Ihana ilta. Maha pullottaa. Ruokaa, viiniä, kahvia, konjakkia. Yhdistyksen jäsenmaksu 20 euroa, ei riitä alkuunkaan, muu toiminta vielä päälle. Mistä rahat, avustaako valtio, kysyin puheenjohtajalta? ”Pari seminaaria, siitä se tulee”.  – Aa, siis itse hankittua rahaa (hölmöiltä ostajilta). Tervettä pisnestä, sanoisi Kimmo Sasi ja Ben.

Ihana ilta, kahvia, konjakkia, viiniä, ruokaa, maha pullottaa. Näin me Helsingin herrat elämme. (Muistan kuinka pakkasaamuna lapsena reen jalas kitisi, hevonen vapisi, tuplataapeli odotti, ei siinä rokkoja sairasteltu.)

Hitsi, se kuva, se jäi. Varta vasten otin: pöytä pullollaan laseja, tyhjiä ja puolityhjiä. Eka kuva ei ollut riittävän täyteläinen, halusin uuden. – Hei mihin se menee, blogiinko, hoksasi kännyn omistaja. En anna, maailman nopein otti kännyn pois, vain känni jäi. Tässä se kuva nyt olisi jos olisi, pöytä pullollaan.

Kympeille hailee. Tullen mennen, ennen jälkeen sanoi yks ja toinen seurueelle, välillä jo kolmas: lukekaa lukekaa lukekaa, hyvä blogi. Joojoo, sanoin minä. – Perkele, minä en ole bloggaaja, kuin paskanajaja olis. Sinä, joka niin sanoit, silloin aiemmin, sinä ulkoistit minut. ”Bloggaaja”, siinäkö kaikki, niinkö. Ei kiitos, pidä, tenir.

Mutta aterioitsijoille heitin, piruillani: huomenna tulee klo 11, lukekaa.  Saatte mitä haluatte: herää suomi, nouse, näytä maailmalle:

Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa,
Yön uhka karkoitettu on jo pois,
Oi, nouse, Suomi, nosta korkealle,
Oi, nouse, Suomi, näytit maailmalle,
Sa että karkoitit orjuuden,
Ja ettet taipunut sa sorron alle,
On aamus’ alkanut, synnyinmaa.

Tämä, suomen visio, siis huomenna klo 11 blogissani, lukekaa.

* * *

(Suosittelen luettavaksi hellän parodisella mielellä. Jokunen sana on poimittu parempien kirjoittajien teksteistä ja käytetty kuin omina.)