helmikuu 2015


Antti Rinne on viime päivinä esittänyt lausahduksia jotka eivät istu kansalaisen oikeustajuun.

”Suomen valtion on pidettävä sopimuksistaan kiinni.” Tämä lausahdus liittyi Pisara-rataan.

Pisara edellyttää eduskunnan päätöksiä. Millä valtuuksilla Suomen valtion nimissä on tehty sopimus joka sitoisi valtiota kuten Antti Rinne antaa ymmärtää? Sopimus voi olla enintään ehdollinen. Millaisen kuvan Rinteen lausahdus antaa valtion, valtiovarainministeriön ja ministeri Rinteen juridisen ajattelun tasosta?

HS 14.2.: Ministeri Antti Rinne esittää vakavan vetoomuksen Stubbille, laita kokoomuksen eduskuntaryhmä ja ministeriryhmä kuriin.

Rinteen vaatimus kieltää kansanedustajalta oikeuden muodostaa itsenäisesti oma kantansa. Onko tämä lakien ja perustuslain mukaista? Rinne vaatii kuria sen sijaan että nostaisi keskusteltavaksi asiaperusteet. Tällainen asenne koskettaa myös meitä kansalaisia. Meillä on oikeus kuulla mitä mieltä Eero Lehti tai Harri Jaskari on Pisarasta tai sotesta. Erilaiset näkemykset rikastuttavat ja saattavat vaikuttaa siihenkin keitä äänestämme vaaleissa. Rinteen asenne on askel kohti sanelua, diktatuuria.

Vaientamisvaateellaan Rinne tarkoitti Pisararataa, metropolihallintoa, toisen asteen koulutuksen säästöjä ja metsähakkeen energiatukien leikkausta (HS 14.2.).

Kimmo Sasi: Lisäbudjettia ei ole tarkoitettu massiivisten uusien suurten hankkeiden aloittamiseen. Haluamme pitää kiinni yleisistä moraalisista säännöistä ja siitä, mikä on lisäbudjetin tarkoitus. Hallitus söisi seuraavan hallituksen kuormasta. Se olisi äärimmäisen kyseenalaista. Hankkeet, jotka liittyvät seuraavan hallituksen kehyksiin, pitää jättää seuraavalle hallitukselle. (HS 22.2.)

– Tässäkin suhteessa Antti Rinteen poliittinen ja juridinen ajattelu horjahtelee.

Pitääkö paikkansa Lauri Kontron väite (HS 23.2.), että Pisara-radalle lasketut hyödyt on saatu siten, että ”kävelystä ja odottelusta säästetyt minuutit on kerrottu palkansaajien keskituntipalkalla”. Tällaisilla näennäislaskelmilla ja toimivallattomilla sopimuksilla perusteltiin aikoinaan Pohjanmaan pienten jokien betonointihankkeita.

Miksi valtio lahjoittaa Suomen rikkaimmalle miehelle 811 440 euroa? Lahjoituksen saaja on Antti Herlin. Maksaako Herlin saamastaan lahjasta lahjaveron?

Arvopaperi-lehden alla oleva uutinen kertoo lahjoitusmenettelyn. Antti Herlin kasasi Sanomayhtiön omistuksensa holding-yhtiöön saaden omistusosuudeksi yli 10 % Sanoman osakekannasta. Tällöin osinkotulo muuttuu verovapaaksi.

Pienomistajat maksavat osinkotuloista veroa noin 24 % (tarkkaan ottaen siihen pitäisi lisätä yhteisövero, jolloin kokonaisveroksi tulee noin 40 %.)

Sanoma-yhtiö jakaa osinkoa 0,2 euroa osakkeelta. Herlinin osakemäärä on 16 905 000 osaketta. Osinkoja tästä kertyy Herlinin yhtiölle 3 381 000 euroa. Jos Herlin maksaisi veroa samalla tavalla kuin pienomistajat, olisi vero 811 440 euroa. Tämän valtio nykyisellä veropolitiikallaan lahjoittaa Suomen rikkaimmalle miehelle, Antti Herlinille.

Mikä on Herlinin ja muiden suursijoittajien verovapauden moraalinen, oikeudellinen, taloudellinen, sosiaaliseettinen perustelu? Todennäköisesti ei yhtään mikään. Vain se että valtio suosii rikkaita tehden heistä vuosi vuodelta entistä rikkaampia.

Kiinostaako puolueita osinkoverotuksen yhtenäistäminen? Ei. Löydättekö yhtenäistämisvaateen kokoomuksen tai keskustan tai muidenkaan puolueiden vaaliohjelmista? Tuskin. Heitä ei kannata äänestää.

Samaan aikaan Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan retostaa kuinka ”Suomessa valtio, järjestöt ja yritykset eivät elä omissa erillisissä maailmoissaan, vaan ovat kiinni toisissaan monin arkisin säikein” (kuva ohessa).

”Kaupankäynnin luomat siteet tunnetusti sitovat toimijoita yhteen ja lisäävät vakautta”, jatkaa HS pääkirjoituksessaan.

Valtio, yritykset, suuromistajat ja media muodostavat Suomessa valtaisen korruptiojärjestelmän, jossa ne järjestävät etuja toinen toisilleen ja tukevat toinen toistaan.

Arvopaperi-lehti 13.2.2015:

Antti Herlin järjesteli itselleen verovapaat osingot Sanomasta

Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin on keskittänyt omistamansa Sanoman osakkeet sijoitusyhtiö Holding Manutas Oy:hyn.

Herlinin toinen sijoitusyhtiö Security Trading on siirtänyt kaksi miljoonaa Sanoman osaketta Holding Manutasille, minkä jälkeen Holding Manutas omistaa 16 905 000 Sanoman osaketta eli 10,40 prosenttia osakekannasta.

Antti Herlinin määräysvallassa olevien yhtiöiden omistusosuus Sanomasta yhteensä on siis ennallaan. Omistuksen keskittäminen Holding Manutasiin tarkoittaa, että se saa Sanoman osingot verotta ylittäessään 10 prosentin omistusosuuden.

Sanomalla on yhteensä 162 812 093 osakketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kullakin osakkeella on yksi ääni.

HS:n pääkirjoitus 11.2.2015.  HS:n pääkirjoitus 11.2.2015.