maaliskuu 2012


Kyykyttävää sosiaaliturvaa puretaan, kirjoittaa Outi Alanko-Kahiluoto blogissaan.

Minun päätelmäni on tasan päínvastainen.

Ihmisten elämistä ehdollistetaan entistä enemmän, muun muassa näin:

– Työttömyysturva vähenee 100 päivällä, jos kieltäytyy tarjotuista työllistämistoimista.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan työssäoloajan mukaan. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, saa ansiopäivärahaa 500 päivältä. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, saa päivärahaa enintään 400 päivältä.

– Ansiodidonnaiselle pääsyä nopeutetaan. Eli yhteiskunta ja ihmisten elämä kiedotaan ”ansioperiaatteen” (= tuloerojen) ympärille vauvasta alkaen. Tästä kietomisesta vihreät vaikenevat visusti, päinvastoin Kataisen hallituksen aikana ovat ylistäneet ansioperiaatetta historialliseksi (Alanko-Kahiluoto, Karimäki, Sinnemäki jne). Siinä heidän tulonjakonsa.

– Terveydenhuolto suunnataan yhä enemmän työterveyden kehittämiseen, vaikka nimenomaan yleinen kansanterveystyö (lisääntyvä eläkeläisväestö ym) on kovaa vauhtia tuhoutumassa. Meidän ihmisten elämä terveyttä myöten ehdollistetaan ”työlle” ja ”työelämälle”. Muut heitetään yli laidan, suoraan sanoen kuolemaan.

Tällainen ehdollistaminen tuo minulle mieleen inkojen ja atsteekkien lapsiuhrit. Ellet kumarra nykyeliiteille (”työmarkkinoille”), veresi valuu alttarille.

Minun perustuslakinäkemyksen ja maailmankuvani mukaan tällaiseen ehdollistamiseen ei ole oikeutta. Oikeutta ei ole eduskunnalla (ilman perustuslain muutosta), ei hallituksella, ei kolmikannalla, ei työmarkkinajärjestöillä, ei puolueilla, ei yhdelläkään kansanedustajalla.

Julkisuudessa on viime päivinä kerrottu henkilöistä, jotka syvästi harkittuaan kieltäytyvät nykyisenlaisesta työelämästä (ei työstä sinänsä omaehtoisena). Juuri näin, juuri näin on tehtävä. Mitä enemmän tällaisia kieltäytyjiä löytyy, sen parempi. Laskekoon ”työllisyysaste” mahdollisimman matalaksi. Tulkoon kieltäytymisestä kansanliike. Se olisi kulttuurin ja sivilisaation elinvoiman merkki.

Sidonnaisuus ulkoa annettuun työhön ja työhön ehdollistaminen on historiassa tai joissain valtioissa asetettu aika ajoin kaiken perustaksi. 1930-luvulla kansallissosialistisen Saksan iskusanana oli suoritusyhteiskunta. Neuvostoliittoa rakennettiin työn sankaruudelle. Samalla tiellä on tänään Suomi, työmarkkinajärjestöt ja Kataisen hallitus. Ennemmin tai myöhemmin, tulos on sama kuin Saksassa tai Neuvostoliitossa. Ne maat tulivat ja menivät.

Läntisen maailman perusjuonteeksi on sanottu vapautta aina Millin ajoista alkaen. Jo aiempinakin aikoina kulttuurien kukoistushetket kumpusivat vapaudesta (edes joidenkin tai lähes kaikkien). Ateenan kukoistus antiikin aikana lienee rakentunut vapaiden kansalaisten vapaille toimille. Samoin renessanssin tieteet, taiteet, kauppa ja kaupungit.

Tänään vapaus on jälleen kerran uhattuna. Uhka tulee työelämään ehdollistamisesta.

Ihminen ei voi itselleen tärkeämpää tehtävää kuvitella tai löytää kuin on taistelu Kataisen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vapaudenriistopolitiikkaa vastaan. Meitä ette kyykytä.

Mainokset

Suorat lennot Eurooppaan on turvattava, toistelee Heidi Hautala eduskunnassa ja televisiossa. Millä valtuuksilla Hautala näin vaatii tai käskee Finnairia?

Sen sijaan Finnairin hallituksen vaihtumisessa ei ole mitään poikkeavaa, se tapahtuu normaalilla yhtiökokousmenettelyllä. Hyvä vaan että valtio (56 %) valmistelee valintoja etukäteen kuten nimitystoimikunnilla on tapana.

Hautala kertoi eduskunnalle, että Finnairin pääomittamiseen ei löydy rahaa. Samaan aikaan Outokumpu-yhtiölle haetaan miljardi euroa uutta osakepääomaa ja vieläpä Suomesta. Valtion Solidium, Kela ja Ilmarinen ovat sitoutuneet merkitsemään osakkeista 37 % (370 miljoonaa). Rahaa siis löytyy. Syntyy vaikutelma, että Heidi Hautala ei kerro eduskunnalle aitoa totuutta.

Miten ja milloin valtio on päättänyt Euroopan suorien lentojen turvaamisvaateesta? Onko asiasta päättänyt eduskunta, valtioneuvosto, ministeriö, omistajaohjaus vai Heidi Hautala tässä ja nyt?

Onko yhdellä omistajalla (olkoon 56 %) oikeus sanella liiketoiminnan yksityiskohtia? Mikä on muiden omistajien tai vähemmistön turva tai perustuuko sanelu yhtiöjärjestykseen? Euroopan lennothan voivat viedä Finnairin myös konkurssiin. Kaikki omistajat menettävät rahansa yhden omistajan erityispalvelun takia. Eikö tällaisen omistajan olisi fiksua maksaa erilliskorvaus lisäpalvelusta?

Osakeyhtiön päätännässä on selkeä porrastus. Samoin valtiolla on päätöksentekoporrastus. Hautala pomppii portailla kuin hyppynarua hyppisi. Minkä tahansa maankolkan lentojen kysyntä ja tarve ovat enemmän operatiivista liiketoiminnan suunnittelua ja markkinatutkimusta.

Hautalan puolue on vuosikausia hyökkäillyt kotimaan lentoliikennettä vastaan. Nyt hän esittää itsestään selvänä vaateen Euroopan suorien lentojen turvaamisesta. Kuka ja millä perusteella sanelee, kuka saa lentää ja mihin saa lentää. Miksi suorat lennot Manchesteriin ovat arvokkaampia kuin lennot Ivaloon? Entäpä jos 10 vuoden päästä Ivalo onkin Finnairin kultajyvä toisin kuin Manchester.

Olisiko kyse siitä, että vuosikymmeniä Eurooppaan lennellyt EU-eliitti haluaa säilyttää mukavuutensa: viinilasin jälkeen makea torkahdus Finnairin ykköstuolilla taksin jo Vantaalla odottaessa, laskun maksaa EU. Ei väliä vaikka suomalaisvarallisuus, lentoyhtiöt ja muut murenevat.

 

Rinnastus Outokumpuun

Finnairin tarinaa voi verrata Outokumpuun. Vuosikymmeniä Outokumpu oli kansanläheinen valtionyhtiö, se etsi ja löysi malmeja, kaivoi niitä ylös kohtuullisin menetelmin, tuotti kansalle leipää, kehitti maailmankuuluja menetelmiä (liekkisulatus). Sitten yhtiö mieltyi seikkailuihin, heitti valtion lähes ulos, hylkäsi kuparin ja nikkelin, ryntää maailman teräksiseen kärkeen. Kruppikin jää jo toiseksi, tosin ei omistajana. Tohinassa aiempi toimitusjohtaja sai lähteä, niin myös varatj. Uusi tj sitoutetaan osakepotilla, jonka arvo vastaa Finnair-Vehviläisen piilobonusta. Osakkaille, yhtiökokoukselle ja yleisölle sitoutus on kerrottu. Outokummun näkymät kuulostavat yhtä hyviltä kuin TJ Groupilla vuonna 2000. Juuri nyt kansalta kerätään miljardi euroa osakeannissa. Ne jotka ostavat tai ovat ostamatta uusia osakkeita päättävät jaloteräsidean toteutumisesta. Heidi Hautalaa ei tarvita kertomaan liikeidean oikeellisuutta. Draivia ja yritystä Outokummussa juuri nyt on, myös kansan puoleen kääntymistä (lompakolle). Kutkuttavan jännittävää positiivisessa mielessä. Mutta jos maailman kirjat huonosti heilahtaa, niin Soneran ja Enson kohtalo häämöttää.

Opettaisiko tämä jotain Finnairille?

Tästäpä tulee mieleen: meistähän voisi itse kukin tarjoutua Finnairin hallitukseen. Lähetetään tämä tiedoksi Heidille.

(US Puheenvuorossa on levinnyt tapa julkaista henkilökohtainen suosikkilista kirjoittajista. – Haa, minäkin laadin oman top-listani.)

1. Jonna Purojärvi

2. Jenni Lavikka

3. Elina Keränen.

Jos listaa jatkaisin, niin varmaan sinne kuuluisi Katja Korva, Li Andersson, niin ja Riikka Söyring toiseuden näkökulmansa ansiosta.

Kymmenen inspiroivan (tai miksei lohduttavan) kirjoittajan listalleni valikoituisi luultavasti kymmenen (10) naista, ainakin lähes. Tässä näytteitä:

Hyi, meitä syrjäytyneitä

Eläkeläiset tuovat vain hiekkaa lattialle

Broileriosaaja

Me emme halua enää lisää keppejä teiltä

***

Mikä on päävaikutelmani US Puheenvuoron sisällöstä yleisesti? Päiväkohtaista, hetkellistä hömppää. Missä ovat pitkäkestoiset, analyyttisesti inspiroivat, uusia jäsennyksiä ja näkökulmia esiintuovat tekstit? Missä ovat asioita tieteen tai taiteen tapaisesti tutkailevat kirjoittajat? Missä ovat päiväretoriikasta irtautuvat, maailmaa toisin näkevät kirjoittajat? Missä ovat anton tsehovit? Heitä saisi olla enemmän.

Toimituksen harrastama poliittinen suosinta ärsyttää ja karkottaa. Sellainen kääntyy yleensä itseään vastaan. Luuleekohan toimitus, että meillä ei ole poliittista lukutaitoa.

 

Kirjassaan Eurokriisin anatomia Heikki Patomäki nimeää Euroopalle kolme vaihtoehtoa:

  • Uusliberaalin politiikan jatkaminen.
  • Sosialidemokraattinen politiikka.
  • Globaali keynesiläisyys.

Uusliberaali Eurooppa on seikkailupolitiikkaa kuten on koettu: pidäkkeiden puute, moraalikato, kuplat, kriisit, taantumat ja lamat. Yhteiskunnat hajoavat sosiaalisesti, seurauksena poliittisia kriisejä, sotia ja sodanuhkia.

Entä mitä olisi sosialidemokraattinen Eurooppa? EKP:n katteetonta rahan luontia ja omavaltaista jakoa pankeille. Talouden valtiollista elvyttämistä ja velkaantumista. Euron devalvoitumista, bensiinin hinnassa se jo näkyy. Mutta Brasilia syyttää jo nyt Eurooppaa valuuttasodasta kehittyviä maita vastaan, eikä varmaan aiheetta. Sosialidemokraattinen Eurooppa olisi eturyhmien itsekästä politiikkaa Euroopan sisällä ja suhteessa muuhun maailmaan. Ei suositella.

Keynesiläisyys, kansallinen tai globaali on kysynnän ja kuluttamisen pakonomaista kasvattamista. Onko tavaroiden kasvava rahtaus järkevää maapallopolitiikkaa ja kenelle se olisi järkevää? Maan ystävät ry näkee ylikuluttavan luokan globaalina ongelmana. Tämä näkemys yritetään vaieta, totta kai.

Patomäen vaihtoehdoista puuttuu jotain. Joku kiiruhtaa tarjoamaan ekologiaa ja luonnonvarojen rajallisuutta. Kenties, mutta silti: tiede ja teknologia ovat kekseliäitä ja pystyvät yhä vain puhkomaan rajoja.

Patomäen vaihtoehdoista puuttuu sosiaalis-humanistinen, sivistyksellinen, kansalaislähtöinen, demokraattinen Eurooppa. Mitä tämä merkitsisi Suomelle, Euroopalle, ihmiskunnalle ja maapallolle?

Brasilia: rahan lapioiminen kannibalisoi meidät

Ekonomisti: EKP:n järjestelmässä on kauhea vinoutuma

Saksaa jo hirvittää, Suomi maksaa mukisematta

Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia

Kommentissani (tässä linkki) otan kantaa EKP:n rahanjakopolitiikkaan sekä suomalaispoliitikkojen ja -ekonomistien suhtautumiseen.

Ville Niinistö: Energiaturpeen tuotanto voitaisiin ajaa alas 20 vuodessa tai nopeammin. Turpeesta pitää luopua hyvän sään aikana. Vihreät esittää hallituksen kehysriihessä veronkorotuksia turpeelle.  (YLE uutinen)

Fortum rakentaa parhaillaan Järvenpäähän ’biovoimalaa’. Polttoaineena on puuhake ja osin turve (ehkä 20 %). Omistajaohjausministeri Heidi Hautala oli kutsuttu pitämään muurauspuhe 27.1.2012. Näin Hautala sanoi:

” …energiantuotanto jos mikä on pitkän aikahorisontin teollisuudenala. Energiateollisuuden investoinnit ovat erittäin suuria, etenkin kun tehdään investointeja, joiden tarkoituksena on palvella ympäristöä useiden vuosikymmenten ajan ja joiden on ennen kaikkea oltava osa tulevaisuuden kestävää energiataloutta… Järvenpään voimala näyttääkin esimerkkiä vähäpäästöiselle ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle energiantuotannolle koko Fortumin toiminta-alueella…  Laitoksen ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät alle puoleen… Tämän voimalaitoksen peruskiven muuraus on yksi askel parempaa ympäristöä kohti. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokas tapa tuottaa energiaa. Biomassa laitoksen polttoaineena merkitsee sitä, että tämäkin laitos on tärkeä askel siirryttäessä määrätietoisesti kohti uutta kestävää energiataloutta.”

Hautalan kehut Järvenpään voimalalle ja samaan aikaan vihreiden vaade päästä kokonaan eroon turpeesta eivät täsmää. Haketta ja osin turvetta käyttäviä uusia voimaloita lienee eri puolilla maata useita. Jyväskylän Keljonlahdenkin voimala käyttänee osin turvetta.

Onko tiedossa teknologia joka mahdollistaa Järvenpään, Jyväskylän ja muiden voimaloiden käytön silloinkin, jos turpeen saanti estetään?

Onko vihreillä piilopyrkimyksenä vaikeuttaa myös puuhakkeen energiakäyttöä? Eivät ole protestoineet EU:n päätöstä kieltää hakkeen tuki. Tuulivoimalle vihreät vaativat tukea peräti 200 miljoonaa vuodessa! Tuulivoiman tuki menee muutamalle liikemiehelle. Puuhakkeen tulovaikutus leviäisi laajalti kansan pariin.

Ovatko eduskunnan vihreät perineet demareiden maaseutuvihan? Demareille maaseutuasukas oli ja kai vieläkin on joka paikan kirosana.

Maaseutuvihan keksinnässä vihreiden mielikuvitus on rajaton: valtionosuudet, liikenteen tuet, energiaverot, polttoaineverot, autoviha, hautajaiskunnat, suljettavat lentokentät, metsien hiilitaseen laskenta, nyt jopa vuokrien tasaus (Soininvaara) ja tottakai Kasvin impivaara.

Helsinki, Espoo ja Turku lämmittävät itseään fossiilipolttoaineilla, tuhoavat metsiä, soita ja kallioita asutuksen ja liikenteen tieltä, rakentavat ylikalliita metroja muun kansan varoilla, keskittävät poliittisen vallan, sosiaaliongelmat kasautuvat Helsinkiin, ongelmat projisoidaan maaseudulle, suoturpeeseen.

En puolusta turvetuotantoa. Näen joka kesä omin silmin, kuinka Kivijärven pohjoispää Kinnulassa kasvaa umpeen, vesi on ruskeaa ja kalat ovat kadonneet. Järven tuhoutumisen syiksi uskon

  • metsäteollisuus ojitutti suot 60-luvulla
  • maatilojen huolimattomat ravinnepäästöt
  • turvetuotanto jolla lämmitetään Jyväskylää

Kannattaa huomata, että hyöty näistä kaikista (ojitus, ruuan tuotanto, turve) kiertyy hyvinvoiville ”fiksuille” (Ville Niinistön sanonta). Heikompien syyllistäminen – maaseutuasujamisto tai mikä milloinkin – on väärin ja halpamaista.

Tarvitaan kehityskulkujen ajallista tajua, laajempaa ja syvempää ymmärrystä.

Ville Niinistö haluaa korottaa turpeen verotusta (YLE)
Heidi Hautalan puhe Järvenpään biovoimalassa

Järvenpään biovoimala:   Tekniikka & Talous & Työelämä
Keravan biovoimala