Eduskunnan Start up -verkosto järjesti seminaarin. Puhujat oli valinnut Johanna Karimäki. Tilaisuudessa vallitsi rikkumaton hurmos. Kun miettii puheita jälkeenpäin ilman hurmosta, selkäpiitä karmii. Jos pitäisi arvata, keiden tilaisuus oli kyseessä, sanoisin sosiaalidarwinistit.

Näin startupit puhuivat:

– Hoivakulttuuri tappaa. Unohtakaa opintotukien ja muiden pikkusiivut. Tasa-arvo ei vain toimi. Firmassa on oltava johtaja. On luotava uutta. (Ville Simola ja Antti Ylimutka, Aalto-yliopiston Startup Sauna)

– Bisnesenkeleiden verohelpotus on uskomattoman isänmaallinen teko. Kilpailu maailmalla on uskomattoman kovaa. Se on ainoa asia maailmassa millä on merkitystä. Ainoa tärkeä on voittava joukkue. (Ilkka Paananen, Supercell Oy)

– Ei real people vaan right people. Suomen tulevaisuus on kasvuyritykset, nyt on kiva noste. On tiedettävä kuka päättää. Enkeliverkosto tuo esiin osaavimmat. Tähän tilaisuuteen on saatu hieno porukka keskustelemaan. (Risto Setälä, Tekes)

– Tekes-rahojen päätöksentekoa pitää ulkoistaa, ilmeisesti NIY- ja Vigo-verkostoille. (Moaffak Ahmed, Aallon Startup Sauna)

– Maksimi-irtisanomisajaksi 2 viikkoa. (Harri Jyrkiäinen, Pienyrittäjät)

– Show fanatic. ’Yrittäjät’ tekevät yritystyönsä salaa ’nokiatyönsä’ ohessa (tässäpä idea meillekin). (Petteri Koponen, Aallon Startup Sauna)


Darwinistiset härskiydet

Härskeimpiä noista lausumista olivat ”ei real people vaan right people”, ”hoivakulttuuri tappaa”, ”bisnesenkelien verovapaus on uskomattoman isänmaallinen teko”. Tällaiset lausumat käyvät yksiin Alexander Stubbin darwinismi-hehkutuksen kanssa. Näitä ei lausuttu Brysselin opintosessiossa, vaan Suomen eduskunnassa, järjestäjänä eduskunnan start up -ryhmä, valikoijana Karimäki.

Ei real people vaan right people. Tämä tarkoittaa sitä että suuri osa kansaa (real) joutaa taivaan tuuliin. Maailma on oikeiden (right) ihmisten maailma. Jos haetaan historiallisia vertailukohtia, niin kelpaisiko kulakkien hävitys Neuvostoliitossa tai väärärotuisten kohtelu Euroopassa 1930-luvulla?

Right not real -periaatteen lausui Tekesin virkamies. 600 miljoonaa valtion rahaa vuodessa jakava elin siis luokittelee kansan right- ja real -väkeen. Me emme ole oikeita ihmisiä (right people). Eikö näin asennoituva hallinto, virkamiehistö ja poliitikko kuulu vaihtoon?

Kulttuuri on Suomen vahvuus, sanottiin 1800-luvulla. Osaaminen nostaa Suomen, sanottiin 90-luvulla. Bisnesenkelit ja startupit ovat Suomen tulevaisuus, sanovat Mikael Jungner, Johanna Karimäki ja Lasse Männistö sekä Tekes tänään. Onko ajattelun taso noussut vai laskenut, syvennyt vai pinnallistunut?

 

Mitä on Start up – yksi esimerkki

Aallon ja Sanoma-konsernin yhteinen tiedote 7.9.2011:
Sanoma News ja Aalto-yliopiston Start Up Center sopivat yhteistyöstä. Yhteistyö tukee Sanoman digitaalista kasvustrategiaa ja nuoria suomalaisia yrityksiä. Sanoman edustajat tapaavat säännöllisesti Aalto Start Up Centerin -hautomon kasvuyrityksiä. Lupaavimmat ja Sanoman strategiaan parhaiten sopivat konseptit tulevat saamaan vahvaa tukea. Etsimme erityisesti Sanoma Newsin kaltaisia kumppaneita, joilla on itsellään voimakas strateginen ote tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin, sanoo Aallon Paakkala.

Aalto-yliopistolla ei ole moraalista, tuskin laillistakaan oikeutta tehdä tällaista sopimusta, ryhtyä suurimman mediakonsernin bulvaaniksi, ideoiden rahoittajaksi, kokoajaksi ja välittäjäksi. Bulvaanius lyö käsille kansalaislähtöistä, omaehtoista ja sosiaalista mediaa. Aalto on saanut rahaa valtiolta (meiltä), mikä oikeus sillä on käyttää saamaansa rahaa meitä vastaan? Onko tässä aihetta kanteluun?

Sanoma-konserni on sosiaalisen median kilpailija ja elintilan syöjä. Kun kerran valtio, Aalto ja Sanoma lyöttäytyvät yhteen, tarvitaan Suomeen Vallatkaa Aalto -liike. Olisikohan se englanniksi Occupy Unsocial Wave.


Johanna Karimäen naivius: ”kun se on uutta”

”Hallitus on sitoutunut bisnesenkelien verovapauteen tai yritysten t&k -tukeen. Kannatan enkelien verovapautta koska se on uutta”, sanoi Karimäki.

Karimäen oppia soveltaen minkä tahansa tukimuodon, verovapauden, lain tai rangaistuksen perusteeksi tästä lähtien riittää ”se on uutta”. Eduskunnalle vastedes tehtävien kansalaisaloitteiden perusteluiksi riittää ”se on uutta”.

Eero Lehdeltä nyhdettiin tilaisuudessa kommentti. Nyt joudun kehumaan Keravan rikkainta, tätä gallup-tutkijaa, lehtien valtaajaa, edustajaa, yrittäjien puheenjohtajaa: ”Jos enkeleille luodaan nollaverokanta, niin pian kaikki yritykset ovat enkeleitä”. Siinä puhui harkinnan, viisauden ja kokemuksen ääni. Ottakoot opiksi Jungner, Karimäki ja Männistö.

Mihin bisnesenkelin myyntivoiton verottomuus (uudelleen sijoitettuna) voikaan johtaa? Se olisi ikiliikkuja: enkeli pyörittää osto- ja myyntiliikettä, kumuloi verotonta myyntivoittoa ja kun veronmaksun aika tulee, niin järkätään keinotekoinen tappio, konkurssi tai jännempää. Stadighin työryhmä, viimeistään VM torpannee tällaisen veroparatiisin.

Vihreät vaativat veroparatiisien poistamista. Samaan aikaan he itse vaativat uutta paratiisia. Naivia, epäjohdonmukaista.


Startuppien ”ekosysteemi” – entä väestö kaikkinensa, yhteiskunta, me?

”Ei pidä nostella esiin yksittäisiä pelureita, pientä kaveripiiriä. Yksityistalouksien varallisuus pitää ottaa mukaan ”, sanoi yleisö, ehkä Arto Tuominen. Edustaja Juha Sipilän todettiin korostaneen tätä.

– Totta, meillä kansalaisilla (realoilla) on pankeissa talletuksia 71 miljardia, rahoitusvarallisuutemme on kaikkiaan 162 miljardia, lisäksi meiltä on ryövätty työeläkeyhtiöille 130 miljardia. Jopa EU:n vakausrahastot kalpenevat näiden summien rinnalla. Millaisia starttaajia me voisimmekaan olla? Mitä meidän aloitteellisuuden eteen on tehty?

Miksi rahoitus muka ylipäänsä on ongelma ja kenelle? 1950-luvulla rahoitus oli ”kansallinen” ongelma. 1980-luvun lopulla pääomat vapautettiin, muutama vuosi ja Suomi oli kaikkien aikojen katastrofissa. Miten käy tänään ja huomenna, kun moraalittomista sota- ja muista pelureista (roviot) tehdään sankareita?

Nykyisten startuppien bisneksistä 80 % on soopaa, pikkupelaamista, vikittelyä, krääsää. Muutama vuosi sitten vihreät, Karimäki mukaan lukien, hokivat ”vähemmän krääsää, vähemmän krääsää, vähemmän krääsää”. Nyt he hokevat: ”lisää krääsää, lisää krääsää, lisää krääsää”.

Hypeä startupeilla riittää, pukeudutaan, höpötetään, käteen ei jää mitään. 10 vuotta sitten kadulla jonotti 1000 ihmistä TJ-Groupin osakkeita, arvo tänään 5 tai 2 senttiä. Onko opittavaa?


Veropolitiikan harha

Verovapauden mankuminen bisnesenkeleille paljastaa veropolitiikan isommankin harhan. Bisnesenkelit kai yleensä ovat yhtiöitä, harvemmin henkilöverotteisia. Nykylinjalla henkilöt pääomaverotetaan kuoliaiksi, mutta yhtiöistä tehdään paratiiseja. Henkilöt maksavat 30 %, yhtiöparatiisit kohta 0 %. Ovatko nämä suhteessa toisiinsa?

Verotuksella pitäisi voimauttaa meitä henkilöitä (real) yhtiöiden sijasta. Pitäisi siis nostaa yhteisöveroa ja laskea henkilöiden ja elinkeinonharjoittajien pääomaveroa sekä tehdä se voimakkaan progressiiviseksi, vai? Pitäisikö varallisuuksien keskittymistä estää verottamalla ylisuuria varallisuuksia? Ja ennemmin tuotekehitysvähennys mille tahansa yhtiölle Kinnulan Silkkiperää myöten kuin täysverottomuus Aalto-yliopiston ympärillä hyrräävän kaveripiirin startupeille.


Jaana Pelkonen – naisellista darwinismia

Pelkosen puhe eduskunnassa 14.12.2011:
”… Koska hallituksen lupaamaan yhteiskuntatakuuseen ei näillä näkymin liity pakkoa vastaanottaa tarjottavaa toimenpidettä, on houkutus jäädä passiiviseksi toimeentulotuen vastaanottajaksi osan nuorista kohdalla liian suuri. Mielestäni terveille ja toimintakykyisille nuorille ei tulisi antaa vastikkeetonta rahaa lainkaan, vaan heidät tulisi velvoittaa johonkin aktiivitoimenpiteeseen. … Ei myöskään ole eettisesti oikein, että osa jättäytyy passiivisiksi tukien nauttijoiksi osan joutuessa tekemään töitä kaksin verroin enemmän ja elättämään paitsi itsensä myös ne, jotka eivät halua yrittää ja tehdä töitä…”

Miksi sosiaalidarwinistinen ylemmyydentunto tarttuu juuri naisiin (Stubbin ohella)? Aiemmin keppipuhetta on kuultu vihreiden (naisten) suusta. Nyt kokoomuksen ”naisliitto” (Pelkonen, Grahn-Laasonen) vie vihreiltä tämänkin keppihevosen.  

 

Vastaliike

Eikö eduskunnan, Aallon, Tekesin ja startuppien sosiaalidarwinistiselle liikkeelle pitäisi saada vastaliike ja mielellään pian?

Politiikkaan ja eduskuntaan tarvitaan pitempää perspektiiviä. Kansakoulut, kulttuurin ja sivistyksen perusta luotiin 1800-luvulla, 1920-luvulla keksittiin oppivelvollisuus (keppi sekin), 40- ja 50-luvuilla luotiin lapsilisä ja kansaneläke, 60-luvulla perustettiin yliopistoja, avattiin sosiaalinen kierto. Eikö tänään keksitä muuta kuin sotapelejä pelaavia startuppeja? Voi meitä realoja.

Lukemistoa:

Kotitalouksien rahoitusvarat
Aalto-yliopiston ja Sanoma-konsernin sopimus 7.9.2011.
Vertailun vuoksi: Brittiläisiä innoja ja startuppeja (Royal Society of Engineering)
Bisnesenkeli tuo rahaa ja kokemusta

Työryhmä pohtimaan kansallista strategiaa pääomamarkkinoille

Missä Suomen enkelisijoittajat piileskelevät
Jaana Pelkonen eduskunnassa 14.12.2011.

Mainokset