Raimo Myöhänen kertoo miksi erosi vihreistä. Yksi syy oli suhtautuminen metsään. Sitä ei saanut raivata missään vaiheessa.

Juhannuksena kävelin Kerimäen metsissä Itä-Savossa. Minua harmittaa holtittomasti pöhöttyneet metsät, joita ei mitenkään hoideta. Yleensä pöhikötkin ovat ns. talousmetsiä. Viidakkomaisesti kasvava puusto tukahduttaa toinen toisensa, lumi katkoo loput. JOS on tarkoitus ottaa metsästä jotain ihmisen käyttöön, niin mitä sellaisesta saa, kenties energiahaketta jos sitäkään?

Hoitamattomia pajukoita ja pusikoita ovat myös kaupunkien kaava-alueet, teiden ja ratojen varret sekä järvien ja jokien rannat täynnään. Kukaan ei niihin koske, eikä saa koskea. Tulee mieleen muinainen Itä-Saksa, jossa rakennukset murenivat käsiin kun kukaan ei saanut niihin koskea, ei edes maalata.

Hoidettu ja hyvin vaalittu metsä on mielestäni kaunis. Sellaista on ilo katsoa. En tarkoita niinkään aukkohakkuita. Metsää voi vaalia pääsääntöisesti toisin, harventaa, raivata, poimia, vaalia, pitää puustoa yllä ja muodoltaan kauniina.

Pohjois-Savossa olen seurannut 25 hehtaarin tilaa. Huomattava osa tilan metsistä on mennyt pilalle ja tuotto nollaan tai negatiiviseksi aukkohakkuiden ja pakkoistutusten takia. Tuhansista taimista, kymmenisen vuotta sitten viimeksi on jäljellä muutama vänkyrä. Mutta luonnontaimet tunkevat tilalle ja niistäkös metsää sikiäisi, ellei sikiäisi myös vesakkoa. Vesakko tuhoaa joka ikisen (havu)luonnontaimen. Ja vesakkoako ei saa raivata, niinkö vihreät?

Tunsin kerran kalabiologin. Hän kertoi miksi pitää Pohjanmaasta: ”täällä ihmisen kädenjälki näkyy niin voimakkaana”. Tässä syy miksi vierastan kansallispuistopolitiikkaa, ryteikköjä, joissa tapiolan rikkaat kivaihqut käyvät juomassa viiniä ja kirjoittavat fiinejä blogeja. Mieluummin kauniisti vaalittua metsää, käden jälkeä, luontoa sekin on.

Metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyyden ja pakkoveron lupaillaan poistuvan. Metsien haltijat voisivat vaalia metsiään vapaammin? EU saattaisi salakavalasti kieltää avohakkuut. Kuulostaa hyvältä, koittakoon metsille vapaus. Vapautuuhan Suomi metsäteollisuudestakin.

Puupeltopolitiikan tilalle tarvitaan kuitenkin uudenlaista kansalaislähtöistä metsien vaalintakulttuuria. Totaalinen metsien raivauskielto ei sellaista synnytä, päinvastoin estää. Tätä eivät nykyvihreät tajua.