• Me haluamme Naton hajoavan.
  • Eurooppa on perustettava uudelleen ilman keinotekoisia jakolinjoja ja kylmän sodan liittoumia kuten Natoa.
  • Syriza haluaa mullistaa rahaliiton ja Euroopan Unionin sisältäpäin. Kysymys ei ole, minne Syriza haluaa viedä Kreikan, vaan minne Bryssel haluaa viedä Euroopan.
  • Maatani riivaa poliittinen, moraalinen ja sosiaalinen kriisi. Meidän täytyy palata politiikkaan Aristoteleen merkityksessä.
  • Kreikasta on tehty uusliberalistien siirtomaa.

Kuinka upeaa ajattelua – perustaa Eurooppa uudelleen. Tätä voi kutsua poliittiseksi ja älylliseksi luovuudeksi. Sellaista ei Suomessa tällä hetkellä edusta ainoakaan puolue, ei ainoakaan.

Suomessa tingataan mikä on kantasi tähän tai tuohon ennalta määriteltyyn asiaan, Natoon, kolmikantaan, Unioniin, euroon. Tällaiset kannanmäärittelyt  – olkoon vastaus miten päin tahansa – ovat yhdentekeviä. Hajotkoot kaikki. Hiiteen kolmikannat, Natot ja työmarkkinajärjestöt.

Eurooppa täytyy perustaa uudelleen. Oma tulevaisuus on määriteltävä itse. On irtauduttava poliitikkojen ja median valmiina antamista kysymyksistä, kehyksistä, kurista ja leikkauksista. Tällainen ”syriza” on mitä tervetullein Suomeen. Sellaista ei Suomessa nyt ole. Sitäkin enemmän täällä on ”päättäjiksi” itseään kutsuvien ylenkatsetta.

Kreikan Aristoteles pohti poliittisen johtajan hyveellisyyttä. Hyveellisyyttä? Syriza pohtii Euroopan uudistamista, vanhojen rakenteiden hajottamista ja uusien luomista. Tällainen henki levitköön Euroopan ylle.

Välimeren maissa, Kreikassa, Espanjassa, Italiassa muhii uusajattelu, nimenomaan ajattelu. Espanjassa pulpahti Podemos, Kreikassa muun muassa Syriza, Italiassa miksei 5 tähteä. Vastaavaa pyrkimystä kaipaa Eurooppa ja kaipaa Suomi.

Välimerellinen alppituuli leyhytköön Pohjolaan. Älyllinen irtautuminen, alistumattomuus alistamisen edessä, ajattelun elpyminen, toistensa löytäminen. Kuin uskonpuhdistus aikoinaan. Poliittisen uskon puhdistus.

Turha on tuijottaa Stubbia, Sipilää, Rinnettä, Soinia, Arhinmäkeä.

Voisiko huhtikuun vaaleissa Suomella olla oma podemos. Me löydämme toisemme.
– – –

Kirjoituksen alussa olevat siteeraukset ovat Helsingin Sanomista 2.1.2015 aiheesta ’Pitäisikö heitä pelätä?’.

Mainokset