Vapaus ja pakkovalta törmäävät Sipoossa. Pienillä kunnilla ei ole oikeutta hoitaa ihmisten terveyttä, sanoo maan hallitus. Mitä tekee Sipoo? Tarjoaa terveydenhoitoa myös naapurikunnille, helsinkiläisille, vantaalaisille, keravalaisille.

”Meillä on valmius 2000 – 3000 lisäkävijään. Me palvelemme saatavuudella ja laadulla”, sanoo kunnanjohtaja.

Eikö tämä jos mikä ole kansan etu? Kunnat alkavat kilpailla kuka meidät parhaiten hoitaa. Nykyhallitus kieltäisi Sipoon kaltaisia kuntia järjestämästä terveydenhoitoa lainkaan, piilopyrkimyksenä lopettaa tuollaiset kunnat kokonaan.

Eikö pitäisi pyrkiä päinvastaiseen: mahdollisimman paljon pieniä nokkelia kekseliäitä kuntia. Moninaisuus kukkimaan.

”Kuntien välinen kilpailu on paha, ovat kermanlatkijoita”, hokevat helsinkiläispoliitikot Soininvaara, Virkkunen, Vapaavuori ja koko hallitus. Väärin, väärin ja väärin. Lisää kilpailua, lisää Sipoon kaltaisia. Eikö meillä ole kilpailulakikin takaamassa kilpailua? Kuinka kuntien välinen kilpailu yht’äkkiä muuttuu pahaksi asiaksi? Ovatko helsinkiläispoliitikot huonoja häviäjiä? Heidänkö annettaisiin vetää koko kansa suohon?

Vapauden ja pakkovallan törmäys ei koske vain kuntia. Mennä viikolla kuuntelin metsäpatologian professori Jarkko Hantulaa (Metla). Aiheena oli maan hallituksen pyrkimys alistaa valtion tutkimustyö omaan ”poliittiseen” ohjaukseensa.

Näin Hantula: Ideoiden oivaltaminen on tutkimisen suurin pullonkaula. Hyvä tutkimus perustuu tutkimusryhien autonomiseen toimintaan. Aiheita ei pidä rajata ennakolta (kuten tekee EU tai nyt maan hallitus aikoo tehdä). Tutkimusta tai taidetta ei voi organisoida vaan se syntyy spontaanisti yksilöllisestä lahjakkuudesta hyvin johdetuissa laboratorioissa. Hierarkkiset organisaatiot tappavat tutkimuksen. Innovaatiot ilmaantuvat odottamattomista nurkkauksista. On tuettava tutkimusryhmien vapautta. Maan hallituksen malleissa tällaista ei lainkaan mainita.

Kun yliopistolakia säädettiin, silloiset ministerit Sarkomaa, Virkkunen ym. hokivat: autonomia, autonomia, autonomia. Mitä on heidän autonomiansa: yliopistojen hallitukset miehitetään yritysjohtajilla. He sanelevat yliopistojen toiminnan.

Kaiken kaikkiaan:

Pienille kunnille toimintakielto ja hautaan. Vapaa tutkimus ja tutkimusryhmät lakkautetaan, alistetaan poliittiseen ohjaukseen ylhäältä. Yliopistoista kuihtuu vapaa perustutkimus. Turhat yliopisot fuusioidaan. Filosofit ja kirjallisuus ajetaan ulos, pelkkää tilaustutkimusta yrityksille.

Politiikan suunta on totaalisen väärä. Lähtökohdaksi on otettava vapaus, kuten sanoo myös perustuslaki. Kuntien, myös pienten kuntien vapaus, tutkijoiden vapaus, ihmisten vapaus mennä vastaanotolle vaikka Sipooseen, vapaus työssä.

Advertisements