Helena Erosen erottamisvaade on synnyttänyt ajatuksia uuden poliittisen liikehdinnän tarpeesta. Kommentoin aihetta Jouko Pihon blogissa. Tässä kooste.

Näkemykseni on, että perussuomalaisten kannatuksessa keväällä 2011 oli pääosin kyse sosiaalisesta tyytymättömyydestä ja kanavan etsimisestä tälle tyytymättömyydelle. Tämän sosiaalisen protestin yli on nyt kävelty raskaasti. Keskeisin ylikävelijä on Kataisen hallitus ja sen politiikka. Soinille itselleen on – kuten hyvä sanonta kuuluu – jäänyt levy päälle. Sosiaalinen näkökulma on häneltä kadonnut tyystin. Soini on paljastunut Espoon huliviliksi.

Syrjäytymisen ja syrjäyttämisen tunne velloo nyt laajana ja laveana, vailla kanavaa, vailla täsmällistä sisältöä. Hallituksen ”vastuuretoriikalla” tunne ei katoa yhtään mihinkään.

Perinteisellä, ahtaasti ymmärretyllä ”uusi puolue”-mallilla tuskin on hyvää tartuntapintaa. Vähintäänkin siinä pitää olla pohjustuksena uustiedollinen, kansalaisläheinen, sivistyksellinen, talouden perusteisiin porautuva ja globaali ahaa-henkinen innostus.

– Siis, jotta mitä, kysyi Jouko Piho.

Näkemykseni mukaan ihmisillä on paljon syrjäytymisen, voimattomuuden, vetäytymisen, näköalattomuuden tunnetta. Näköalattomuuteen tarvitaan uusia tiedollisia, analyyttisiä avauksia, sanoja, käsitteitä. Kun seuraa eduskunnan keskusteluja, niin usein tulee surkea olo: ministerit myhäilevät aitiossaan ylenkatsovina, itseensä rakastuneina, naureskelevat oppositiolle. Opposition oma esiintyminen on pääosin jankuttavaa ja jää hallituksen ”esityslistan” vangiksi, kinastelee yhdestä asiasta kerrallaan. Laveampia uushahmotuksia, erilaista esityslistaa oppositio ei osaa hahmotella.

Nykyoppositio ei huomaa, mistä hallitus vaikenee. Vaikenemalla tätä maata ja maanosaa johdetaan. Risto Harisalon kirjoitus Aamulehdessä (kuva) on upea kooste siitä, mistä kaikesta hallitus vaikenee kuntauudistuksensa kohdalla. Samoin kehyspäätökseen liittämässään kasvupaketissa hallitus vaikeni piensijoittajien ’perusvähennyksestä’, jota Stadigh oli ehdottanut. Nyt tuulivoiman kohdalla hallitus aikoo leikata kansalaisdemokratiaa, taaskaan oppositio ei huomaa itään. Kaikkien aikojen nössöin oppositio.

Entä hallituksen poliittiset bulvaanit tutkimusmaailmassa? Hallitus tiedotti kehyspäätöksestään Säätytalolla alkaen klo 15, ajoi kiireesti eduskuntaan, klo 16 Urpilainen julisti eduskunnalle: ”kehyspäätös supistaa tuloeroja, näin VATT on laskenut”. Tuon taksimatkan aikanako VATT laski ginikertoimensa, promilleista promilleimman? Valtion harjoittama tutkimus on muuttunut bulvaanitoiminnaksi. Ainoa joka asian edes huomaa on Markus Mustajärvi.

Entä ajatuspajojen valtionavustus? Puolueet omivat senkin itselleen ja vain itselleen. Valtion tukeman e2:n johtaja Karina Jutila halveeraa televisiossa Paavo Väyrystä.

Pirkko Ruohonen-Lernerin suulla lausuttu vaatimus Helena Erosen erottamiseksi on järisyttävä. Mikä on vaatimuksen ja erottamisen juridinen perusta? Jos tai kun erottaja on eduskunta, niin asia on tuhat kertaa kiintoisampi. Entä erottamisen poliittinen perusta ja seuraus? Helena Erosen ympärille on tainnut syntyä kaikkien aikojen nopein (netti)kansanliike Suomessa. Timo Soini vaikenee, niinkö? En panisi pahakseni, jos Erosen erottamisesta alkaisi ei vain Ruohonen-Lernerin vaan myös Timo Soinin lähtölaskenta.

Yllä olevat ovat esimerkin luonteisia havaintoja.

Lähde: Aamulehti 13.4.2012.

Lähde: Aamulehti 13.4.2012.