Hämmästyin, kun Seppo Oikkonen kirjoittaa näin: ”suurella osalla suomalaisista on maahanmuuttajiin kohdistuvia kielteisiä ja vähintäänkin varauksellisia tuntemuksia.”

Omalta kohdaltani olen eri mieltä. Maahanmuuttajat ovat maailman ihanimpia ihmisiä.

Valtion työpaikalla vaihtui pari siivoojaa. Ovatkohan vietnamilaisia, arvelin ulkonäön perusteella. Aamuisella kahvitauolla naiset juttelivat keskenään tosi vilkkaasti. Mitä kieltä tuo on, uskalsin kysyä. – Kiinaa, me ollaan samasta maasta, he vastasivat suomeksi hymyn kera. Hienoa, sanoin.

Mielestäni nämä kaksi siivoojaa ovat työpaikkani hienoimmat ihmiset. He tervehtivät iloisesti. He tekevät työtään antaumuksella. Jos he huomaavat että kärry on kulkijan edessä, he väistävät sitä vikkelästi. Tällä en ota kantaa siihen mitä työtä maahanmuuttajat tai muut tekevät. Tekipä itse kukin mitä tahansa, yksi ja sama. Olennaista on ihmisyys, olemus, suhtautuminen.

Suomeen ja Suomesta saa mielestäni liikkua ihmisiä paljon paljon enemmänkin kuin tähän asti. Liikkuminen rikastuttaa, tuo virikkeitä, vertailua ja vertaisuutta, ilostuttaa ja virkeyttää.

Maahanmuuttajat ovat maailman ihanimpia.

Tervetuloa.

(Kommentointia US -Puheenvuorossa)