Politiikkaa jäytää tauti. Eduskunnasta on tehty rikollisjahdin keskus. Esimerkkejä:

  • Olli Immonen vaatii maahantulokieltoa islamisteille
  • Jussi Halla-aho vaati rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista maasta
  • oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toi eduskuntaan esityksen vainolaislaiksi
  • Arja Juvonen vaatii lasten hyväksikäytön rikosperusteita kovennettaviksi (tosin Pauliine Koskelo näkee kysymyksen eri tavalla)

Masentavuudella en tarkoita ehdotelmien yksityiskohtia, niissä voi olla hyvääkin. Tarkoitan yleisempää mentaliteettia ja näkökulmaa. Ehdotusten tekijät havainnoivat maailmaa rikoslinssin läpi, tämä on masentavaa. Eikö politiikan pitäisi olla myönteisyyden etsijä ja rakentaja. Rikosjahti syö sellaiselta ideointi- ja kuvittelukyvyn.

Mitä myönteisyys voisi olla? Te jotka näette netin häirintänä ja rikosalustana, vilkaiskaa Mediakasvatusseuran raporttia ‘Lapset netissä’, Sara Sintosen artikkelia ‘Internet ja itseohjautuva oppiminen’. Internet tuottaa ihmisen, joka ei käskyty alamaisen rooliin, tämä on laaja kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys, sanoo Sara.


Jahtilaki, vainolaki

Eduskunta kävi lähetekeskustelun rikoslain uusista rikostyypeistä: viestintärauhan häirintä, vainoaminen. Tuija Brax ja Anna-Maja Henriksson eivät saaneet selvää, kummalle kuuluu suurempi kunnia maailman näkemisestä rikoslinssin läpi.

Hallituksen vainolaki on yksisuuntainen: se ei kysy ikiaikaisinta kysymystä miksi jeppe juo. Kenestä tulee ”häiritsijä” tai ”vainooja”, ennen kaikkea missä oloissa ja miksi ja onko ”vainooja” välttämättä oikea sana? Ruman tai muutoin syrjäytyneen ihmisen käyttäytymisymmärrys voi olla erilainen kuin teillä enkeleillä. Enkelit tulkitsevat rumien käyttäytymisen vain omasta näkökulmastaan. Enkeleiden ”kokemuksesta” tulee nyt lain ja rikoksen peruste. Sana sanaa vastaan, tai pikemminkin vain yksi sana. Kyseessä voi olla epäsuora oikeusmurha. Ihmissuhteiltaan hyväosaiset tulkitsevat maailman ja muiden käyttäytymisen omaksi edukseen ilman että nämä muut voivat aidosti puolustautua. Tällaista olotilaa kuvaa mm. tanskalaiselokuva Jahti. Kuinkahan vankalle perustalle teidän lakinne ja oikeutenne rakentuu?

Jeppe-kysymys on tuhat kertaa tärkeämpi kuin kokoomus- ja poliisiedustaja Kari Tolvasen torikyttäys 200 metrin kaukosihdillä.

Vainolain säätäjät sanovat eheyttävänsä yhteiskuntaa. Eheytymisen tiekarttaa ei ole piirretty, puuttuvat kuin verolaskelmat. Entä jos rumat, joiden käytös tulkitaan häirinnäksi tai vainoamiseksi, katkeroituvat, sulkeutuvat, vihastuvat, uhmautuvat, itsetuhoistuvat. Jos heistä pulpahtaa esiin se ihmisen pimeä puoli, josta Kimmo Kivelä saarnasi lähetekeskustelussa (alla).

Juuri eilen sattuikin olemaan eduskunnassa seminaari aiheesta kestääkö hyvinvointivaltio. Todettiin moneen kertaan (Olli Kangas, Heikki Hiilamo ym), että ihmissuhteet ovat keskeinen aspekti.  Vainolaislaeillaan eduskunta jakaa ihmissuhteet (ja mahdollisuuden sellaisiin) jyrkästi kahtia: ovat enkelit ja ovat rumat. Rumat vainoavat enkeleitä, näin tietää eduskunta ja varmentaa asian lakiin, heittää rumat linnaan tai pois näkyviltä, kiusaamasta söpöläisiä.

Milloin häiriköit, milloin kiusaat, milloin vainoat? Sinun on mahdoton tietää mm. siitä syystä että vastaus on kiinni vastapuolen kokemuksesta. Ihmisiä on moneksi, myös niitä vastapuolia. Jälleen kerran: Jahti-elokuvan kuvaama aiheeton hysteria.

Tunne tai pelko epäilyn kohteeksi joutumisesta, epätietoisuus rikostyyppien tulkinnoista, lain subjektiivinen perusta, häirinnän tai vainoamisen kokemusperusteisuus on omiaan aiheuttamaan pelkoa, vetäytymistä, yhteiskunnallista vaikenemista, kärsimystä ja muuta tämänkaltaista. Ehkä te tähän pyrittekin, pelkään pahoin. Siis itse asiassa juuri sitä samaa mitä lailla sanotaan torjuttavan. Laki on äärettömän ristiriitainen tai tahallisen puolueellinen. Yhden kärsimystä suojataan toiselle aiheutuvaa kärsimystä vastaan.

Miehenä kysyn, suuntautuuko vainolaki mieheyttä, miehen olemusta vastaan. Vastaukseni on: kyllä. Vainolaki on akkalaki. Lokaan poljettua mieheyden näkökulmaa toi lähetekeskustelussa esiin yksi ainoa edustaja, Juho Eerola, hyvin toikin, kiitos sitä. Jukka Kärnä lausui arvoitukselliset sanat: on surullista säätää tällainen laki. Siinä kaksi miestä Kymestä: Kärnä ja Eerola. Muut miehet pakenivat saunaan.

Naistaistelija Minna Canthin sanoin: teidän lakinne ja järjestyksenne, nehän minun pitkin ampua.

Joku viisas, kuka lie, sanoi että hyvinvointivaltio on naismainen kulttuuri (sivilisaatio). Näin on. Mieheys ei tähän kulttuuriin istu, me kärsimme, kidumme, elämme olemuksemme vastaisesti. Miehen tehtävä on hakea saalis, nainen ja made. Miehen tehtävä on vainota. Nyt meistä vainoajista tehdään rikollisia. Meidän varalle säädetään kieltolaki. Meiltä viedään aloiteoikeus.

Feminiiniedustajat, jotka tällaisia lakeja värkkäävät, ovat ihmissuhteiltaan hyväosaisia (nyt en puhu rahasta). Joku riekkuu päivittäin facebookissa maanitellen ihailua itselleen.  Ja tyhmät miehet menevät halpaan. Osaisivat edes hävetä.

Minun sympatiani on rumien puolella. Jos ruma yrittää luoda tuttavuutta, hänen yrityksensä tulkitaan kyttäämiseksi, seuraamiseksi, ahdisteluksi, kiusaamiseksi, vainoamiseksi.

Lähetekeskustelussa pappi Kallaveden rannalta laukoi ilmoille saarnan ihmisen pimeästä puolesta (linkki alla). Se oli paluuta keskiaikaan ja noitavainoihin. Nuoria naisia poltettiin noitina (kuvitelkaa sitä tuskaa), tänään me poltettavat olemme miehiä. Syyllisiä ovat yksilöt, ihmisen pimeä puoli. Modernia pahuutta ei tämän selvemmin voi yksilöllistää ja psykologisoida, reväistä irralleen sosiaalisesta. Jyrki Kataisen, Juhana Vartiaisen ja Kimmo Kivelän maailma näkee pahuuden yksilöissä: vetelehtijät, nukkujat, kotiäidit, sosiaaliturvan väärinkäyttäjät, naisten jahtaajat, vainoajat, pimputtajat luvalla tai ilman. Ja pappi se vain siunaa.

Yksilöllistävän ja jälkikäteisen rikosjahdin kautta te ette maailmaa rakenna. Hirvittävä tauti ja huuto on levinnyt eduskuntaan: rikos, rikos, rikos, ottakaa kiinni, ottakaa kiinni, sytyttäkää rovio.

Olisiko tautiin lääkettä? Viittaan uudelleen raporttiin ‘Lapset netissä’.

Arvoisat edustajat, arvoisa herra puhemies.

Huomaatteko te vainonnan omassa keskuudessanne? Ellette huomaa niin lukekaa Ben Zyskowiczin  puhe 19.3.2013 (linkit alla). Eduskunnan pöntöstä puhuen Zyskowicz herjasi ja vainosi ihmisoikeusoppineita, käskytti heidät ulos perustuslakivaliokunnasta ja eduskunnasta. Eikö Zyskowicz kerran ollut eduskunnan puhemieskin, siis esikuvallinen. Beniä seuraten meidän kaikkien tulee ryhtyä herjaamaan, kiusaamaan, häiritsemään ja vainoamaan toisiamme.

Tässä luetteloa sovelluskelpoisista vainoamismalleista:

  • ihmisoikeusoppineet ulos eduskunnasta (Zyskowicz)
  • filosofit ulos yliopistoista (autokauppias Laakkonen)
  • virkamiehet ulos verovalmistelusta (Jyrki Katainen)
  • Tuija Brax halusi pannoittaa nilkat ja kouluttaa väärinajattelijat
  • nuorilta leikataan viimesijaista turvaa kun he ovat niin tuhmia
  • kadonneet nuoret etsitään keinolla millä tahansa (kuolleet sielut, Gogol)

Eikö näissä teoissa ole vainoamisen aspektia? Kuka saa vainota ja kenen luvalla? Keitä varten säädetään rikoslaki ja määritellään rikostyypit?

Eduskunnan lähetekeskustelun aikana salissa leijui hysteerinen höyry samentaen edustajien havaintokyvyn. Höyry pisaroi salin katossa.

1800-luvulla hysteria oli yleisin naistentauti. Maailmasta sen luultiin jo kadonneen. Nyt se on siis palannut, minne – Suomen eduskuntaan. On Suomen onni, että meillä on hysterian hoidon tasokas tuntija. Hän on Anna Kortelainen, tuntee taudin Pariisia myöten. Eduskunnan  lakivaliokunta on jo kääntynyt Annan puoleen. Uusmodernin hysterian hoidon on oltava hienovaraista, koska hoidettavat ovat kansanedustajia ja naisia. Osa heistä on myös narsisteja. Miehen nähdessään he lyövät oven kiinni, enkelöivät itsensä ja pakottavat miehet ihailun osoituksiin. Osa miehistä meneekin, kuten sanottu, halpaan huomaamatta tilanteen alentavuutta.

Vaikeimmin hoidettava on hysterian ja narsismin kaksoisdiagnoosi. Tällä hetkellä huonoin ennuste näyttäisi – siis näyttää, toki muutos on mahdollinen – olevan Arja Juvosella, hänelle on kehittynyt pakkomielteinen taipumus rikollisjahtiin. Ilman uutta käännettä Juvosesta tulee perussuomalaisille lisärasite.

Arkitasolle palataksemme – käytännön ohjeita suomalaismiehille:

Älä katso ihmiseen. Kulje laput silmillä kuin ravihevonen. Älä tervehdi, älä varsinkaan hymyä. Älä lue toisen blogia (onneksi ne ovat lakanneet kiinnostamasta). Varo lausumasta sanaakaan. Muussa tapauksessa olet rikollinen, seuraat, tarkkailet ja vainoat.

10 vuotta sitten Suomessa oli flirttibuumi. Flirttiä ylistettiin, kuinka kauniit sanat tuottavat iloa itselle ja toiselle. Flirtti kirkastaa päivän, antaa iloa työhön ja nostaa jopa työn tuottavuutta. Voisikohan flirtti olla lääke jopa kestävyysvajeeseen! Tämä vihjeeksi VM:lle ja Urpilaiselle, laatikaa laskelma.

On sääli että vaaleissa kerta kerran jälkeen eduskuntaan pulmahtaa nenäkäs tyttö, yksi tai kaksi, jonka tärkein parlamentaarinen työ on itseään kypsempien miesten julkinen halveeraaminen. Muistamme 2007 vaalien jälkeen niinsanotun ”seksiskandaalin”, jossa häpeäpaaluun nostettiin jopa kuuluisa Vilkunan kulttuurisuku Nivalasta, nykyisten herlinien papat, nämä koneiden ja hissien rakentajat.

Kysyn vielä kerran, mitä on tervehtiminen, katse, lausahdus, flirtti, seuranta, tarkkailu, viesti, soittaminen? Te jahtilain säätäjät, liikutte alueella jota ette ymmärrä ettekä hallitse. Luulette olevanne kulttuurikeisareita. Maalaisukot, vanhat ukonkäppänät kuten Johanna Karimäki sanoisi, eivät saa lausua teille ainoatakaan sanaa. Miten sujuu parlamentaarinen puhetyö tällaisissa oloissa?

Hallituksen esitys rikoslain ym. muuttamiseksi
Lapset netissä. Mediakasvatusseura. Digitodayn uutinen ja linkki edelleen.
Juho Eerolan puhe 2.4.2013. ( video )
Kimmo Kivelän puhe 2.4.2013 ihmisen pimeästä puolesta. ( video )
Ben Zyskowiczin puhe 19.3.2013.  ( video )
Pedofiliatapauksissa kirjava rangaistuskäytäntö (Pauliine Koskelon haastattelu). MTV3 16.1.2008.