Nuorisotakuun periaatteet ja tavoitteet ovat hienot, sanoo kansanedustaja Antti Kaikkonen blogissaan.

En yhdy tuohon. Mieluummin sanoisin, että nuorisotakuun periaatteet ja tavoitteet eivät ole hienot. “Nuorisotakuun” – sanakin on hassu – asenteellinen lähtökohta on ylhäältä katsova, nuoria epäitsellistävä, holhoava, paternalistinen. Tällainen vie ihmiseltä itsellisyyden, monia se masentaa. Asetelman pitäisi kääntyä päinvastaiseksi: nuorten saatava olemuksensa mukaisesti auttaa näitä ‘takaajia’ irtautumaan jähmettyneisyydestään.

Toiseksi nuorten ohjailu “työkokeiluun”, “työpajaan”, “kuntoutukseen” ja tämänkaltaisiin on ihmiselämän ja sivistyksen latistamista, alentamista. Eduskunnassa joku taisi juuri sanoa, että taattavista nuorista suurella osalla on ‘ylemmän’ tason tutkinto eivätkä nuorisotakuun sijoituskohteet sovi heille alkuunkaan. Takuun perimmäinen tarkoitus on ohjata kaikki nuoret vanhakantaiseen ammattityöhön ja sitä kautta ay-liikkeen jäsenmaksun ja ay-liikkeen johtajien palkkojen maksajiksi, työvoimaksi. Siinä kaikki, SAK:n puheenjohtaja Ihalaisen projekti.

Lehdissä kerrottiin, että esim. Tampereella kuvataiteen opetus aiotaan lopettaa. Juuri näin: kaikki taide, ylempi sivistyspyrkimys ja ihmisten itsellisyys ajetaan alas ja nuoret ajetaan pajoihin, työkokeiluihin, kuntoutukseen.

Kuntoutukseen! Olemmeko me kuntoutettavia? Sanoisin loukkaavaksi.

Mainokset