Ehdotus energiatehokkuusdirektiiviksi tuo mieleen Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelman: karkeita tavoitteita ylhäältä sekä yhdenmukaistettuja pakkotoimia. Suomessa käskytys johtaisi osin turhiin toimiin miljardikustannuksin. EU formalisoi Euroopan suureksi koneeksi.

EU kohtelee kansalaisia ohjeistuksensa toimeenpanijoina. Kaikkiin asuntoihin, vanhoihinkin pitäisi asentaa sähkön, kaasun, kaukolämmön ja -jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden yksilölliset mittarit, lämpöpattereihin allokaattorit. Suomen kustannuksiksi on arvioitu miljardi euroa, se tulisi asukkaiden maksettavaksi.

Direktiivi ei lähde kansalaistietämyksen elävöittämisestä. Jopa energianeuvonnan osalta EU:n päähuoli on, miten neuvonnan tarjoajille varmistetaan maksavia asiakkaita eli EU markkinaistaa myös neuvonnan.

Eduskunnan K-infossa esitelmöinyt TEM:n Sirkka Vilkamo sanoi, että direktiivi ei tunne pyrkimystä energian tuottamisen hajautukseen, sitä ei nähdä oleellisena eikä siihen suuntaan pyritä. Direktiivi tavoittelee vain käytön tehostamista.

Direktiivi pakottaisi valtion ja kunnat korjaamaan kiinteistöjään kaavamaisesti, osin myös liikaa. Lisäkustannus tässäkin olisi miljardi euroa. Asunnon hoitovastikkeen ohella nousee siis myös kunnan veroprosentti.

Energian jakelijoille tulisi velvoite supistaa energian toimituksia 1,5 % vuosittain. Tässä voi olla mieltäkin mutta yksioikoinen se on. Rautaruukin edustaja piti velvoitetta mahdottomana. Valtiolta se vaatisi raskasta uushallintoa, velvoite- ja tietojärjestelmiä, suunnitelmia ja raportteja. Eikö Kreikassa, Britanniassa ja Suomessa pitänyt supistaa hallintoa, eikä paisuttaa?

Direktiivi velvoittaisi lauhdelämmön talteenottoon, mikä yleensä tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sirkka Vilkamo sanoi hauskasti, että Suomessa on ylimääräistä lämpöä (olisikin). Mitä liialle lämmölle tehdään, sulkeako yhteistuotantolaitos (CHP), ihmetteli Vilkamo.

Fortum lämmittää Loviisassa merenlahtea kesät talvet. Lämmön talteenoton kustannukset olisivat mahdottomat, sanoi Fortumin edustaja.

Kuinka kaukaa viisas EU onkaan! Loviisasta lämpöputki Helsinkiin, niin direktiivin velvoite on täytetty.

Energiatehokkuutta Suomessa on tavoiteltu sopimusmenettelyllä. Fortum ja Rautaruukki kehuvat sopimusten joustavuutta. Mitä tämä on suomeksi? Ilmeinen lumejärjestelmä. Onko tehokkuussopimusten merkitystä tutkittu ja onko tutkimukset julkaistu?

Luonnonsuojeluliitto ihmetteli K-infossa, onko kuluttajan rooli direktiivissä muka vähäinen ja mitä muuta sen pitäisi olla (paitsi tuijotella mittareita seinällään). Kovin on suojelijain ihmiskuva kapea. ”Suojelijat” vaikuttavat valtaeliitin bulvaaneilta. Sentään yleisössä oli yksi, joka sanoi että direktiivissä ei ole mitään järkeä, pelkkää mittareiden ja rojun pakkomarkkinointia.

Toissijaisuusperiaate – pidäke EU:ta ja eduskuntaa vastaan

Kansalliset parlamentit voivat lausua että energiansäästö onnistuu paremmin kansallisen, aluetason tai paikallistason päätöksillä kuin EU:n säätelyllä. Tällöin EU direktiivi rikkoisi toissijaisuusperiaatetta (katso lähteet) ja olisi tarpeeton. Tämän kortin käytössä Suomi on ollut harkittu nyhjäke.

Nyt seuraamme tarkasti, miten kukin edustaja, miten talous-, ympäristö- ja suuri valiokunta sekä eduskunta muotoilee sanansa. He ovat rahapussillamme ja vaalitkin ovat vuoden päästä.

Toissijaisuusperiaate olisi luonteva keino taistella EU-vallan formalisaatiota vastaan. Mutta jos ollaan lepsuja, niin avataan mielivallan portit. EUhan voi tarkoituksella asettaa ylivoimaisia tavoitteita ja kun tavoitteet eivät jäsenten toimesta toteudu, niin EU saa (näennäisen) perusteen ottaa valta itselle. Osin näin on nyt käymässä.
Toissijaisuusperiaate voidaan laajentaa koskemaan kansalaistason ja eduskunnan suhdetta. Jos asia hoituu paremmin kansalaisten ymmärryksen ja toiminnan tasolla, niin eduskunnalla ei ole oikeutta päättää asiasta. Tästä periaatteesta tuleekin suoran kansanvallan perustelu, tae ja nivel. Nykyisin eduskunnan valiokunnat nyhräävät toissijaisuuskantojaan salassa.

Heittäytykäämme siis toissijaisiksi.

Energiakysymystä voi lähestyä myös neitseellisesti. Energia on 500 miljoonan EU-kansalaisen ymmärryksestä ja keksinnästä rakentuvaa sen sijaan että meidät nähdään ohjeistettavina asiakkaina, kuluttajina, mittareina, sähköjäniksinä, rahastuskohteina.

Maantieteilijä Laurence C. Smith kertoo kirjassaan Uusi Pohjoinen, kuinka Kanadassa alkuperäkansat ovat saaneet poliittisen vallan takaisin alueillaan. Euroopassa käy päinvastoin, sanoo Smith. EU-valtabyrokratia kohtelee meitä käskytettävinä narreina.

EU ei ole tietämysgeneraattori

Teemme ajatuskokeen. Kuvittelemme Euroopalle ”tuotantofunktion” Y = I x P.

Ihmistyö I ja pääoma P luovat tuotannon Y.

Tänä päivänä yhtälö laajenee muotoon Y = I x P x E x L x F x T.

Ihmistyö, pääoma, energia E, luonto L (ekosysteemi, ilmakehä), rahapääoma F ja vielä tilankäyttö T luovat vuorovaikutuksellaan tuotannon.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi poimii erilleen yhden tekijän, energian ja nikkaroi sen ympärille käskyvaltaa, byrokratiaa ja valvontaa. Tällainen on palikkatietämystä. Luovempi tietämys löytyy yhtälömme saumoista eli miten eri ”tuotannontekijät” kytkeytyvät toisiinsa. Miten ne korvaavat, täydentävät, edellyttävät tai estävät toinen toistaan.

Yhtälömme tarjoaa mitä parhaimpia kysymyksiä. Voisiko ihmistyö kompensoida energiaa? Millaista energia- ja työllisyyspolitiikkaa on tällöin harjoitettava? EU väistää tällaiset kysymykset.

Entä fyysinen pääoma P? Onko se kova-, kevyt- vai kansalaisteknologiaa. Onko se hajallaan vai pakassa? Esimerkiksi tuulivoimalat: sijoittajat ja suurfirmat haistavat tuottobisneksen vihreiden änkäämien suurtukiaisten myötä. Ihmiset karkotetaan alta pois. Pääoma P siis korvaa ihmisen I.

Entä sähkön ja lämmön yhteistuotanto? Sillä ja vain sillä perustellaan asutuksen keskittämistä. Silti Suomessakin on vilahdellut tutkimuksia, joiden mukaan kyseinen ”rationaliteetti” ja ”kausaliteetti” saattaa olla tasan päinvastainen.

Tilankäyttö (funktiomme tekijä T) on poliittisen jankutuksen uhri a’ la Vapaavuori ja vihreät. Jankuttajien kannattaisi vilkaista Pariisin professorin Bachelardin teosta Tilan poetiikka. Eurooppaa rakennetaan ahtaaksi kasarmiksi. Maankolkkamme ansaitsee myös poetiikan. Neuvostoliitto hajosi sisältäpäin, käykö EU:lle samoin.

Entä yhtälömme F eli rahavarannot, finanssit, rahallistuminen, velallistuminen? Tämäkin alue on EU:ssa reväisty erillisen säätely-yrityksen kohteeksi. Kansalaisläheisempi, osin pehmeämpi ja vähäenergisempi talous voisi poistaa koko velallistumisongelman.

”Tuotantofunktiomme” tarjoaa siis mitä erilaisimpia kysymyksiä ja politiikkavaihtoehtoja. EU:sta ei ole tällaiseksi tietämysgeneraattoriksi.

EU ei ole älyorganisaatio. EU on palikoidun, erillistetyn tietämisen tuottaja ja itsekin sen uhri. EU on kuin keskitysleiri, joka turvautuu käskytykseen asiassa ja toisessa.

Tällaisesta Euroopasta ei ole esikuvaksi maailmalle. Eurooppa on itseensä käpertyvä kuiva kääpä.

Entä se eduskunnan kanta?

Eduskunta muotoilee parhaillaan Suomen kantaa direktiiviehdotukseen. Keitä eduskunta kuulee ja kuuntelee: elinkeinoelämän suuria liittoja sekä viranomaisia (kuvat). Näkemys jonka yleisökommentoija esitti K-infon tilaisuudessa (järjetön, pakkomarkkinointia) tuskin eduskunnan korviin yltää. Ei sellainen välity myöskään nykypuolueiden kautta. Onko toivoa Perussuomalaisissa?

Jos ja kun eduskunta antaa ympäripyöreän lässynlässyn lausuman EU:n energiadirektiivistä niin mitä teemme? Mitä teemme eduskunnalle? Onko uskominen Irwiniä? Tai pitääkö vallata valiokunta? Ryhtyisivät edes avoimiksi, turha toivo, vaikka sitä jo Kasvikin ehdotteli.

EU uusiksi. Euroopasta luovan tietämyksen kehto, ei käskyvallan käsikassara.

Lähteitä ja lukemistoa:

EU:n ehdotus energiatehokkuusdirektiiviksi

TEM:n tiedote 11.8.2011

Energiatehokkuussopimukset

Toissijaisuusperiaate:
http://europa.eu/legislation_summaries/institutional_affairs/treaties/lisbon_treaty/ai0017_fi.htm

http://circa.europa.eu/irc/opoce/fact_sheets/info/data/how/characteristics/article_7148_fi.htm

Eduskunnan toissijaisuuspolitiikka:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/suvl_12_2010_p.shtml

Talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta kuulivat seuraavia:

 KLIKKAA suuremmaksi
Kuvien lähde: eduskunnan julkinen nettisivu.