helmikuu 2014


Valtio perii asunnonvaihdosta varainsiirtoveroa pyöreästi 10 000 euroa. Maaliskuussa 2013 veroa nostettiin 25 prosenttia, enimmillään jopa 400 %.

Ottakaa lisää velkaa varainsiirtoveron maksamiseksi – näin valtio antaa ymmärtää. Valtion kehotus löytyy varainsiirtoveroa koskevasta hallituksen esityksestä nro 125/2012. Näin siinä sanotaan:

”Varainsiirtoveron maksu rahoitetaan tyypillisesti asuntolainalla, joten verosta aiheutuva taloudellinen rasitus jakautuu koko laina-ajalle.”

Poliitikot kohisevat valtion velkasuhteen taittamisesta. Entä meidän henkilökohtainen velkasuhteemme, taittuuko se ja avittaako valtio sen taittumista? Ei todellakaan. Valtio siirtää pakkokeinoin velkaansa kansalaisten velaksi. Näinhän he tekevät myös kunnille ja kuntien kautta meille.

Jos ihmiset vaihtavat keskenään jotain, olkoon se mitä tahansa, niin millä oikeudella valtio siitä verottaa? Miksi verotetaan asunnon vaihtoa mutta ei muuta vaihtoa? Jos ostan sinulta auton, miksi vaihdosta ei yhtä lailla peritä veroa? Järjellisyys, oikeus ja kohtuus pitää valtion toimissakin olla.

Yleensähän veroa peritään tekemisestä, tuottamisesta, tulosta, arvonlisästä, tuotosta. Asuntokaupassa ei veroteta tuotosta vaan jostain muusta (asunnon velaton kokonaishinta), kaiken lisäksi jo aiemmin verotetuista arvonlisistä tai varainsiirroista. Eikö kaksinkertainen verotus ole kielletty? Yhteisöveron avoir fiscal oli Suomessa käytössä ja olisi varmaan vieläkin ellei EU  tekisi siitä hankalaa. Voisiko Suomen varainsiirtoverotuksesta kannella, EUhun tai muualle?

Pari vuotta sitten EU:n komissio ehdotti transaktioveroa. Veron määräksi komissio ehdotti 0,1 tai 0,05 % siirretyn varallisuuden määrästä. Paljonko on varainsiirtovero Suomessa? Asunto-osakkeissa 2 %, kiinteistöissä 4 %. Vero on siis 20 – 40-kertainen EU:n komission kohtuulliseksi katsomaan verotasoon verrattuna.

Jos EU:n ajama transaktiovero tulee, Suomi joutuu lopettamaan nykyisen varainsiirtoveron. Tämä osoittaa kuinka mielivaltaisesta verosta ja veron määrästä on kysymys. Vastustiko Suomi transaktioveroa juuri tästä syystä? Haluttiin säilyttää oikeudeton kiusaamisvero.

Laskelma:

Olkoon asunnon velaton hinta 500 000 euroa (kaksio tai kolmio Helsingissä). Varainsiirtovero on 10 000 euroa. EU:n ehdotuksessa veron määräksi tulisi 250 – 500 euroa. Komission ehdotukseen nähden Suomen valtio siis ryövää 9500 euroa. Nimenomaan ryövää: kyseessä on omaisuuden pakko-otto, konfiskaatio. Eikö ihmisen omaisuus olekaan turvattu kuten perustuslaki sanoo? Useimmiten veron kohteeksi joutuvalla ei tuota omaisuutta oikeasti edes ole, koska hänellä voi olla asuntovelkaa asunnon hinnan verran. Netto-omaisuus on nolla, nettotulotkin voivat olla lähellä nollaa lainaerien maksun jälkeen. Siitä huolimatta valtio ryövää häneltä 10 000 euroa. Valtio on Suomen perustuslain päällimmäisin rikkoja.

Valtio on maksanut rakennusfirmoille palkkiota 10 000 euroa/asunto. Asunnon ostajalta otetaan siis 10 000 euroa, mutta sama summa lahjoitetaan rakennusfirmalle, Satolle, YIT:lle, SRV:lle, VVO:lle, mille milloinkin. Laskeeko valtion palkkio asunnon hintaa? Lukekaa Saton, SRV:n, VVO:n tai Avaran tilinpäätöstiedotteita: mikä on pääoman tuotto, mikä on vuokratuotto, miten vuokria hinataan ylös, mitä on Pietarin luksusväen palvelu, rehvastelua täynnä.

Valtio maksaa 380 000 ruokakunnalle (opiskelijat poisluettuna) asumistukea keskimäärin 300 euroa kuukaudessa, kaikkiaan 1,1 miljardia euroa. Ovatko asumistuen saaja ja asuntovelallinen toinen toistaan hyväosaisempia? Kummankin elämä voi olla niukkaa. Velallinen maksaa verovelkaansa 300 euroa kuukaudessa, asumistuettu saa valtiolta saman summan jokaisena kuukautena.

Laskelma:

Asumistukimenot ovat 1100 miljoonaa vuodessa (opiskelijat poisluettuna). Varainsiirtoveron tuotto on (ollut) 580 miljoonaa vuodessa. Lakkauttamalla asumistuki ja poistamalla varainsiirtovero valtio säästää 1100 – 580 = 520 miljoonaa euroa. Valtion velkasuhteen kääntäminen saa hyvän ruiskeen.

Lopettakaa asumistuki tai poistakaa varainsiirtovero

Asumistuen lakkauttaminen voi kuulostaa mielettömältä. Mutta entä jos sen myötä ihmiset alkavat löytää enemmän toisensa, alkavat järjestellä asumistaan omatoimisemmin ja yhdessä, vapautuvat riippuvuuksista nykyisiin orjuuttaviin instituutioihin. Vuosia sitten Björn Wahlroos ehdotti asumistuen lakkauttamista, ehkäpä siinä oli tietty järki. Tai jos asumistuki säilytetään, niin on oikeus ja kohtuus lakkauttaa varainsiirtovero.

Varainsiirtovero ja asumisen tuet ajavat väestöryhmiä vastakkain. Toiselta otetaan, toiselle annetaan. Valtio hajottaa yhteiskunnan, luultavasti tieten tahtoen.

Varainsiirtoveron nostamisesta päätti Kataisen hallitus kehysriihessään 2012 (sittemmin lakiesitys 125/2012). Miksi he valitsivat tämän veron? Varmaan arvelivat teoreettisen kritiikin jäävän ekonomistien kammioihin (vertaa VATT) ja vastarinnan kansan keskuudessa hajoavan. Aiemmin Vanhasen hallitukselle asiaa selvitellyt asiantuntijaryhmä tyrmäsi kyseisen veron noston. Sen sijaan Kataisen hallitus on kuin pikkupojat jotka eivät tajua mitä tekevät.

Kataisen asuntoministereitä ovat olleet Krista Kiuru ja Pia Viitanen. Demareilla on intohimo kiusata omistusasumista, estää ihmisten itsellistyminen, pakottaa ihmiset instituutioiden  – Sato, VVO, Avara, Varma, Ilmarinen, ay-liitot, asuntorahastot ja muut – vuokralaisiksi?

Kiuru ja Viitanen puhuvat asumisen kohtuuhintaisuudesta. Nostamalla veroa kymmeniä tai jopa satoja prosentteja kohtuuhintaisuus toteutuu, niinkö? Ei ole toteutunut vuokrienkaan kohdalla, viittaan Saton ja VVO:n tilinpäätöksiin.

Kauppalehti kertoi 17.2.2014: Kiinteistörahastojen kysyntä nostaa pienten asuntojen hintoja ja vuokria. Rahastoille tuotto tulee kuin manulle illallinen. Tuotto on taattu, koska viime kädessä se katetaan veronmaksajien varoista valtion budjetista asumistukena.

VATT:n lausuntoon viitaten Kataisen hallitus sanoi lakiesityksessään (125/2012): varainsiirtoveron noston ”vaikutus asuntotuotantoon jää pieneksi, koska rakentaminen on keskittynyt vetovoimaisille alueille, joilla asuntohinnat ylittävät rakennuskustannukset niin selvästi, että vain harva rakennusprojekti muuttuu kannattamattomaksi veron korotuksen takia”.

Suomen valtio siis käyttää veron korotuksen perusteena sitä, että rakennusfirmat nyhtävät asuntojen ostajilta ”selvää” ylihintaa (lisäksi ylihinta kertautuu verossa). Valtiota ei kiinnosta hintojen oikeellisuus. Valtio riemuitsee ”selvistä” ylihinnoista. Krista Kiuru, olet ollut tätä lakiesitystä hyväksymässä. Kenen on valtio, ei meidän ainakaan.

Hallituksen esityksessä puolustellaan veron korotusta myös näin: vanhan asunnon välityspalkkio voi olla kymmenkertainen ehdotettuun 0,4 prosentin varainsiirtoveron korotuksen verrattuna.

Eli jos jokin kustannuserä on korkea, niin sillä perustellaan toisenkin kustannuserän (veron) nostamista. Kenen puolella on valtio?

Sitä paitsi eikö lakiesityksessä ole harhauttava virhe? Onko korotus 0,4 %? Eikö korotus ole 25 % tai jopa 400 %? Tuollainen epätäsmällisyys ja harhautus on voinut vaikuttaa kansanedustajien mielikuvaan korotuksen merkityksestä. Laki säädettiin virheellisesti perustellen.

Rakennusteollisuus ry kertoi 19.2.2014 että vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitusmäärä supistui 13 % vuonna 2013. Jälleen laskelma: jos varainsiirtoveron tuotto on 580 miljoonaa, niin 13 %:n vähennys asuntokaupoissa pienentää veron tuottoa 75,4 miljoonaa euroa. Eli veronkorotuksella tavoiteltu 80 miljoonan tuottolisäys ei toteudu lainkaan.

Veronnoston ainoaksi vaikutukseksi jää harvenevan asunnonostajien joukon kiusaaminen ja köyhdyttäminen.

Varainsiirtoveron tavoite on fiskaalinen, sanoo hallitus lakiesityksessään. Eikö yhtä lailla ’viskaalista’ olisi firmoille maksettavien rakennuspalkkioiden (10 000 euroa/asunto) sekä asumistukien (1100 miljoonaa euroa poisluettuna opiskelijat) lopettaminen.

Hallitus kokoaa seuraavaa kehyspäätöstä. Tässä ’viskaalisia’ ehdotuksia:

1)     Valtion virastojen käytävät kuhisevat kymmenkertaisesti ylipalkattuja: valtiosihteeri, kansliapäällikkö, pääjohtaja, ylijohtaja, esikuntapäällikkö, johdon tuen päällikkö, tarkastuspäällikkö, neuvos, johtava tuloksellisuustarkastaja, monia muita. Kaikki ulos, kerta heitolla ulos, ulos ja ulos. Tai palkat kymmenykseen kuten Sauli Niinistö vihjaili. Kreikka ei ole Välimerellä. Kreikka on Pohjolassa.

2)     Palauttakaa 10 tai 20 vuoden takainen valtion tuloveron progressio. Valtion nykyvelka on lähtöisin suurituloisten tuloveroalennuksista, vuositasolla kymmeniä tuhansia per henkilö. Sieltä juontuu tarve myös varainsiirtoveron korottamiseen. Mieluummin maksaisin kymppitonnini suoraan johdon tuen päällikölle käteen kuin valtion välikäden kautta.

Näiden kahden fiskaalisen tempun lisäksi muuta rakennepakettia, säästöpakettia tai kehyspäätöstä ei tarvita.

VATT on todistellut varainsiirtoveron haitallisuutta, hyvä niin. Eduskunta ei VATT:n selvitykselle korvaansa lotkauta. Idea vihreille: poistakaa haitallinen varainsiirtovero, tämä haittavero. Miksi valtiovarainvaliokunnassa kannatitte veron nostoa, vihreiden Johanna Karimäki.

Jan Vapaavuoren ministeriysaikana luotiin välimalli ja taisi tulla se 10 000 euron palkkiokin? Niiden piilotarkoitus oli pelastaa ja tukevoittaa asuntojen rakentajia ja rahoittajia. Toki ne saivat liikkeelle reaalista toimintaa. Sen sijaan Pia Viitanen juoksentelee lähiökujia ja puhuu tyhjää eduskunnassa. Kiurun ja Viitasen teot tähtäävät omistusasumisen estoon. Mistähän jumalasta on peräisin sekin sääntö, että asumisoikeusasuntoja ei saa tehdä enempää kuin vuokra-asuntoja?

Miettikää demarit, miksi kasvava osa kansaa vierastaa teitä. Te ja Kataisen hallitus nikkaroitte orjayhteiskuntaa. Kataisen hallitus painaa yksittäistä ihmistä ja hyödyttää suuria toimijoita: varainsiirtovero ihmisille, rakennuspalkkiot firmoille, piensäästäjän osinkoveron nosto, suuryhtiöiden yhteisöveron lasku. Kuten sanottu, asumistuenkin todellinen merkitys on niin ja näin.

Hallitus ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta perustelivat varainsiirtoveron nostoa sillä, että vaikutus rakennusmäärin jää pieneksi. Jos rakentaminen 2013 kuitenkin jo väheni 13 %, niin eikö hallituksen nyt kehysriihessään pitäisi tunnustaa erehdyksensä ja perua varainsiirtoveron korotus. Oikeudenmukaista olisi peruminen takautuvasti 1.3.2013 alkaen ja maksujen palautus.

Muitakin epätäsmällisiä tai harhauttavia perusteluja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on.  ”Kysymys on isosta kokonaisuudesta … niitä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tässä yhteydessä…  merkittävin keino estää asuntokaupan lukkiutumista on oman asunnon myyntivoiton verovapaus. Sen kautta kanavoituva verotuki on noin 1,3 miljardia euroa vuodessa.”

Entä jos asuntojen hinnat eivät joissain osissa maata tai joinain aikoina nouse, voivat jopa laskea. Missä silloin ovat myyntivoitot? Perusteleeko myyntivoiton verottomuus silloinkin varainsiirtoveron noston? Pysyvää veronnostoa perustellaan suhdanneluonteisella tai aluekohtaisella perusteella. Miten huomioitte inflaation toisaalta myyntivoitoissa, toisaalta varainsiirtoverossa?

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa varainsiirtoveron nostoa puolsivat seuraavat:

Kimmo Sasi, Pentti Kettunen, Jouko Jääskeläinen, Sampsa Kataja, Anneli Kiljunen, Kari Rajamäki, Sari Sarkomaa, Jouko Skinnari, Astrid Thors, Kauko Tuupainen, Kari Uotila, Pia Viitanen, Ville Vähämäki, Johanna Karimäki, Marjo Matikainen-Kallström, Sirpa Paatero, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen.

Yksikään näistä, tuskin puolueistakaan saa enää koskaan minun ääntäni.

Eriävän mielipiteen oli jättänyt vain Keskusta, eikä se hassumpi olekaan, esim. näin:

”Uudiskohteissa on myös jo maksettu varainsiirtoveroa sekä tontista että arvonlisäveroa rakennusurakasta… yhtiölainaosuudesta maksettaisiin uudestaan veroa, vaikka se on alun perin otettu kattamaan näitä rakennusaikaisia kustannuksia, jotka on jo kertaalleen verotettu. Tällainen verotuksen päällekkäisyys ei ole mielekästä. Veronkorotuksella on erittäin iso taloudellinen merkitys niille kotitalouksille, jotka suunnittelevat muuttamista. Veronkorotus koskee esimerkiksi niitä perheitä, joiden on pakko muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle isojen irtisanomisten seurauksena. ”

 

Lukemistoa

VATT: Asuntokauppojen varainsiirtovero johtaa asuntokannan haaskaamiseen
Varainsiirtovero jumittaa asuntokauppaa (Taloustaito / VATT)
Malliesimerkki erittäin tyhmästä verosta
Valuutansiirtovero (Wikipedia)
Kiviniemi runttasi Kataisen avoir fiscal -haaveet
Sampo Terho: Transaktiovero olisi iso riski pienellä palkinnolla
Kepa: Rahoitusmarkkinavero puhkoo rahoituskuplia
Attac: Ecofin-neuvosto hyväksyy transaktioveron osana laajempaa yhteistyötä
KELA: Kelan asumistukimenot nousivat 1,4 miljardiin euroon vuonna 2013
Asumistukea voisi saada lähes 2000 euron tuloilla Helsingissä
Kauppalehti 17.2.2014: Asuntokaupan tiedot mitä sattuu.
JK: Mikä puolue ajoi asuntokauppojen varainsiirtoveron nostoa? Demaritko? (sisältää lisää lähteitä)

Mainokset

Jenufa ei pääse eduskuntaan. Mutta eduskunta pääsee katsomaan Jenufaa valtiopäivien avajaisiksi.

Oopperan Jenufa on nuori tyttö, elämä aluillaan. Mutta häntä loukataan: tulossa olevan lapsen isä karkaa, Jenufalta viilletään poski, kasvatusäiti hukuttaa lapsen jään alle, kevät nostaa ruumiin esiin, Jenufaa syytetään lapsen taposta.

Jenufan ratkaisuna ei ole itsesääli. Hänessä on suoraselkäisyyttä ja selviytyjän taitoa, hänellä on unelmia ja tunteita (kirjoittaa Harri Kuusisaari). Jenufa rukoilee ja elää. Poskenviiltäjä Lacasta tulee uusi sulho. Asiat ovat niin kuin ovat.

Oopperan sisin löytyy ymmärryksestä ja anteeksiannosta. Loukkauksia kohdatessa olennaista on miten tuon tunnon hoitaa, sovittaa ja löytää yhteisen ymmärryksen.

Lapsen hukuttaja, kasvattiäiti katoaa lopussa näyttämöltä. Jenufa ja poskenviiltäjä Laca löytävät keskinäisen ymmärryksen, jäävät näyttämölle kahden. Asetelma pelkistyy. Myös hulttiosulho katoaa.

Kuvastaako Janacekin ooppera aikamme Eurooppaa? Kasvattiäiti on järjestelijä, estää avion, järjestää toisen, hukuttaa lapsen. Eikö tuo järjestelijä ole Eurooppa, järjestelyä täynnä: velkajärjestely, rakenneuudistus, pääomia pankeille, ehtoja ihmisille ja kansoille, Kreikalle, Portugalille, Suomelle, palkoista pois 5 prossaa sanoo Ahvenjärvi, tarjoa ja alenna itsesi, ole työvoimaa, tyydy osaasi, ano ja anele. Jenufoita olemme, sysättyjä ja loukattuja.

Entä jos emme taivu itsesääliin, tutkimme asioita itse, etsimme uuden ymmärryksen, kutsumme Lacan takaisin? Meillä on anteeksianto niille jotka sen ansaitsevat. Selviytyjiä, sitä me olemme.

Kadotkoon Euroopan järjestelijät, pankkiunionit (valvojia lisää tuhatmäärin vaikka vähentää piti), finanssikurin valvojat, veeteeveet, kestävyyskymmenysten kyttääjät, rakenteiden joutuistajat, sotuilijat, elämän ehdollistajat, risikot, eekoopeet. Ruumis nousee jään alta. Kansa kaikkoaa kuin Kavafiksen runossa, barbaarit eivät olleetkaan ratkaisu.

Meiltä murretaan itsetunto, elämäämme ehdollistetaan. Outright monetary transactions OMT, sanoo Draghi, saatte rahaa mutta vain ehtoja vastaan. Tyhjästä luotua katteetonta EKP-rahaa, perustatonta valtaa. Euroopan omineet Draghi, EKP ja Liikanen – hulttio Steva.

Kommunistien kulttuuriministeri Nejedly oli moittinut säveltäjä Janacekiä siitä, että tämä keräsi valtavasti materiaalia mutta oli kyvytön työstämään sitä. Kuinka lähellä toisiaan ovatkaan kommunistinen kulttuurinäkemys ja aikamme valvottu, kiusattu ja loukattu Eurooppa, uuskommunistinen Eurooppa.

Kriitikko Liisamaija Hautsalo rinnastaa Jenufa-oopperan sosialistiseen realsimiin. Pökerryttävän pinnallinentulkinta. Jenufassa puhuttelevaa on koettelemusten kesto, henkinen kypsyminen, anteeksianto ja uuden aloittaminen, ei arkirealismi sinänsä.

Janacekin musiikki kumpusi kansanmusiikista. Häntä on luonnehdittu omaperäiseksi synteetikoksi. Hän haki kytköstä arkielämään. Jenufan hän sävelsi kuolleen Olga-tyttärensä muistolle. Aikuisiässä Janacekin innoittaja ja intohimo oli nuori Camila Stosslova. Camilalle hän kirjoitti 730 kirjettä. Näistäkö tuntemuksista kumpuaa kypsyyden teema Jenufa-oopperassa?

Mitä on synteesi ja innoitus aikamme Euroopassa?

Jos Janacekin oopperoista vihjeitä haemme, niin olisivatko ne näitä: koettelemusten kestäminen, ymmärrys, anteeksianto, ihmisläheisyys, demokratian uudelleenmäärittely, realismiin nojaava intohimo ja innoitus.

Milan Kunderan mukaan Janacek on kehittänyt persoonallisen, modernin innovatiivisen tyylin, vaikkakin erillään moderneista liikkeistä.

Oopperassa Jenufan roolin laulaa Karita Mattila. Kasvattiäitinä on Päivi Nisula. Puberteettisena mutta sittemmin kypsyvänä kosijana on Jorma Silvasti. Steva-hulttiota esittää Jyrki Anttila.

Oopperan tarinassa on vastaavuutta Thomas Vinterbergin Jahti-elokuvan kanssa. Elokuvan päähenkilöä syytetään lapsen hyväksikäytöstä kuten Jenufaa lapsen taposta.

Viitteitä

Jenufa-ooppera (wikipedia)
Leos Janacek (wikipedia)
Harri Kuusisaari: Ooppera: Jenufa (Keskisuomalainen)
Liisamaija Hautsalo: Kansallisoopperan Jenufa on laulamisen juhlaa (Turun Sanomat)

Outright Monetary Transactions OMT Jahti on tämän vuoden paras pohjoismainen elokuva
Mistä barbaarit tulevat (Kavafis)

* * *

Hymni Jenufalle ja Euroopalle

Oi nouse euro, näytä maailmalle
sä poistat kurjuuden,
et jää sä sorron alle
pois heität austerityn
ei käske eekoopee, ei komissio, veeteevee
ei risikot, ei isännöinti virkkusen
emme alennu me ehtoihinne
jäisen tuulen, pyörteen arktian
voittaa leppeys atlantin
rakenteet on meillä omat
eurooppa on meidän, meidän
ihmisoikeus, nouskoon oikeus
hukkuu lapsi, syntyy uusi
unohdan ja anteeks’ annan
kuoro, laula suorin selin: mi väkevyys
oi nouse euro, unelmoi
pois menköön lurjus, kaikotkoon.
Kamila, kättäs pyydän.