1. Pokomolof

Pelkkä rasite ja elätettävien reservaatti, Lappi
kyllä siellä on varmaan vaikeaa
ei lainkaan asuin- tai kehityskelpoinen paikka
kylmä ja sääskinen

jos kunnan ainut tulolähde on valtionapu, niin eihän siinä ole mitään järkeä
ajetaan etelästä rekkakaupalla rahaa pienten kuntien tukemiseksi

ei ole järkeä Lapin yliopiston olemassaolollakaan

Lapin yliopistosta valmistuneita en ottaisi kuin lumitöihin
Helsingin kaupunki pestasi viime talvena kouluttamattomia virolaisia lumitöihin kun Lapin yliopistosta olisi saatu koulutettuja

Lapin yliopisto on turha

Asukaslukuun nähden Suomessa on liikaa yliopistoja ja korkeakouluja

Valtaosa väestöstä elää Kajaanin eteläpuolella, opetuksen pitää olla siellä, missä ovat oppilaat
pitää olla siellä, missä on ihmisiä

Lapin rehtori vastaa:
Helsinki ei ole Suomen poliittisessa eikä muussa keskiössä


2. Hajonnut maailma ( Amerikka ) Joseph Leasen runoissa

Sadassa vuodessa peitimme Pohjois-Amerikan betonilla

kaikki oli sivistystä
humalainen vaimo kimonossaan näyttelee rakastajalleen

alkoiko se tyhjästä, tyhjästä tyhjästä, tyhjästä tyhjästä tyhjästä
me emme ole ensimmäinen kulttuuri, joka monetarisoi ihmissuhteet

voit myydä sielusi ja kansakunta hyötyy

katsotko äitiäsi ja kysyt: Miten sinä saatoit olla Amerikkaa

”Verovähennys miten ois, verovähennys miten ois”
kunhan vastaat imperiumin kurssia, elämän peliä, itseä joka voittaa voittamistaan
amerikkalainen itse, unelias itse

Tavujen ulkopuolella, apurahahakemuksen ulkopuolella, olen murtuva laulu, turmeltu niitty
katsohan itseäsi – taas kerran olet sanoista tehty kone

Amerikka nimitti sinut, sanoi sinun olevan ”minä”

kirjaimet loistavat ”Halpoja vuokra-asuntoja”
teräksen pirstomistä väkisin, kaupunki sulaa, korruption pitkä tarina
USA merkitsee sitä, että ulkoinen ihme tappaa sisäisen

he kutsuvat minua ihmisjätteeksi – minä olin jätettä – sitä olen yhä

minulla ei ole heliumia noustakseni ja leijuakseni kaupungin yllä entiseen tapaani
minulla ei ole maailmaa

halpa historiamme vaan hymyilee – kuitin kääntöpuolella
kaupunki, peli pyramidi hanke – pysähdy, maksa tullia – lahjakeskus
ehkäistääksesi varkauksia lukitse ovet

kutsua sitä joutomaaksi
olla hyväksytty ja loukattu eikä kuulla kurjuutta tuulen äänessä

NASDAQ liukuu kasvoillani – olen kytketty rasvaiseen omakuvaani

poika, ehkä kymmenen tai yhdentoista, huusi yläastetytölle: ”Hei, huora, sakkoliha, päästä pukille”

Amerikka on yhtä kuin aave – historian nurja puoli – tasaisen takkuinen keltainen ruoho

miksi ihmiset eivät puhu enemmän hallituksesta ja vallasta
lupaa minulle että rikkaat eivät pysty nukkumaan.


3. Helsinki

Nousin kaupungin yläpuolelle. Etäämmällä pelkkää metsää. Ei ole Espoota. Ei ole Sipoota. Vihreää metsää. ”Sadassa vuodessa peitimme Helsingin betonilla”. Sekava röykkiö. Sotkettu alue, joutomaa.

Kuusi nostokurkea kapealla siivulla, meren kupeessa
miksi ranta ei saa olla ranta
miksi meri ei saa olla meri

Tuoko muka on kaupungin pelastus? Jätkäsaari, kapea siivu meren rantaa
lisää betonia, vesi pakenee, meri pakenee
meri synnytti elämän

”Suomi elää tai kuolee metropolin mukana” – voi tätä valheen määrää, sivistyksen nurinkääntöä

Olen murtuva laulu, turmeltu niitty
hengitän heliumia, nousen kaupungin yläpuolelle
voi tätä sakkolihaa, kuitin kääntöpuolta

Kuinka Helsingissä voi olla Jätkäsaari – jätkien saari
jätkät: Bogomoloff, Soininvaara, Vapaavuori
narsismi, nurkkakuntaisuus, omahyväisyys
kyllä siellä on varmaan vaikeaa

hyvä ihminen ei puhu itsestään, sanoo Lease, niin hyvät ihmiset sanovat hänelle
väkisin hengittämistä – kosteutta ilmassa: kaupunki sulaa, korruption pitkä tarina

kaikki oli sivistystä.

* * *

Lähteet ja virikkeet:

Joseph Lease: Hajonnut maailma.
koko teos:  http://www.poesia.fi/pdf/Lease-Joseph_Hajonnut-maailma_Poesia-2012.pdf
arvosteluja ja esittely: Risto Niemi-Pynttäri, Hannu Waarala, Poesia

yllä olevat Lease-sitaatit on poimittu mielivaltaisesti Hajonneesta maailmasta

Harry Bogomoloffin haastattelu

Näkymä Tornin ylätasanteelta Helsingin ylle

* * *

Joseph Leasen suomentaja Mari Koski sanoo Hajonneen maailman jälkisanoissa:

 … teoksesta rakentuva minä on lähtökohtaisesti avoimessa ja suorassa vuorovaikutuksessa edustamansa maailman kanssa. Kriittisenäkään se ei asetu maailmansa ulkopuolelle, vaan esimerkiksi arvostellessaan Amerikkaa tekee sen osallisuuden kautta. Siitä tuntuu kasvavan myös Leasen poetiikan vahva moraali.