Seksin ja suuseksin kerrotaan olleen Pentinkulman kirjallisuuspäivien juhlaesitelmän aiheena. Tapahtumasta uutisoivat Aamulehti, Keskisuomalainen ja Katriina Kajannes.

Katriinan kertoman mukaan Jyväskylän yliopiston uusi kotimaisen kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto onnuori nainen, joka tässä julkoi kirjan seksin mediamarkkinoista”.

Seksin mediamarkkinatko ovat kirjallisuuden tutkimisen ja ymmärryksen tärkein kysymys yliopistoissa? Moinen painotus ja profilointi tuskin on pelkästään sisäsyntyistä. Yliopistojen toimintaa on myös ulkopuolelta ohjailtu tällaiseen markkinahömppään, ministeriötä myöten. Henna Virkkunen on ollut Pentinkulman päivien avaaja ja suuseksivalistuksen onnekas kuulija. Hänen säädättämänsä yliopistolaki mahdollisti, yllytti, pakotti ja todisti mainitunlaisen profiloinnin, seksielähteisyyden. Vaatihan myös autokauppias Laakkonen että filosofia on ajettava ulos yliopistoista. Niin ajettiin Pariisin yliopiston rehtorikin, kuuluisa filosofi yliopistosta 1200-luvulla. Sitten keskiajan yliopistojen taso ei olekaan laskenut.

Miksei kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto ottanut esitelmänsä aiheeksi Moskovan punk-tyttöjä? Seksikkäiden tyttöjen esikuvan mukaisesti professori Karkulehto olisi voinut Pentinkulman päivillä laulaa ”Jumala, vapauta meidät Henna Virkkusesta”.

Seksin mediamarkkinat johtavana akateemisena tutkimusongelmana toi mieleen seminaarin muutaman vuoden takaa. Siinä Suomen johtava politiikan tutkija piti sivistyneelle kuulijakunnalle tietokilpailua Ilkka Kanervan seksiviestien mediamarkkinoista. Pelkkä kuunteleminenkin hävetti ja raivostutti. Sillä tasollako on politiikan tutkimus (eikä vain kirjallisuuden tutkimus) yliopistoissa. Tuo johtava politiikan tutkija oli muuten Ville Pernaa.

Aamulehdessä oli kirjoitus kuinka Eurooppa tarvitsee uudenlaista scifiä, ideaan perustuvaa tieteellisluonteista mielikuvitusta. Siitä aloin pohtia mikä on kirjailijoiden anti ja rooli nyky Euroopassa ja Suomessa. Tähän aiheeseen yritän palata.