Jenufa ei pääse eduskuntaan. Mutta eduskunta pääsee katsomaan Jenufaa valtiopäivien avajaisiksi.

Oopperan Jenufa on nuori tyttö, elämä aluillaan. Mutta häntä loukataan: tulossa olevan lapsen isä karkaa, Jenufalta viilletään poski, kasvatusäiti hukuttaa lapsen jään alle, kevät nostaa ruumiin esiin, Jenufaa syytetään lapsen taposta.

Jenufan ratkaisuna ei ole itsesääli. Hänessä on suoraselkäisyyttä ja selviytyjän taitoa, hänellä on unelmia ja tunteita (kirjoittaa Harri Kuusisaari). Jenufa rukoilee ja elää. Poskenviiltäjä Lacasta tulee uusi sulho. Asiat ovat niin kuin ovat.

Oopperan sisin löytyy ymmärryksestä ja anteeksiannosta. Loukkauksia kohdatessa olennaista on miten tuon tunnon hoitaa, sovittaa ja löytää yhteisen ymmärryksen.

Lapsen hukuttaja, kasvattiäiti katoaa lopussa näyttämöltä. Jenufa ja poskenviiltäjä Laca löytävät keskinäisen ymmärryksen, jäävät näyttämölle kahden. Asetelma pelkistyy. Myös hulttiosulho katoaa.

Kuvastaako Janacekin ooppera aikamme Eurooppaa? Kasvattiäiti on järjestelijä, estää avion, järjestää toisen, hukuttaa lapsen. Eikö tuo järjestelijä ole Eurooppa, järjestelyä täynnä: velkajärjestely, rakenneuudistus, pääomia pankeille, ehtoja ihmisille ja kansoille, Kreikalle, Portugalille, Suomelle, palkoista pois 5 prossaa sanoo Ahvenjärvi, tarjoa ja alenna itsesi, ole työvoimaa, tyydy osaasi, ano ja anele. Jenufoita olemme, sysättyjä ja loukattuja.

Entä jos emme taivu itsesääliin, tutkimme asioita itse, etsimme uuden ymmärryksen, kutsumme Lacan takaisin? Meillä on anteeksianto niille jotka sen ansaitsevat. Selviytyjiä, sitä me olemme.

Kadotkoon Euroopan järjestelijät, pankkiunionit (valvojia lisää tuhatmäärin vaikka vähentää piti), finanssikurin valvojat, veeteeveet, kestävyyskymmenysten kyttääjät, rakenteiden joutuistajat, sotuilijat, elämän ehdollistajat, risikot, eekoopeet. Ruumis nousee jään alta. Kansa kaikkoaa kuin Kavafiksen runossa, barbaarit eivät olleetkaan ratkaisu.

Meiltä murretaan itsetunto, elämäämme ehdollistetaan. Outright monetary transactions OMT, sanoo Draghi, saatte rahaa mutta vain ehtoja vastaan. Tyhjästä luotua katteetonta EKP-rahaa, perustatonta valtaa. Euroopan omineet Draghi, EKP ja Liikanen – hulttio Steva.

Kommunistien kulttuuriministeri Nejedly oli moittinut säveltäjä Janacekiä siitä, että tämä keräsi valtavasti materiaalia mutta oli kyvytön työstämään sitä. Kuinka lähellä toisiaan ovatkaan kommunistinen kulttuurinäkemys ja aikamme valvottu, kiusattu ja loukattu Eurooppa, uuskommunistinen Eurooppa.

Kriitikko Liisamaija Hautsalo rinnastaa Jenufa-oopperan sosialistiseen realsimiin. Pökerryttävän pinnallinentulkinta. Jenufassa puhuttelevaa on koettelemusten kesto, henkinen kypsyminen, anteeksianto ja uuden aloittaminen, ei arkirealismi sinänsä.

Janacekin musiikki kumpusi kansanmusiikista. Häntä on luonnehdittu omaperäiseksi synteetikoksi. Hän haki kytköstä arkielämään. Jenufan hän sävelsi kuolleen Olga-tyttärensä muistolle. Aikuisiässä Janacekin innoittaja ja intohimo oli nuori Camila Stosslova. Camilalle hän kirjoitti 730 kirjettä. Näistäkö tuntemuksista kumpuaa kypsyyden teema Jenufa-oopperassa?

Mitä on synteesi ja innoitus aikamme Euroopassa?

Jos Janacekin oopperoista vihjeitä haemme, niin olisivatko ne näitä: koettelemusten kestäminen, ymmärrys, anteeksianto, ihmisläheisyys, demokratian uudelleenmäärittely, realismiin nojaava intohimo ja innoitus.

Milan Kunderan mukaan Janacek on kehittänyt persoonallisen, modernin innovatiivisen tyylin, vaikkakin erillään moderneista liikkeistä.

Oopperassa Jenufan roolin laulaa Karita Mattila. Kasvattiäitinä on Päivi Nisula. Puberteettisena mutta sittemmin kypsyvänä kosijana on Jorma Silvasti. Steva-hulttiota esittää Jyrki Anttila.

Oopperan tarinassa on vastaavuutta Thomas Vinterbergin Jahti-elokuvan kanssa. Elokuvan päähenkilöä syytetään lapsen hyväksikäytöstä kuten Jenufaa lapsen taposta.

Viitteitä

Jenufa-ooppera (wikipedia)
Leos Janacek (wikipedia)
Harri Kuusisaari: Ooppera: Jenufa (Keskisuomalainen)
Liisamaija Hautsalo: Kansallisoopperan Jenufa on laulamisen juhlaa (Turun Sanomat)

Outright Monetary Transactions OMT Jahti on tämän vuoden paras pohjoismainen elokuva
Mistä barbaarit tulevat (Kavafis)

* * *

Hymni Jenufalle ja Euroopalle

Oi nouse euro, näytä maailmalle
sä poistat kurjuuden,
et jää sä sorron alle
pois heität austerityn
ei käske eekoopee, ei komissio, veeteevee
ei risikot, ei isännöinti virkkusen
emme alennu me ehtoihinne
jäisen tuulen, pyörteen arktian
voittaa leppeys atlantin
rakenteet on meillä omat
eurooppa on meidän, meidän
ihmisoikeus, nouskoon oikeus
hukkuu lapsi, syntyy uusi
unohdan ja anteeks’ annan
kuoro, laula suorin selin: mi väkevyys
oi nouse euro, unelmoi
pois menköön lurjus, kaikotkoon.
Kamila, kättäs pyydän.

Mainokset