Eduskunnan keskustelut tarjoavat parhaimmillaan monipuolista tietoutta ja virikkeitä. Hyvä esimerkki oli terveydenhoidon välikysymyskeskustelu 24.10. Seuraavassa tiivistettyjä lainauksia sekä omia kommenttejani (merkintä JK).

 

Mihin ongelmaan ratkaisua tarvitaan 

 

Perusterveydenhuollon järjestelmä suosii rikkaita ja sortaa köyhiä. Hyvätuloiset käyttävät suurelta osin työterveyshuoltoa ja yksityislääkäreitä siinä, missä köyhät ja työttömät kärsivät julkisen terveydenhuollon ongelmista. (Osmo Kokko)

Suurimmat epätasa-arvo-ongelmat ovat perusterveydenhuollon saatavuudessa. Hyvätuloisia suosii työterveyshuolto ja mahdollisuus yksityispraktiikoiden käyttöön. Perusterveydenhuollon jättäminen erikoissairaanhoidon jalkoihin voi aiheuttaa molemmissa hoitotason laskua ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä.  (Lea Mäkipää)

Terveyserot ovat rikkaiden ja köyhien välisiä, eivät kuntien välisiä. Jos suurten kuntien asukkaat olisivat pienissä kunnissa asuvia terveempiä, olisi suurkuntahanke järkevä ratkaisu terveyserojen kaventamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole. Kuntakokoja kasvattamalla eivät siis terveyserot pienene. Valitettavasti hallitus lähti uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja suurkuntahankkeen ehdoilla. (Arja Juvonen)

 

Miksi terveyskeskukset ovat rapautuneet (kysyjänä Lea Mäkipää)

 

JK: Tätä pitäisi tutkia. Stakesin professori Matti Rimpelä kirjoitti taannoin Lääkärilehteen seikkaperäisiä katsauksia kansanterveystyön alasajosta. Ne analyysit on tahallisesti unohdettu. Ne pitää päivittää.

Työterveyshuoltoon on ohjattu rahaa ilman rajaa ja hoitoja suorastaan tyrkytetään ja vielä ilmaiseksi. Työmarkkinain raamisopimuksessa työterveyshuoltoa yhä vain vahvistettiin. Muuhun kansaan suhtaudutaan ylijäämäväestönä, jota ei hoideta.

 

Mitä vikaa sairaanhoitopiireissä?

 

Kunnallisten sairaanhoitopiirien asema on ollut pitkään oikeiston ja EK:n hyökkäilyjen kohteena. Niitä on syytetty tehottomuudesta ja byrokratiasta. (Jyrki Yrttiaho)

Jos meillä terveydenhuollossa jokin toimii hyvin, niin se on erikoissairaanhoito. Sulaa hulluutta rikkoa sellaista, joka on toimivaa ja ehjää. Näköpiirissä ei ole, että kustannukset sitä kautta säästyisivät. (Juha Rehula)

Sitä mikä ei ole rikki ei kannata korjata. (Tuula Väätäinen, sd-ryhmäpuhe)

Terveydenhuollon palvelurakenne on kestävällä pohjalla. Kuitenkin vahvojen sairaanhoitopiirien asema murretaan ja erikoissairaanhoito siirretään peruskuntien kautta osaksi kansainvälistyviä yksityisiä palvelumarkkinoita ja tehdään kymmenien miljardien siirto isoille kansainvälisille toimijoille. (Jyrki Yrttiaho)

Pohjois-Savossa sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pelannut aivan loistavasti. He ovat pystyneet laskemaan kustannustasoaan, he ovat maakunnan eri osilla olevia kuntia ja saavat palveluita sen mukaan mitä haluavat. (Markku  Rossi)

 

JK: Hallitus siis aikoo lopettaa sairaanhoitopiirit. Tämä on leikkimistä terveytemme hoidolla. Ennemmin lähteköön Kataisen hallitus. Elinkeinoelämän keskusliittoko tätä maata muka heiluttaa. On häpeällistä ja ala-arvoista, että vasemmistoliitto, vihreät, demarit ja joku muu ovat menneet kokoomus- ja EK-johtoiseen sairaanhoitopiirien murskaamiseen mukaan.

 

Kansallinen saavutus

 

Neljän vuosikymmenen jälkeen me tarvitsemme uuden kansanterveyslain. Kovat arvot puskevat nyt läpi. Ei paluuta 30-luvulle, nyt on julkinen terveydenhuolto pelastettava. (Kari Rajamäki)

On kulunut 40 vuotta siitä, kun säädettiin kansanterveyslaki. Se on ollut menestystarina, suuri kansallinen hanke ja yksi isänmaan historian hienoista saavutuksista. On käsittämätöntä ja hämmästyttävää, että olemme nyt tilanteessa, jossa terveyserot ovat suuret sosiaalisessa ja maantieteellisessä mielessä.  (Kimmo Kivelä)

Kansanterveyslaki, kattava terveyskeskusverkosto, kattava työterveyshuolto ja pohjoismaisessa vertailussa tehokkain ja tuottavin erikoissairaanhoito ovat vasemmiston ja työväenliikkeen pitkän kamppailun tulosta. Se on ollut mitä suurimmassa määrin kansallinen projekti. (Jyrki Yrttiaho)

Jos meillä terveydenhuollossa jokin toimii vähän liiankin hyvin, niin se on erikoissairaanhoito. Miksi ei kansanterveyslaki enää toimi, se on säädetty vasta 40 vuotta sitten. Nyt pitäisi pystyä tekemään vastaavanlainen uudistus kuin kansanterveyslaki 1970-luvun alussa. (Juha Rehula)

 

Klassinen johtamisvirhe, keppihevonen

 

Tässä tehtiin klassinen johtamisen virhe: määriteltiin ensin rakenne ennen kuin strategiasta oli tietoakaan. Suurkuntarakenteesta päätettiin ennen kuin tiedettiin, miten palvelut aiotaan järjestää. (Juha Sipilä)

Suurkuntahanke on siis hallituksen ensisijainen tavoite ja kaikki muu on alisteista sille. Ensin tulee rakenne ja vasta sitten sisältö. (Vesa-Matti Saarakkala)

 

Arvopohja, etiikka, perustuslaki ja kansan innostus

 

Terveys- ja hoivapalveluiden järjestämisessä on myös kansanterveydellinen ulottuvuus. Yrityksillä ei välttämättä ole tällaista kansanterveydellistä vastuuta, koska toiminnan arvopohja on hyvin erilainen. (Päivi Lipponen)

On edelleen palattava tähän perustuslain kohtaan, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. (Päivi Lipponen)

Hallitus on päättänyt lakkauttaa sairaanhoitopiirit. Mutta se, mitä tulee niiden tilalle, on jätetty avoimeksi.  Hallitus on nyt tuhoamassa ihmisten intoa toimia isänmaansa hyväksi. (Simo Rundgren)

Sosiaali- ja terveyssektori ei ole oikea paikka tehdä bisnestä. Kunnallinen itsehallinto ja ratkaisuvalta on keskeistä säilyttää vastaisuudessakin. Muutoin on riskinä, että elinkeinopolitiikka syrjäyttää hyvinvointipolitiikan.

 

Etäistä, instituutiolähtöistä

 

Tämä keskustelu on liikaa palvelun järjestäjän näkökulmasta käytyä. (Lea Mäkipää)

Palvelurakenne- ja kuntauudistus ovat kaksi yhtä tärkeää uudistusta suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Niiden tulee tukea toisiaan, eikä kumpikaan saa haudata toista alleen. (Alanko-Kahiluoto)

(vertaa Alanko-Kahiluotoon:) Valitettavasti hallitus lähti uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja suurkuntahankkeen ehdoilla. Suurkuntahanke ei tilannetta ratkaise, sillä suurissa kunnissa ei mene sen paremmin kuin pienemmissäkään kunnissa. (Arja Juvonen)

Kun hallitus kirjoitti hallitusohjelmansa, silloin uskottiin, että saataisiin aikaan riittävän vahvoja peruskuntia. Niitä ei näytä syntyvän. Keskeisin ongelma on nyt, miten asia hoidetaan, kun niitä ei synny. Ratkaisu on sote-alueet. Miten nämä kaksi, vahvat peruskunnat ja sote-alueet saatetaan yhdessä toimimaan hyvänä suomalaisena terveydenhuoltojärjestelmänä. (Erkki Virtanen)

Kuntakoko ei lääkäripulaa ratkaise. (Osmo Kokko)

 

JK: Lea Mäkipään huomautuson erittäin painava. Meidän kokemuksia ei kysytä eikä kaivata. Vihreiden himo nähdä kuntauudistus ja sote-uudistus toistensa edellytyksinä on vailla tieteellistä tai muuta näyttöä. Miksi terveysalaa ei muka voida uudistaa siitä itsestään käsin? Taustalla on tuomittavia puoluepoliittisia intohimoja: Soininvaaran, Niinistön, Karimäen ja Sinnemäen kepu- ja persuviha. Sen takiako terveydenhoidon hyvätkin osiot uhrataan.

 

Puoluepoliittinen valtakinastelu 

 

Hallitusohjelman kirjaukset ovat paljolti kokoomuksen käsialaa. Tässä yhteydessä hallituspuolueet laidasta laitaan nielaisivat ajatuksen vahvojen kunnallisten sairaanhoitopiirien alasajosta ja porttien avaamisesta erikoissairaanhoidon kilpailuttamiselle ja yksityistämiselle siirtämällä erikoissairaanhoito suurille kokoomusjohtoisille kaupungeille. Tuosta silmukasta on ollut nyt vaikea peruuttaa ulos. (Jyrki Yrttiaho)

Hallitusohjelman kuntaosa syntyi hyvin nopeasti ja suuren innostuksen vallassa. Siinä näkyi poliittinen intohimo. (Tapani Tölli)

Keskuskaupungeilla ei ole asukaslukuun pohjautuvaa ääniosuutta sairaanhoitopiireissä, niinpä ne todetaan epädemokraattisiksi.  (Markku Rossi)

 

Lääketiede, ammatillisuus ja hoitotietämys

JK: Sopiiko erikoissairaanhoito kuntien tehtäväksi? Se on pohjimmiltaan lääketieteellistä arviointia ja päätäntää.  Keski-Suomessa terveysalan ammattihenkilöstö on ehdottanut maakunnallista, osin ammattivetoista osuuskuntaa.

 

Vaihtoehdot ja vertaileva keskustelu

 

Erikoissairaanhoito voisi kenties siirtyä valtion vastuulle. (Kimmo Kivelä)

Siirto valtiolle on (myös) oikeansuuntainen keskustelun avaus. Minä peräänkuuluttaisin edelleenkin näistä erilaisista malleista keskustelemista. (Pirkko Mattila)

Erikoissairaanhoidon siirtämisestä valtiolle ei ole keskusteltu avoimesti.

Kaavailluissa sote-alueissa on vaarana, että palattaisiin vanhan aluesairaalajärjestelmän tyyppiseen järjestelmään, jossa 50-100 kilometrin välein olisi yksiköitä, jotka harrastavat kalliiden hoitojen kilpavarustelua ja se vasta kalliiksi tulisi. (Pirkko Mattila)

Pitäisi pystyä keskustelemaan mm. osuuskuntamallista tai erikoissairaanhoidon menojen tasoittamisesta selkeämmin valtiolle ainakin muutamien harvinaisten ja kalliitten hoitojen osalta. (Lea Mäkipää)

 

JK: Eikö investointisuunnitteluun ja poliittiseen päätäntään kuulu vaihtoehtojen vertailu. Tämä puuttuu Kataisen hallituksen toimista kokonaan. Hallituksen toiminta on epätieteellistä ja epäaitoa.  Ei kansakuntaa saa tällä tavoin johtaa.

 

Vapaus, aloitteellisuus – hallituksen sormet pois

 

Seuraavana askeleena ovat vuorossa alueelliset selvitykset. Tähän työhön hallitus valjastaa kuntien päätöksenteon tueksi viisi selvityshenkilöä. (Maria Guzenina-Richardson)

Tärkeintä on antaa kuntapäättäjien tehdä linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä lähellä ihmistä. (Inkeri Kerola)

On vaikeaa löytää toimivia ratkaisuja yhdeksi malliksi, joka sopisi kaikkialle Suomeen. En usko sellaista olevankaan, niin erilaisia ovat alueemme ja olosuhteemme. Siksi hirttäytyminen johonkin malliin on varsin epäilyttävää ja osin toimimaton ratkaisu.  (Jari Lindström)

Me voisimme säilyttää pienet kunnat, suuret kaupungit, tämän kuntarakenteen tällaisenaan. Perusterveydenhuolto kuuluu kunnalle ja kunnille on annettava tässä vapaus toteuttaa se haluamallaan tavalla. (Kaj Turunen)

Sairaanhoitopiiri on tosiaan kokemassa kohtalonsa ja se loppuu, mutta uutta tilalle tulevaa organisaatiota ei vielä tiedetä.  (Ari Jalonen)

Mitä siellä uudella kuntakierroksella oikein kysytään?

 

JK: Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen toivoo hallituksen pitävän sormensa poissa Etrlä-Savosta. ”Meidän on itse laitettava asiamme kuntoon. Toivon että sitä ei hallituksen puolelta sotketa ja hämmennetä vaan annettaisiin syntyä paikallisesti ja maakunnallisesti viisaammat ratkaisut. Nyt tarvitaan pragmaattinen, kansalaisten kannalta optimaalinen ratkaisu.” (YLE 24.10.12)

Tätä aloitteellisuuden ja alistumisen ristiriitaa voisi kenties kuvata Kafaviksen runolla Barbaarit tulevat huomenna.

 

Mitä Kainuu opettaa

 

Itse asiassa Kainuun hallintomallikokeilu ei ollut aivan huono. Samanaikaisesti olisi kuitenkin pitänyt aloittaa kuntauudistus sillä alueella. Byrokratia paisui ja kainuulaisilta loppuivat rahat. Kainuulaiset tuli nyljettyä kahta puolta.  (Pentti Kettunen)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on toiminut hyvin. Kustannusten nousu on ollut selkeästi maan keskiarvon alapuolella. Mitä huonoa kuntien välisessä yhteistyössä on?  (Ari Torniainen)

 

JK: Kiintoisia näkemyksiä. Tarkoittaisiko kuntauudistus kokoontumista keskuskaupungin ympärille vai sitä että kunnat lähtevät entistä enemmän omille teilleen tai kenties jotain aivan muuta (postmodernia)? Puolankaa uhkasi palvelujen kato ja/tai verojen roima korotus. Puolanka lähti omille teilleen. Moni muu kunta on tehnyt tai tekemässä samoin (esim. Pyhäjärvi). Se että ne ensi vaiheessa turvautuvat yrityksiin, voi olla merkki siitä että uudet vielä modernimmat toimintatavat eivät ole ehtineet vielä kypsyä.

 

Tulopuoli, rahoitus

 

Millaisella veromallilla ja  maksujärjestelmällä toimittaisiin. (Veli-Matti Saarakkala)

Terveydenhuoltopalvelut voitaisiin lainsäädännöllä vahvistaa alueellisesti myös niille alueille, joilla on vähemmän väkeä mutta niitä palveluja kuitenkin tarvitaan. Tämä malli, että erikoissairaanhoito on valtion kustannettavana, on ainut ratkaisu tähän.

Olennaista on se, maksavatko kaikki ihmiset, veronmaksajat tasapuolisesti ja tulevatko palvelutkin tasapuolisesti. Sillä mallilla, että erikoissairaanhoito on valtiolla, tämä pystytään turvaamaan. Millään muulla mallilla sitä ei pystytä turvaamaan, ei myöskään maakuntamallilla. (Kaj Turunen)

 

Kaksi omaa päätelmää (JK)

 

Uudistusten tarpeen ja sisällön pohdinnassa on palattava lähemmäksi kansalaistasoa. Kataisen hallitus lähtee omavaltaisesti ylhäältä päin ja lisäksi vieraantuntuisista, osin julkilausumattomista lähtökohdista. Läpinäkymätöntä, salailevaa politiikkaa.

Keskusteluun ja ratkaistavaksi pitää tarjota useita erilaisia malleja. Puolueet tinkaavat nyt toinen toisiltaan lukkoon lyötyjä malleja. Perussuomalaisten tahaton tai tieten tehty menettely nostaa esille erilaisia etenemissuuntia on tässä tapauksessa aivan hyvä.