essee.net

Minulle vaalit ovat leikkiä, hauska tapa tutustua ihmisiin, vaihdan puoluetta joka vaaleissa, (lisää…)

Heinäkuussa kävelin syrjäistä metsätietä Keiteleen kunnan pohjoispäässä Pihtiputaan rajalla, lähellä Rillankiveä (kolmen maakunnan pyykki). Matkaa Jyväskylän tupruttelukeskuksiin Keljonlahteen ja Rauhalahteen oli 170 km. Tien varteen oli jäänyt pieniä pöllikasoja. Yks’kaks vastaan tuli pitkän pitkä nostettujen kantojen pino. Kaikista näistä löytyi lappu ”Jyväskylän Energia”. (lisää…)

Ministeri Ihalainen ja muut alkavat hokea yhteiskuntavastuu -sanaa, kun Metso tai muu yhtiö järjestelee toimintaansa. Mikä on tällaisen ”yhteiskuntavastuun” peruste, syntyjuuri tai syntymättömyys? Poliitikot ovat säätäneet tässä yhteiskunnassa toimivien orgaanien säännöt. Yksi keskeisimpiä, ellei keskeisin on osakeyhtiölaki. Kai Metsokin toimii jotakuinkin osakeyhtiölain määrittämällä tavalla. Osakeyhtiömenettelyjen ohi ei yksittäinen ulkopuolinen taho voi ”vastuuttaa”. Yksittäinen omistaja vaikuttaa yhtiösäännösten ja -elinten puitteissa.

Jos yhteiskuntavastuu on tästä yhteiskunnasta kadonnut, niin se on kadonnut silloin kun te ministerit ja edustajat sääditte osakeyhtiölain. Yhteiskuntavastuu pysyy poissa siksi että te annatte nykyisen osakeyhtiölain olla voimassa. Tehän kehutte, kuinka laki voidaan haluttaessa muuttaa päivässä tai kahdessa. Näyttäkää se nyt. Kumotkaa tai uudistakaa osakeyhtiölaki. Pelastakaa Metsolta irtisanottavat 600 ihmistä.

Valtion omistukset ja rooli on verhottu jopa moninkertaisen osakeyhtiömenettelyn taakse. Miksi perustettiin Solidium? Miksi valtion vähenevät osakeomistukset siirrettiin pelinappuloiksi Solidiumiin? Solidium oli ja on Häkämiehen ja ja kokoomuksen kuningashanke. Menikö se eduskunnassa läpi pienen pienenä budjettiasiana vai hymyiltiinkö vinosti? Mikä on Solidium tänään? Ketkä sitä johtavat? Entiset ja nykyisen pankkimaailman suurpelurit ja vastaavat. Häkämies virnuilee taustalla tyytyväisenä, eduskunnassa kinastellaan persuista, mikä sen parempi näille solideille.

Yksittäinen ihminen (esim. Metson työntekijä) on täysin voimaton ja vaikutusvallaton osakeyhtiöpelien melskeessä. Sympatiani ja myötätuntoni, mitä muuta minä voin.

Toisaalta ajattelen sitäkin mitä kaikkia elämänmuotoja, elinkeinoja, yrityksiä ja toimintoja tästä maasta on viimeisen sadan vuoden aikana hävitetty, työvoimaa on ”vapautettu” milloin mistäkin. Nyt sitä taas ”vapautuu”. Tämän päivän tapahtumat (metsot, ensot ja nokiat) ovat samaa jatkoa, ei sen kummempaa. 60-luvulla meni villateollisuus, onko paperin aika nyt ohi?  Näin se maailma kulkee?

Ovatkohan nämä Puruveden muikkuja, pilkoin niitä suuhuni. Kesäisin Savonlinnan muikkubaarissa, vetten päällä Kyrönsalmen yllä näitä paistomuikkuja napsitaan lankkukaupalla. Nämä muikut tässä ovat välttäneet Saimaan vihreän norpan, mutta eivät enää Pikkuparlamentin syöjättäriä ja silmäätekeviä. Heitä riittää, vain hännät jää. (lisää…)

He virtaavat sisään itsetyytyväisin ilmein. He tulevat kokemaan puhtauden – puhtauden itsessään. Ovella ministeri Virkkunen poseeraa kuvaajille: ihaile minua. Elokuvassa kiduttaja huutaa verta valuvalle: tottele minua.

Puhdistus elämöi Viron kohtaloilla. Se on poliittiselta asetelmaltaan simppeli ja vahvistaa suomalaispoliitikkojen omahyväistä itsekuvaa. (lisää…)

Runo 

satelliitti kiertää ajatusten kehää
työn hedelmät mädäntyvät käsiin
vaimennettu maailma, en tunne sen pulssia
hoitajat lipuvat lokkeina ohitse
nyt olen mykkä, valkoinen paperi
tyhjää ruumaa, mihin täältä pääsisi
haluan vain olla tyhjä maljakko
sammuttakaa tuulen kohina
päivät ovat uusintoja, valmiiksi naurettuja kahvitaukoja
(lisää…)

Lapissa on sota. Hyväksyykö Timo minut. Kelpaanko puolueeseen. Miksi flirttailit toisen kanssa.

– Ahaa, tässäpä idea. Mehän voimme kilpailuttaa puolueita. Tänään ehdokkaana yhdessä, huomenna toisessa, sitten kolmannessa. Nykyajan olemus on monipaikkaisuus, liikkuvuus, paimentolaisuus. Olemme yhtä aikaa monessa paikassa kuin fysiikan hiukkaset.

Euroopassa ei liiku vain työvoima, pääoma ja tavarat, vaan ennen kaikkea ajatuksemme. Olkaamme kunnon eurooppalaisia, hypitään, liikutaan, surfataan, kehutaan ja kiusataan. Verkostoidutaan, luodaan yhteyksiä, siltoja eri puolueiden välille.

Jopa Sitra, eduskunnan innovaattori, on ryhtynyt monipaikkaisuuden puhemieheksi. Vanhakantainen alue-ja maaseutupolitiikka roskiin, sanoo Sitra. Ei pidä tavoitella alueella asuvien menestystä (kai tämä koskee myös metropolia). Ihmiset ovat yhtä aikaa tai vuoron perään maalla ja kaupungissa, merellä ja maalla, Suomessa ja maailmalla. Maailma on paimentolaisten. Vergilius on runoilijamme.

Puolueet, käykää eteemme riviin. Me kilpailutamme teidät. Emme tyydy yhteen Augustukseen.