Eikö ole kevytmielistä hokea että oma valuutta ja sen myötä devalvaatio ratkaisee vaikkapa Kreikan tai Suomen talouskriisin?
Mitä on devalvaatio? Sanoohan jo nimikin, devalvaatio on arvonleikkaus ja leikatun arvon siirto toiselle. Yksiltä otetaan arvo tai arvoa pois ja toisille vastaavasti annetaan. Devalvaatio on väkivaltainen arvonsiirto, tulonsiirto, varallisuuden leikkaus ja siirto. Eikö itsekunkin omaisuus ole jo perustuslainkin nojalla turvattu! Devalvaatiolla omaisuudesta napataan tosta vaan osa pois ja annetaan toisille. Tuollaista temppua voisi kutsua miltei rikolliseksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa devalvoitiin toistuvasti, miltei tasavälein kymmenvuotiskausittain. Devalvaatioilla osa kansaa köyhdytettiin ja syrjäytettiin. Toinen osa – vientiteollisuus ja siitä rahansa nyhtävät – nostettiin rikkauksiin. Devalvaatioilla Suomen talous keskitettiin muutaman suuyrityksen toimintakentäksi ja tämän myötä erityisen haavoittuvaksi. Kun pari kolme yhtiötä tai teollisuuden alaa nyt romahtaa, koko kansan olemassaololta putoaa ikäänkuin pohja pois, tämä on nimetty ”kestävyysvajeeksi”.
Jos nyt tarjotaan lääkkeeksi devalvaatiota, niin sairasta hoidetaan samalla tempulla mikä sairauden aiheutti.
Ymmärrän kyllä että sisäiseksi devalvaatioksi kutsuttu – sellaisena kuin sen nykyiset vallanpitäjät haluavat toteuttaa – johtaa miltei samaan. Siksi älyllinen harrastuneisuus pitää ohjata siihen, mitä ovat ”sisäisen devalvaation” sisäiset vaihtoehdot, vaikkapa valtarakenteiden ja demokratian uudistaminen, talouden rakenteen tasapäistäminen, sivistysarvojen nostaminen talousarvojen yläpuolelle ja muu tällainen.
Yllä olevan kirjoitin alunperin kommentiksi Kaj Turuselle, hänen blogiinsa 7.1. Turusen ohella on lukuisa joukko muitakin jotka hokevat devalvaatiota ikään kuin se olisi jokin leikkiase jota voi napauttaa tosta vain ilman että se aiheuttaisi pahaa kenellekään. Olen tuntenut ihmisiä jotka 1990-luvun alun devalvaatiot ilmiselvästi veivät hautaan.
8 tammikuun, 2015 at 2:20 pm
Just, meitä on täällä haudan pohjalla sopiva ja säännelty määrä, koska nykyinen uusliberalistinen devalvaatioleikki on sillä tavalla ovelaa, että sillä ei ole selviä subjekteja, ei vastuullisia.
Systeemiin kuuluu, että se devalvoi itseorganisoituvasti panemalla pari muuta arvoja alentavaa rinnakkaissysteemiä käyntiin aina tarvittaessa.
Esim. työttömillä voidaan säännella hyvin tehokkaasti koko kansantaloutta ja tällä hetkellä näkymätöntä mutta maan rajojenkin ulkopuolelle vaikuttavaa kulutuksen, tavaranvaihdon ja valuutankin arvomääriä.(enää ei kannata puhua vain arvonlisästä?)
Devalvaation kannalta mielenkiintoinen oli tuo ”sivistysarvojen nostaminen talousarvojen yläpuolelle”.
Ei näin pojat! Liian läpinäkyvää. Ei yhdeksän euron lisäkorvauksella maksettavia työssäoppimisen kouluja tai väkisin hierojiksi ohjattuja akateemisia vain siksi, että edes jollakin keskiluokalla tai opettajasäädyllä säilysi elintasonsa arvo.
Vai mikä olikaan se vaihtoehto, kerro?
8 tammikuun, 2015 at 3:53 pm
Globaalisti taas meiltä on KOKONAAN kadonnut keino että otettaisiin rikkailta ja annettaisiin köyhille. Siitäkin huolimatta että kaikki tajuavat maapallon olevan ”rajallinen”.
Uusliberalistien maailmassa sääntely pelaa koko ajan yhä rikkaampien pussiin eli sääntely ei edes alueellisena tai valtiollisena kansantaloutena toimi oikein maapallon mittakaavassa? Tai toimii vain niille harvoille (tosibarbaareille).
Eurooppa on mennyt pahasti mönkään siinäkin mielessä, että se kuvitteli saavuttavansa jotakin laittamalla Venäjälle talouspakotteita. Miten ylemmyydentuntoista ja peruskoulun opettajan tasoista kokoomuspolitiikkaa sekin taas oli?
Taviksilla on ihan oma arvomaailmansa, onneksi. Siellä arvonalennukset ja arvonsiirrot koetaan kantapään kautta. kuka niitä jaksaa enää itkeä? Pannaan ranttaliksi, jos on aihetta vaikkei varaa olisikaan.
Kuka säälii kapitalistia?
8 tammikuun, 2015 at 4:05 pm
Edellä olevat ajatukset virtasivat tähän tuolta sivusta kun piti ajatella Kreikkaa.
Kreikkalaiset taitavat tajuta jutun juonen oikein hyvin nyt: He ovat Euroopassa kuin työttömät Suomessa:. Joku kapitalistisen systeemin ylijäämäresurssi, jonka olemassaolo kuvitellaan olevan mahdollinen vain jos sitä ohjaillaan ulkopuolelta..
On näytön paikka. Jos kreikkalaiset aikovat vielä jotain itselleenkin nyhtäistä,niin ei muuta kuin irti eurosta ja pitäkää tunkkinne!
Tulevaisuus on yhtä epäselvää ihan joka tapauksessa.