Eduskunta keskusteli ministerien palkkojen leikkauksesta, kansanedustajien palkkioista sekä veroista. Tässä poimintoja keskustelusta esitysjärjestyksessä:

Anne Kalmari:
… Tällä ilmeisesti yritetään peittää se, että hallitus on budjettiriihessä sopinut 800 miljoonan euron veronkevennyksistä, ja nehän tulevat nimenomaan hyvätuloisille. Minun mielestäni Wahlroos ei tarvitsisi yhtään enempää helpotuksia, päinvastoin…

Matti Saarinen:
…eduskunnan kansliatoimikunta täällä käsitteli, että olisiko se voinut suositella pientä palkanalennusta kansanedustajille. Se leimattiin silloin erittäin arvovaltaiselta taholta pölhöpopulismiksi.

Timo Kalli:
… suomalaisia, jotka saavat saman tulotason kuin me edustajat, meitä kaikkia pitäisi samalla tavalla verottaa, ainakin hetkeksi enemmän, jotta pääsisimme siihen tavoitteeseen, että valtiolle saataisiin enemmän tuloja.

Ben Zyskowicz:
… en ole kyllä missään päin havainnut, en ylimpien johtajien enkä muidenkaan kohdalla, että tämä valtioneuvoston jäsenten esimerkki olisi kannustamassa malttiin..

… pääministeri tienasi noin 160 000 euroa vuodessa ja ministerit sitten vielä vähemmän. Tätä voi verrata esimerkiksi siihen, että nämä järjestöjohtajat, jotka nyt neuvottelevat raamituposta ja vastaavista, tienaavat ainakin työnantajapuolella selvästi enemmän. Johtavien lehtien päätoimittajat tienaavat selvästi enemmän, puhumattakaan nyt näistä johtajista yrityksissä, joille 160 000 on niin pieni raha, että sillä eivät töihin tulisikaan. He vaativat pääministerin palkkaan verrattuna semmoisen 5-10-kertaisen palkan ja päälle tietysti niin sanotut kannustimet, jotka voivat nostaa nämä ylimpien yritysjohtajien palkat monikymmenkertaisiksi verrattuna esimerkiksi pääministerin palkkoihin..

Mauri Pekkarinen:
… Ja se verolinja, mitä hallitus esittää, tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikkapa nyt siellä ministeritasolla se käteen jäävä tulo kasvaa, siis sillä pakkatasolla, nyt en puhu tästä alennuksesta, puhutaan nyt vaikka 10 000 eurosta kuukaudessa. Se on monta tuhatta euroa, noin 4 000 euroa, vuodessa, minkä verran käteen jäävä tulo kasvaa sen linjan ansiosta.

… progressiivisen veron kevennys antaa kaikista suurituloisimmille kaikista eniten.

… paljon paremmin sitä voidaan edistää sillä, että verotuksessa tehdään linjaratkaisu, jossa niiden verotusta, jotka ovat vahvimpia, ei kevennetä niin kuin hallitus esittää ja se, mitä kevennysvaraa on, käytetään eri veromuodoissa niihin kohteisiin, joiden kautta voidaan verotuksellinen kädenojennus osoittaa niille, jotka ovat sen kaikista suurimmassa tarpeessa.

Pentti Kettunen:
… eduskunnan tulisi näyttää samanlaista esimerkkiä … lähetämme yhteisen viestin tälle palkkiotoimikunnalle, se kokoontuu välittömästi…

Vesa-Matti Saarakkala:
… osalta kansaa vietiin kansaneläke pois, joten tämä ei ole ollenkaan ennenkuulumatonta.

Pertti Salolainen (ivallisesti):
… Voitte panna jopa ilmoituksen lehtiin, että annoitte tähän hyvään tarkoitukseen rahaa.
(vertaa edustajien ’ilmoitukset’ Iltalehdessä 6.10. – jk)

Mauri Pekkarinen:
… koskaan ennen ei Suomessa 100 000 euroa vuodessa ansaitsevan verotus ole ollut niin keveä kuin mihinkä te nyt sen ensi vuoden verolinjalla viette. … Toteutatte ensin täydellisen inflaatiovähennyksen ja sen päälle vielä tämän ansioitten kasvun liukuman, myöskin sen vähennätte ensi vuoden taulukossa ja päädytte 3,3 prosenttiin.

Matti Saarinen:
… saamieni tietojen mukaan yhden jalkapallojoukkueen päävalmentaja tienasi noin 2-2,5 kertaa enemmän kuin vastaavana aikana Suomen pääministeri.

Pirkko Ruohonen-Lerner:
… nämä pienet symboliset palkkionleikkaukset helposti uppoavat näiden uusien valtiosihteereiden palkkakustannuksiin. … tämmöinen määräaikainen etujen leikkaus yhteiskunnan eri sektoreilla voisi olla hyvin kannatettava ajatus, kun se saataisiin vaan leviämään eri aloille.

Vesa-Matti Saarakkala:
… ei ole syntynyt ainuttakaan reaktiota tähän ideaan (eläke-etujen leikkaaminen), joka mielestäni liittyy aivan tähän asiakokonaisuuteen, ja näköjään näyttää olevan aika arka aihe.

Reijo Hongisto:
… 10 000 euroa ja enempi tienaavien on helpompi luopua palkastaan kuin minimipalkalla työskentelevän.

Anne Kalmari:
… kun täällä on esimerkiksi ministeri Häkämies paikalla, voisinko saada vastauksen, miksi momentilla on 719 000 euroa lisää rahaa, mikä se sellainen säästötalkoo on, jossa kustannukset nousevat? (vastausta ei tullut – jk)

Merja Kuusisto:
… Minä toivoisin, että tämä esimerkki laajenisi esimerkiksi meidän valtionyhtiöiden johtohenkilöihin.

Sanna Lauslahti:
… Kaivoin Tilastokeskuksen materiaalia valtion palkkatasosta. Valtiolla ansaitaan 10 prosenttia enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Sen lisäksi tulevat 1-2,5 viikkoa paremmat lomaoikeudet.

Kristiina Salonen:
… Itse en sellaista keskustelua arvosta. … Todellista työtä tavallisten ihmisten hyvinvoinnin eteen on kuitenkin vielä tehtävänä aivan muilla toimin.

Kimmo Tiilikainen:
Kun te, edustaja Zyskowicz, totesitte, että hallituksen hieno esimerkki ei ole saanut seuraajia yritysjohdossa, ei korkeissa virkaportaissa eikä nähtävästi myöskään tuponeuvotteluissa, eikö silloin johtopäätös olisi, että kun esimerkki ei toimi, niin täytyy mennä verotuksen kautta tasaamaan hyvinvointi- ja tuloeroja tällaisena tiukkana aikana? Eikö nyt olisi aika hallituksen harkita, että peruisitte jo lupaamanne veronalennukset ja kevennykset suurituloisille?

Matti Saarinen:
… eduskunta oli aikaansa edellä, kun jo vuonna 2009 keväällä silloinen puhemies havaitsi, että nyt ollaan vapaassa pudotuksessa, nyt pitää palkkoja alkaa leikata. Tämä on jäänyt vähälle huomiolle, mutta tämä on eduskunnan historiassa kaiketi ainoa kerta, kun talon johto on vedonnut henkilökuntaan, jotta se alentaisi vapaaehtoisesti palkkojaan. Siinä kierteessä ollaan edelleen.

Maria Tolppanen:
… takaisin varallisuusvero … järkyttävää, mihin tämä maa on menossa.

Christina Gestrin:
… tässä salissa ei mielestäni ole sopivaa kehuskella sillä, että antaa lahjoituksen.
(entä Iltalehden palstoilla? -jk)

Kaj Turunen:
… Vähempiosaisten asiaa ei voi jättää pelkästään hyväntekeväisyyden varaan, vaan nimenomaan eduskunnan tehtävä on lainsäädännöllä turvata vähempiosaisten asema. Meidän pitää vaan miettiä, keitä ne vähempiosaiset sitten ovat. Ne eivät ole suinkaan niitä ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja.


Tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja:

Kansalaisilla on oikeus tietää mikä on Matti Saarisen mainitsema ”erittäin arvovaltainen taho”, joka leimasi kansanedustajien pienet palkanalennukset pölhöpopulismiksi.

Sanna Lauslahden näkemys, jonka mukaan valtiolla ansaitaan 10 % enemmän kuin yksityisellä sektorilla, on kiinnostava. Se saattaa olla tosi, mutta vaatii tarkentavan analyysin. Keskiarvot peittävät sisällön. Mitä julkisen sektorin palkoissa ja palkkarakenteissa on tapahtunut 5 tai 10 viimeisen vuoden aikana. Aiemmin kuka tahansa näki kenen tahansa palkan vilkaisemalla palkkataulukoita. Nyt palkkatietojen näkeminen on tehty mahdottomaksi (esimerkkinä Jyväskylän yliopisto). Palkkahaitari julkisella sektorilla on revennyt. Repeämiseen piiloutuu poliittinen ohjaus: oikein ajattelevat palkitaan, väärin ajattelevat rangaistaan. Kenellä on oikeus palkita, kenellä oikeus rangaista? Vastaukseksi ei riitä pikkujuridiikka vaan asiaa on lähestyttävä yhteiskunnallisesti, poliittisesti, eettisesti, ihmisyydestä käsin.

Poliittinen piilo-ohjaus palkkauksen avulla jähmettää julkisen sektorin rakenteet hyväosaisia suosiviksi, kapeuttaa toimintasisällön, estää dynamiikan ja uuden etsinnän. Kapeuttaminen piiloutuu mm. sanoihin ’toimivuus’ ja ’tuloksellisuus’. Eduskunnan keskustelu oli hyvä ensiavaus, lisää sellaista. Palkkaus on enemmän sisältö- kuin etuuskysymys.

Eettinen ja yhteiskunnallinen Start up. Eduskunnassa pieni ryhmä on innostunut startupeista. Eduskunnalla on nyt otollinen tilaisuus luoda yhteiskunnallista start up -henkeä palkka- ja tuloerojen osalta.

Miksi vihreät eivät sanoneet sanaakaan eduskunnan palkkakeskustelussa? Vaikeneminen on vallitsevien käytäntöjen puolelle asettumista, yhteiskunnallinen valinta, uusmodernia konservatismia.

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto on Jyväskylässä todennut, että Suomen uhka on maan sisäinen. Uhka kumpuaa yhteisyyden tunteen rikkoutumisesta, masennuksesta, terrorista, johtajien ylisuurista palkkioista (KS 6.10.).  – Haavistolaiset, miksi te luikitte ulos eduskunnan keskustelusta, eikö koheesio kiinnostanut?

Koheesioehdotukseni: leikataan yli 5000 euron palkoista 30 tai 50 tai 75 %. Perustelu: seuratkaa USA:n katutapahtumia.

Mikään ei estä ketä tahansa edustajaa olemasta palkkioasiassa aloitteellinen. Olettehan aloitteellisia lehtien palstoillakin. Luontevimmin aloitteellisuus sopii kansliatoimikunnalle.  Sen jäseniä ovat Heinäluoma, Ravi, Joutsenlahti, Backman, Jääskeläinen, Kalli ja Orpo. Varajäseniä ovat Karimäki, Nylander, Rauhala, Virtanen Erkki. Iltalehdestä päätelleen useat tai useimmat näistä ovat kannattaneet palkkion alentamista. Seurataan mitä he tekevät.

Edellä referoitu eduskunnan keskustelu kokonaisuudessaan
(pöytäkirja 4.10.2011)