yksilöt sortuvat ylimielisyyteen. Maria Guzenina-Richardson antoi jo näytteen. Katainen ilakoi kaikkien suomalaisten omakseen kokemalla hallituksella.

Sanonta espoontauti on kuvaannollinen. Mistä löytyy Suomen johtavin ylimielikkö? Helsingin Katajanokalta – Osmo Soininvaara. Entä Tampereen Tynkkynen, Turun Niinistö, Jyväskylän Hannonen. Vihreillä jälkikasvu on turvattu.

Linkki EI-vastanneiden kansanedustajien nimilistaan, Ilta-sanomien lehtijuttuun ja kommentteihin tässä (US Puheenvuoro).

EI-vastanneet myös tässä:

Vihreät:  Alanko-Kahiluoto, Karimäki
Kokoomus:
Eestilä, Harkimo, Heinonen, Hemmilä, Kauma, Lauslahti, Matikainen-Kallström, Mäkelä, Orpo, Toivakka, Vikman
Keskusta:
Alatalo, Hautala, Kalmari, Leppä, Paloniemi,  Rehula, Rossi, Rundgren
Demarit:
Backman, Feldt-Ranta, Gustafsson, Guzenina-Richardson, Heinäluoma, Hiltunen, Ihalainen, Jungner, Karhu, Koskinen, Kymäläinen, Lindtman, Myller, Ojala-Niemelä, Paasio, Piirainen, Saarinen, Skinnari, Tuomioja, Viitamies, Viitanen, Väätäinen
Kaikki perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset.

Demarien tulevaisuus ratkeaa 16.5.2011. Valinnastaan he saavat syyttää itseään. Heillä on nyt ratkaisijan valta, ei vain omaan osuuteensa vaan oikeistopolitiikan jatkoon Suomessa. Ilman demareita Katainen ei saa hallitusta.

Kutsuttakoon toista tietä uusmoderniksi politiikaksi. Sen tarve näkyi kuplintana vaaleissa. Osa pakeni perussuomalaisiin. Osa käänsi selkänsä ylhäältä johdetulle ja köyhdyttävälle ympäristöpolitiikalle. Uuden politiikan kiteytys on keskustelujen ja analyysien tehtävä.

Demareille olisi tarjolla koollekutsujan rooli. Luontevia kutsuttavia heidän itsensä lisäksi ovat perussuomalaiset, keskusta ja vasemmistoliitto, ainakin nämä. Ei kannata juuttua jankutukseen siitä kuka on konservatiivi, kuka populisti, kuka suvaitseva. Kaikki ovat vilpittömiä ja kaikilta löytyy hyviä näkemyksiä. Niiden suodattaminen, synteesi ja kiteytys on tehtävä.

Muutama esimerkki:

– bisnesyliopistosta palataan kansan yliopistoon

– työmarkkinaperäinen sosiaalitupo korvataan kansalaislähtöisellä perusturvalla perustuslain hengessä

– politiikan betonointi valtakunnallisen äänikynnyksen avulla hylätään, vaalilain muutos uusiksi

– liikenneväylästöä hoidetaan valtakunnallisen kokonaisekologian pohjalta, ei pelkkää Espoon metroa

– sosiaalinen media ja digitaali-infra nostetaan yhteiskunnallisen keskustelun ja sivistyksen keskiöön

– maapallon ekologiaa hoidetaan tavalla jossa ihmiset ovat osallisina ja toimijoina, ei pelkkinä maksajina tai syrjään työnnettävinä

Esimerkkejä riittäisi, kymmenittäin.

Demarit, jos te nyt menette mukaan uhittelevaan ja kansaa köyhdyttävään talouspolitiikkaan, se on teidän loppunne. Siitä pidämme huolen me, ellei muut.

Pankaa merkille, miten keskusta sanomisensa muotoili: ”emme mene mukaan kokoomusjohtoiseen hallitukseen”. He siis tulevat mukaan muunlaiseen hallitukseen.

Suomessa on otollinen hetki muotoilla ”uusmodernia” yhteiskuntaa. Demarit, tekö olette ainoat, jotka ette tätä huomaa. Sinun täytyy astua johtoon, sanoi työväenlaulu.

Kokoomuksen maailma on ajatuksellisesti lukittu. Sen todistaa Kataisen käytös juuri nyt, on kuin Euroopan omistaja. Kokoomuksen maailma on suurliike-elämän, suuryritysten, pankkien, finanssien, talouseuroopan maailma, syvenevien kriisien hoippuva ja haavoittuva Suomi.

Demarit, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja keskusta, nelikossanne on hyviä ajattelijoita. On annaa, hannaa, silviaa, kristiinaa, teuvoa, mariaa, keitä kaikkia. He katsovat maailmaa eri kulmista, niin pitääkin. Tehkää heistä aivoriihi. Antakaa heidän loistaa, majakkana pimeässä syysyössä.

Jan Hurri kirjoittaa Euroopan velkakriisistä tietopitoisia katsauksia. Tässä muutama:

 Velkakriisissä pankit vievät ja EU vikisee. 

 Pankit ovat rahastaneet kriisimaista satoja miljardeja. 

 Kriisi päättyy saneerauksiin, Lehman-pelottelu liioittelua. 

 Näin Suomikin voi upota Euroopan velkasuohon. 

 Miksi velkaliemeen joutui ensin juuri euroalue?

Suomen eduskunta kuuli 11.5. valikoituja asiantuntijoita: Korkman, Hetemäki, Saarenheimo, Lindholm, Patomäki ja Niinistö. Enemmistö heistä kannatti Portugalin tuen hyväksymistä (nettitallenne tilaisuudesta).

Jan Hurri nojaa ulkomaisiin yliopisto- ja pankkiselvityksiin. Niiden tietosisältö sekä laveampi ja historiallisempi taustoitus vakuuttaa enemmän kuin Suomen eduskunnan asiantuntijat.

Jos olisin kansanedustaja, äänestäisin Portugal-pakettia vastaan paljolti Hurrin kirjoitusten perusteella.

”Elinkeinoelämän suurin pelko ei liity Portugal-paketin kohtaloon vaan tulevan hallituksen kokoonpanoon. Pahimmassa skenaariossa maahan muodostettaisiin kansanrintamahallitus, jossa demareiden ja perussuomalaisten lisäksi olisi ainakin vasemmistoliitto ja mahdollisesti vihreät tai ruotsalaiset.”  – Näin tiesi Kauppalehti 4.5.

Kauhuskenaarion voi kääntää toisinpäin. Euroopan tukehtuessa taloutensa sekasortoon suomalainen kansanrintama voisi näyttää mallia muulle Euroopalle.

Kriisimaiden tulevaisuus nähdään nyt lohduttomana. ”Velkamaat tarvitsevat rajuja ratkaisuja, jotka musertavat maiden talouden pitkäksi aikaa”, sanoo Vesa Kanniainen.

USAn suurlähettiläs Oreck pohti Kauppalehdessä 2.5. maailman uusrakentamista. Ei pidä jumittua riskien hallintaan. Kestävyys-puheesta puuttuu positiivisuus. Nouseva menestys on yritykselle tärkeämpää kuin suojautuminen jotakin vastaan. Ihmiskunta selviää haasteistaan vain uudella ajattelulla. On kehitettävä uutta kieltä joka ei viittaa menneisyyteen. Hylätkää sana vihreä tai kestävyys. – Näin siis Oreck, Zero Carbon Initiativen perustaja.

Uusajattelun (innovoinnin) kannalta kansanrintama tarjoaa mehukkaammat ainekset kuin elinkeinoelämän yksinuottisuus ja uhittelevuus.

Mahdollisia aineksia:

  • henkilötaso ensisijaiseksi suhteessa yritystasoon. Käytännön esimerkki: yritysvero pysyköön korkeahkona (nyt 26 %). Jos pääomatuloveroa (henkilövero, nyt 28 %) nostetaan, tehtäköön se erittäin valikoidusti pienimittaisia toimintoja kuten piensäästämistä, piensijoittamista, vähäistä vuokrausta tai pienyrittäjyyttä suosien. Hetemäen veroryhmän ja useimpien puolueiden ehdotelmat ovat kulkeneet juuri päinvastoin.
  • osallisuus laveammalle pohjalle: koskee omistajuutta, toimintojen muuta hallintaa, työdemokratiaa, koulutusta.
  • tiede, taide, filosofia ja kulttuuri palautetaan elämänmuodon perustaksi teknisen kapeutumisen, kaupallisuuden ja syrjäyttämisen sijasta.

Kansanrintaman toimet, esimerkkejä

Puolueiden sisäisen uusajattelun esiinkaivu. Suljetaan sosiologi Anna Kontula, toimittaja Silvia Modig, nuorisotyöläinen Hanna Mäntylä ja puunsahaaja Teuvo Hakkarainen samaan häkkiin, lukitaan ovi, ulospääsy vain synteettisiä uusideoita esittämällä.

Viherpesu. Vihreät luontuvat kansanrintaman osaksi vasta kun ylemmöity tietäminen ja itseriittoisuus on pesty pois.

Demarijärjestelmien purku. Tupon ja sosiaalitupon tilalle työdemokratia. Ay-perusteinen isotuloisuus ja sen suojelu (ansiosidonnaisuus) hylätään, tilalle tasasuuruinen perusturva ja eläke. Tel-järjestelmät ja tel-yhtiöt hajalle. Sisällöttömän ja rahamuotoisen talouskasvun tilalle elämän substanssi.

”Populismin” positiviteetti. Tutkijalaumat ja kulttuurihameiset räksyttävät kilpaa perussuomalaisten populismia. Populismi perustelee koulutuksen, osaamisen, tietämyksen, talouden ja politiikan laajapohjaistamisen. Tällainen populismi on mitä tervetullein. Se on avain Euroopan talouskriisiin. Kriisin ratkaisu on laajapohjaistaminen ja uusdemokratia. Kutsukoot lauraparkkiset ja heinijunkkaalat sitä populismiksi.

Hajapoimintoja kansanrintamahallituksen perusteluiksi

Ville Niinistö, blogi ja Turun Sanomat 29.4.:

Ajauduimme osaksi poliittista koneistoa, joka on aikansa elänyt. Vaalituloksessa on uuden alun siemen. Meidän on kirkastettava tulevaisuusratkaisujamme – oltava uskottavien utopioiden esittäjä ja konservatiivisen hallituksen edistyksellinen haastaja.
– Nämä Villen sanat sopivat kansanrintaman tehtäväkuvaksi!

Sami Moisio, Suomen Akatemian blogi 24.3.2011:

Vuosikymmenten ajan Suomea hallittiin kartellivaltion keinoin. Nyt suuri joukko suomalaisia kokee putoavansa kustannustaakoiksi, joita ei kuitenkaan voida irtisanoa tuotantotaloudellisen kalkyylin varaan rakentuvasta valtiosta.
– Eikö Kataisen, kokoomuksen ja elinkeinoelämän Eurooppa ole kartellivaltio potenssiin kaksi, kartellieurooppa. Bengt Holmströmin sanoin: valtiot ovat naimisissa pankkien kanssa.

Vilho Harle, Aamulehti 18.4.2011:

Kilpailuvaltion kelkasta tippuu jo äskeisiä hyväosaisia. Puolueiden kannatuksen uusjako ja uudelleenryhmitys on kovassa vauhdissa. Nostaako tyytymättömyys esiin uusia voimia puolueiden sisällä ja saavatko uudet voimat vaikuttavan roolin? Eri puolueiden tyytymättömät eivät ehkä ole valmiita yhdistymään. Perussuomalaisuus on yksi tapa ryhmittäytyä. Puhe populismista ja protestista ei selitä mitään, mutta se estää analyyttisen pohdinnan.

Saku Tuominen / Idealist Group, Kauppalehti 2.5.:

Prosessi ja innovaatio ovat vastinpareja, vastakkaisia. Innovaatiot ovat eri tavalla ajattelemista, riskinottoa ja perusfundamenttien kyseenalaistamista.
– Olisiko kokoomusvetoinen hallitus mitään muuta kuin prosessien (pankit, finanssit, talous) pyörittäjä?

Heikki Patomäki puhui keskiluokan häviämisestä (HS 1.5.).

Vaalien jälkeen Aamulehti kutsui Suomea syrjäytymisyhteiskunnaksi (pääkirjoitus 17.4.).


Nyt jos koskaan

Nyt jos koskaan tarvitaan innovatiivista politiikkaa. Suomi voisi avata innovaatioikkunan Euroopalle, näyttää esimerkkiä politiikan sisällön demokratisaatiosta, kansan (populan) vetämisestä mukaan positiivisena toimijana, ei kustannustaakkana.

Vassarit, demarit, persut ja keput – muodostakaa hallitus, tehkää Suomesta Euroopan ihmelapsi.

Seuraava sivu »