Röyhkeitä olivat Silja Paavolan, Sture Fjäderin ja Suvi-Anne Siimeksen puheet A-studiossa 11.9. Paavola on Perushoitajien liiton pj, Fjäder Akavan pj ja Siimes työeläkeyhtiöiden etujärjestö Telan toimitusjohtaja.

Työmarkkinakolmikkoa vastassa oli Voima-lehden toimittaja Jari Hanska. Hanskassa puhui tulevaisuuden ääni, yhteiskunnan ääni, demokratian ääni, heikompien ääni.

Kuvaavaa oli hillitön röhönauru jolla Fjäder ja Siimes vastasivat Jari Hanskan kertomaan selvitykseen 3000 euron eläkekatosta.

Jari Hanska mainitsi Kalle Isokallion ehdotuksen yli kuusikymppisten eläkemaksuvähennyksestä. Mitä vastasi Fjäder? Alkoi mollata Isokalliota ihmisenä mutta tyystin ohitti Isokallion asiaehdotuksen. Ylimielistä asian vierestä puhumista.

Törkeyksien törkeys, laittomuuksien laittomuus kuultiin Silja Paavolan suusta. ”Emme voi olettaa että joku eduskunnasta tulee ja sanoo… että tulee joku kolmas osapuoli….”. Mitä tämä on? Tämä on demokratian kieltoa, halveksuntaa, pilkkaa. Kuinka tällaista voidaan esittää Suomen televisiossa? Eikö tällaisesta puheesta tulee käynnistää rikostutkinta, asettaa syytteseen eräänlaisesta valtiokaappauksesta, rikoksesta kansanvaltaa ja perustuslakia vastaan.

Ketkä tällaista puhuvat? He jotka ylikorkeilla palkoillaan itse elävät valtion kädestä ja valtion pakkovallan turvaamina: ay-jäsenmaksun verovähenteisyys, jäsenmaksun pidätys palkasta, ansioturvan sidos ay-jäsenyyteen ym. Fjäder ja Siimes säestivät Paavolaa vaikkakin diplomaattisemmin. Paavolan esiintymisen jälkeen jää vain yksi mahdollisuus: työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennys on laukkautettava tällä sekunnilla. He herjaavat valtiota vaikka elävät valtion tuella.

Valtiota he kylläkin huusivat apuun kun puheeksi tuli eläkejärjestelmän ulkopuoliset, väleihin jäävät, pieniansioiset. Toisin sanoen: valtio ei saa puuttua heidän omiin korkeisiin eläkkeisiinsä mutta valtio hoitakoon surkimukset. Tämä on heidän moraalinsa. Siimeskin alkoi puhua kaiken maailman pikkutuista, joilla surkimuskansa saa pärjätä. Muutenkin Siimes puheli asian vierestä, työssäjaksamisesta ja senkaltaisesta höpöhöpöstä.

Jari Hanska tuomitsi ”kestävyysvajeen” käsitteenäkin sanoen että sitä ei pidä sotkea eläkeasioihin. Hanska vaati eläkeasioiden pohdintaa siirrettäväksi sosiaalipolitiikan tutkijoille, eduskunnalle ja poliitikoille. Näinhän on tehty Ruotsissa. Ruotsin mallista kertoi myös EVAn äskeinen selvitys (linkki alla).

Heikompiosaisten toimeentulolupauksia tai kouluttautuneiden työllistymislupauksia leikataan tuosta vaan mutta suuriin eläkkeisiin koskemista pidetään petoksena, totesi Jari Hanska.

Eläkejärjestelmä on koko kansan kysymys. Se on poliittisen demokratian kysymys ja vain sen. Sillä on yleisiä sosiaalipoliittisia seuraamuksia. Työeläkemaksu on käytännössä vero ja niin tulee ollakin. Verona tätä maksua pidetään myös VM:n laskelmissa. Ylätason peli – työmarkkinajohtajat, valtio, VM – on sietämättömän ristiriitaista ja valheellista.

Fjäder ja Siimes kutsuivat porukoitaan edustavaksi joukoksi ja maksajiksi. Tämä ei ole olennainen totuus. Työeläkemaksu ei ole yksilökohtainen vakuutusmaksu, työeläke on etuusperusteinen ja erittäin epätasa-arvoinen (etuuksien ansioperuste).

Työeläkejärjestelmä on meidän kaikkien rahaa, sanoi Jari Hanska. Mutta nyt sitä ohjaavat he jotka ylipalkkojensa ohella nostavat lisäaetuuksia järjestelmästä. Hanska mainitsi Fjäderin (palkkio Ilmarisesta 17.000 euroa), Lylyn ja Häkämiehen.

Keskustelua seuratessa mieleen tuli Juha Sipilän tuore ehdotus perustulon kokeilemisesta. Kuulostaa hyvältä, ainakin Fjäderiin, Siimekseen ja Paavolaan verrattuna.

Perustulossa ja työeläkkeessä leikkaa kaksi vastakkaista periaatetta: universaaliperiaate ja ansioperiaate. Yhteiskunnan ja kansakunnan tulevaisuutta ei rakenneta ansioperiaatteen varaan. Tavalla tai toisella on suuntauduttava kohti universaaliperiaatetta. Tämän periaatteen ilmentymiä ovat lapsilisä, kansaneläke, takuueläke, koulutuksen maksuttomuus. Tältä suunnalta, askel askeleelta löytyy terve yhteiskunta ja yhteinen sivistys, tulevaisuus.

Olematta Juha Sipilän tai erinäisten perustulomallien kritiikitön ihailija kaipasin A-studion keskusteluun tällä kertaa Juha Sipilää. Jari Hanskan ohella hän olisi voinut avata uudenlaisia näkymiä.

Työmarkkinajärjestöihin keskittynyt kaappausluonteinen vallankäyttö on nyt jatkunut yli 60 vuotta. Tämä aikakausi päättyköön tänään. Jos tässä maassa joku saa ansaitsemansa kohtelun, niin se olkoon tämä työmarkkinamafia. Ulos, ulos ja ulos. Toimeentuloturvalle.

YLE: A-sutio, Talk, 11.9.2014.

EVA: Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta (katso Ruotsin eläkepolitiikka)

Advertisements