Tiedettä ei saa alistaa kasvupolitiikalle eikä innovaatiopolitiikalle. Ne ovat liian kapeita näkökulmia ja vaarantavat tieteen kehityksen.

Yliopistoja ei tule valjastaa markkinalogiikalle.  Yliopistot tutkivat ihmiskunnan ilkeitä ongelmia: luonnonvarat, terveys, ravinto, köyhyys, energia, demokratia, vesi, yhteiskunnan kahtiajako, kaupungistuminen. Tarvitaan avointa dialogia yhteiskunnan kanssa.

Talouskasvu ei ole kansakunnan menestyksen mittari. Kilpailukykyä ei mitata yritysten pärjäämisellä globaalissa tuottavuuskilpailussa. Kilpailukyky on kansakunnan kykyä ratkaista ilkeitä ongelmia.

Suunta kohti avointa tiedettä: avoin data ja julkaiseminen, verkossa tuotetut aineistot, big data, data web, kansalaistiede, maallikoilla mahdollisuus osallistua, avoin opetus, kollektiivinen ja verkottunut älykkyys, synteettinen näkökulma.

Erityistä yrittäjyysyliopistoa ei tarvita. Tiedelogiikka ja markkinalogiikka ohjaavat toimintaa vastakkaisiin suuntiin.

Elinvoimainen yhteiskunta tarvitsee toimivaa demokratiaa, itsenäisiä kriittisiä ihmisiä, laaja-alaista näkemystä maailmasta ja syvällistä ymmärtämystä eri kulttuureista, yhdessä luomista. Kansalaiset osallistuvat ongelmien määrittelyyn ja ratkaisujen etsimiseen. On luotava uudenlaisia ymmärryksen ja oppimisen tiloja, mukaan luettuna ajatushautomot, järjestöt, verkostot.

Suomen kannattaa kulkea omia teitään ja rakentaa uudentyyppistä yliopistoa. Sivistysyliopistot ovat laaja-alaisia. Niissä tutkitaan kaikkia tärkeitä ilmiöitä alkeishiukkasista galakseihin, pienyhteisöistä yhteiskuntiin, yritysten johtamisesta talousjärjestelmiin.

Meiltä puuttuu tieteen uudistumista ylläpitävä elementti. Ilman tieteeseen itseensä (instituutiot, paradigmat, vaikutukset) kohdistuvaa tutkimusta tiede ei arvioi eikä uudista itseään.

On luotava yliopistojen yli rakentuvaa matriisiorganisaatiota ja sille ihmiskunnan haasteista käsin jäsentyviä periaatteita. (Vertaa nykyinen hierarkisointi, monopolisointi, keskitys, Aalto).

Perinteinen tieteen vertaisarviointi kääntyy sisäänpäin ja on konservatiivinen. Arvioinnin tulee olla avointa ja moniulotteista, sidosryhmät tunnistavaa.

Palkitsemisen perusteeksi aineistojen kehittäminen, tiedewikit, oppimateriaalit, osallisuus ilkeiden ongelmien ratkaisemiseen (mainetalous).

Kollegiaalisessa johtamisessa valvonta ei ulotu yksittäisten ihmisten tai tiimien työntekoon. Intohimon on saatava johdattaa tutkimusta. Tiedeyhteisön on havahduttava ottamaan vastuuta koko tiedeinstituution tulevaisuudesta. Yliopistojen on muututtava radikaalisti.


Ronald Barnettin ekologinen yliopisto

Hautamäen ja Ståhlen kanssa samansisältöistä ehdotelmaa on hahmotellut britti Ronald Barnett kirjassaan Being a University (Olla yliopisto, 2011). Barnett nimeää sen ekologiseksi yliopistoksi. 
Lähde: Matti Vesa Volanen: Sivistys työn kautta, kirjassa Toiseksi paras, Tieteentekijäin liitto 2011.

Ekologinen yliopisto:

  • toimii kansalaisyhteiskunnan kanssa
  • toimii on-line
  • julkaisee luennot on-line kaikille
  • tutkii aikakauden perimmäisiä kysymyksiä ihmiskunnan näkökulmasta

Ekologinen yliopisto ei ole professioyliopisto eikä yrittäjyysyliopisto. Sen mittakaava on maailma, ihmiskunta ja aikakausi, ei valtio, ei kansakunta eikä kvartaalitalous.


Sivistys työn kautta

Matti Vesa Volanen: Kaiken työn on oltava sivistävää, sivistymistä työn kautta. Moderni valtio tukahduttaa ihmisen persoonallisen kasvun saadakseen tuottavia ja tottelevia kansalaisia. Persoonallisuus uhrataan kansalaiseksi kasvattamiseen. Sivistys on kykyä asettaa ja ratkaista aikakauden keskeisiä ongelmia. Sivistystä on kaikkien työ, työskentelivät he missä tahansa.

MIT-professori Bengt Holmström moitti televisiossa yhteiskuntatakuuta siitä, että  nuoret vain paiskataan jonnekin.

Joudumme hakemaan eväitä Snellmanin ja Chydeniuksen pohdinnoista koskien sivistystä, persoonaa ja vapautta. Ihmisten ajo pajoihin ilman persoona-aspektia on matalamielistä.


Yliopistojen avautuminen maailmalla ja sulkeutuminen Suomessa

Maailman huippuyliopistot tarjoavat opetusta netissä ilmaiseksi (HS 27.1.2013). Berkeleyn yliopiston fysiikan kurssia on seurannut 600 000 ihmistä. Khan Academy tarjoaa 3000 lukiokurssia netissä.

Suomen virtuaaliyliopisto kerrotaan kuopatun vuonna 2010, syynä rahasyöppöys. Mutta samaan aikaan Aallon pääomaksi työnnetiin 500 miljoonaa euroa vastikkeetonta verorahaa. Tämä on erittäin raju poliittinen arvovalinta. Avoin tiede, kansalaistiede, virtuaaliyliopisto pantiin matalaksi ja yrityksiä palveleva näennäishuippu nostettiin tilalle. 500 miljoonaa Aallon pelipoikien saunaoluisiin ja korruptiopyyhkeisiin.

Tapio Varis visioi 13 vuotta sitten globaalia tiedon yhteiskuntaa. Tänään TEM:n selvitysmies Pekka Ala-Pietilä visioi Suomen nousua ict:n avulla. Näin suppenee liike-elämän ja suomalaispolitiikan näkökulma. Siinä Suomen yliopistopolitiikka.


Avoin yliopisto ajettiin nurkkaan – Nina Haltian väitöskirja

Avoin yliopisto on marginalisoitu (Nina Haltian väitös, Turun Yo 16.11.2012). Avoimen yliopiston ideana oli sivistyksellinen demokratia, mahdollisuuksien avaaminen aikuisille ja vähän koulutetuille. Nyt koulutuksellinen tasa-arvo katoaa, avoin yliopisto asemoidaan yliopiston reunalle, se nähdään jopa uhaksi, jota jarrutetaan. (HS: Avoin yliopisto on unohtanut sivistyksen)

Ay-liike, työmarkkinain raamisopimus ja Kataisen hallitus ahdistelevat vapaata sivistystä ja pakottavat tilalle työnantaja- ja TEM-lähtöistä koulutusta. Maailman madaltamista. Toivottavasti SAK ja Ihalainen saavat koulutusvapaissaan rukkaset.


Yliopisto on meidän

Yliopistopolitiikka on esimerkki yhteiskunnan monopolisaatiosta. Valta yliopistoissa keskitettiin talouden edusmiehille ja heitä ymmärtäville johtajille. Muusta yliopistoväestä ja kansasta tehtiin narreja. Vastaava monopolisaatio kulkee läpi yhteiskunnan. Talous hoippuu muutaman vientiyrityksen varassa, maksamme sen arvonlisäverona ja kiinteistöverona. EU-asioista päättää kymmenkunta henkilöä. Kansa on syrjäytetty, tehty riippuvaksi takuista, turvista ja turvan soitosta. Vähäsivistyksellistä ja epäitsellistä on elämämme tässä kulttuurissa.

Teollisten yhteiskuntien kriisit ovat tietämisen, tieteen, tiedon, sivistyksen ja yliopiston kriisejä. Vain niiden kautta kehittyy kriisien syntyjuuria koskeva ymmärrys. Yliopisto on meidän kysymys. Enää emme kysy lupaa poliitikoilta, emme käänny heidän puoleensa, emme anele emmekä pyydä. Virkkuset, niinistöt, vahasalot, lauslahdet, karimäet ja lehikoiset, te olette tehtävänne tehneet. Alkakoon uusi aikakausi.


Lähteet ja lukemisto

Antti Hautamäki & Pirjo Ståhle: Ristiriitainen tiedepolitiikkamme. Gaudeamus 2012.  
  keskustelua aihepiiristä /Riitta Monto / Turun Sanomat
Nina Haltia: Avoimen yliopiston yhteiskunnallinen tehtävä muuttunut. Väitös 16.11.2012.
Toiseksi paras – tieteentekijät ja uusi yliopisto. Tieteentekijöiden liitto 2012.
Matti Vesa Volanen: Sivistys työn kautta. Kirjassa Toiseksi paras.
Avoin yliopisto on unohtanut sivistyksen. Helsingin Sanomat 9.11.2012.
Avoimen opetuksen banaanivaltio. Helsingin Sanomat 27.1.2013.
Ronald Barnett: Being a university, 2011.
Roland Barnett: University knowledge in an age of supercomplexity.
Bengt Holmströmin haastattelu. Yle TV1, 4.1.2013.

Helsingin Sanomat 27.1.2013.      Tapio Varis ideoi virtuaaliyliopiston jo vuonna 2000. (Kansan uutiset 20.1.2000)

kuva 1:  Helsingin Sanomat 27.1.2013.
kuva 2: Tapio Varis ideoi virtuaaliyliopiston jo vuonna 2000. (Kansan uutiset 20.1.2000)