Jankkaus Euroopan talouskriisistä on tuudittanut unikuvaan: jylisköön ukkonen metsän takana, ei se tänne tule. Taitaa tulla sittenkin. Yhä useammin joutuu kysymään onko Suomen eduskunta täynnä löttäpöksyjä. Jos meiltä aletaan nyhtää miljardeja ja miljardeja, se merkitsee sosiaalista kriisiä myös Suomessa. Kataisen, Vanhasen, Kiviniemen, Ville Niinistön ja muiden retoriikka, että vaihtoehtoa ei ole tai että tämä on pahoista pienin, ei ole enää uskottava.

Viittaan pariin tämänpäiväiseen näkemykseen: Dublinin Trinity Collegen dosentti Gurdgievia sekä Björn Wahlroos.

Taloussanomat kertoo rahoituksen dosentin Constantin Gurdgievian näkemyksistä. Suosittelen koko jutun lukemista, tässä poimintoja:

– Pankkien velka on otettu valtion haltuun, ja julkista taloutta ajetaan samalla alas huimaa vauhtia.
– Julkisen sektorin leikkauspolitiikkaa tehdään tällä hetkellä siten, että palveluita ajetaan alas pankkien pitämiseksi pystyssä.
– Irlannin 80 miljardin euron pankkiveloista 30–40 miljardia on muissa Euroopan maissa sijaitsevien pankkien velkoja, jotka ovat siirtyneet irlantilaisten veronmaksajien maksettavaksi. Sitä velkaa me emme kykene maksamaan, eikä ole mitään moraalista velvoitetta, miksi meidän pitäisi se maksaa.
– Maan julkinen talous voi selviytyä veloistaan, jos pankkien annettaisiin kaatua. Niin toimi samankaltaisista ongelmista kärsinyt Islanti.
– Tie ulos kriisistä olisikin pankkien päästäminen markkinoiden armoille. Tuhoa tulisi, mutta se on Gurdgievin mukaan ainoa mahdollisuus. Mutta EU tukipakettisääntöineen estää Irlantia tekemästä tätä. (!!!)
– Keskittyminen julkiseen velkaan on vienyt huomion pois kotitalouksien kurjuudesta.
– Uuden katastrofin välttämiseksi resepti on selkeä: annetaan pankkien, yritysten ja kotitalouksien kaatua velkoihinsa, toteutetaan konkurssien kautta tarvittavat rakenneuudistukset ja luotetaan vientiin sekä kotimarkkinoiden elpymiseen.
– En suostu hyväksymään perussuomalaisten EU-vastaista propagandaa, mutta puolueen mukaantulo on silti tehnyt Suomelle hyvää. Nykyään Suomi kyseenalaistaa Ranskan ja Saksan linjauksia. ( Näin siis irlantilaisdosentti Gurdgievia )

Entä Björn Wahlroos, HS 12.2.2012:

– Saksan pankkijärjestelmä on läpimätä.
– Merkel teki keväällä 2010 väärän ratkaisun. Oli kaksi vaihtoehtoa: pankkeihin olisi pantu 30-40 miljardia veronmaksajien (tarkoittanee saksalaisten) rahoja ja annettu Kreikan ajautua maksukyvyttömäksi. Toinen vaihtoehto oli, että Merkel ryhtyi lobbaamaan kaikkia muita Euroopan maita mukaan antamaan rahaa Keikalle. Siinä lensi taivaan tuuliin satoja miljardeja euromaiden veronmaksajien rahoja.
– Eurokriisi ei ole euron kriisi vaan eurooppalaisen talouspolitiikan kriisi.

Wahlroosin mukaan Euroopan Keskuspankin toiminta on nyt ammattitaitoista: korko alas ja pankeille halpaa rahaa. Samaa ehdotteli Vesa Puttonen – jos oikein ymmärsin – joulun alla eduskunnan K-infossa.

Vaikka Wahlroosin-Puttosen linja ehkä pelastaisi talouden suurtoimijoita, niin yhteiskuntien sisäistä levottomuutta, poliittista hajoamista ja sosiaalista kriisiytymistä se ei hoida. Meitä ei pakoteta mihin tahansa.

Enää valtaisa konkurssiaalto voi pelastaa Irlannin. Taloussanomat 12.2.2012.