Pois yliopistoista. Yhdysvallat on jämähtänyt. Suomessa koulutus tuottaa järjestelmälle uskollisia sopeutujia. Suomi kaipaa säpinää. Näin ilakoi Helsingin Sanomat 5.5.2015 .

Älyllisen säpinän puute loistaa puolueiden vastauksista Juha Sipilän hallituskysymyksiin. Seuraavat lausumat on poimittu kokoomuksen, sdp:n ja SAK:n vastauksista.

  • Kokoomus ja sdp tyrmäävät VM:n muistion Vakaampi talous- ja rahaliitto. (VM:n muistio suosittaa talouspolitiikan omistajuuden palauttamista jäsenvaltioille.)
  • Yliopistoja on vahvistettava merkittävällä lisäpääomituksella, jonka ehtona on yksityinen rahoitus (kokoomus).
  • Kulttuurin mahdollisuudet elinkeinotoiminnan lähteenä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään määrätietoisesti (sdp).
  • Omistajuudesta tehdään väline yritysten kasvun edistämiseksi (sdp).
  • Yhteiskunnan kaiken tuen perusedellytyksenä on oltava työn vastaanottovelvollisuus (kokoomus). Työttömyysturvan aktiivinen käyttö (sdp).
  • Työpaikkojen luominen edellyttää sääntelyn ja byrokratian purkamista (kokoomus). Vertaa työn vastaanottovelvollisuus. Ketä siis säännellään, ketä ei.
  • Asetetaan työ etusijalle kaikessa päätöksenteossa (kokoomus). Talouspolitiikka ankkuroitava työllisyysasteen nostamiseen (sdp).
  • Hallituksen on arvioitava kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta (kokoomus).
  • Sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin. Veronkiristysten tie on loppuun käyty. Työn verotusta on syytä keventää (kokoomus).
  • Hallituksen tulee toteuttaa vientivetoista kasvustrategiaa (sdp).
  • Avainasemassa ovat suuret kaupunkiseudut, joissa syntyy pääosa kansantulosta (kokoomus). Oleellista on keskittyä erityisesti kasvukeskusten ja metropolialueen kysymyksiin (sdp).
  • Koko maan ja maan eri osien voimavarat hyödynnetään (kokoomus).
  • Hallituksen tulee sitoutua kolmikantaiseen yhteistyöhön (sdp).
  • SAK: Työmarkkinajärjestöjen toiminnan perusedellytykset on turvattava. Työelämän asiat valmisteltava kolmikantaisesti (siis kaikki työelämäasiat!) . Yleissitovuus säilytettävä.


Onko puolueissa säpinää?

Puolueiden tapa jäsentää politiikkaa on yksiurainen, yksioikoinen. Puolueet rakentavat häkkiä, johon ne sulkevat, pakottavat ja ehdollistavat väestön. Suljettavasta massasta käytetään halventavia nimityksiä: epäaktiivit, työvoima, työttömät, työn tarjonta, syrjäseudut, hyödynnettävät, sopeutettavat, velvoitettavat. Yhdysvaltaisen Peter Thielin sanonta jämähtäminen kuvaa tätä osuvasti (HS 5.5.).

Kaikkea EU-sääntelyä arvioitava talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta, sanoo kokoomus. Mihin jää sosiaalinen Eurooppa, Kansalaisten Eurooppa, kulttuurinen Eurooppa. Kokoomuksen ja muiden näkemys Euroopasta on yksioikoinen, rajattu ja suljettu. Tällainen Eurooppa kuihtuu lopulta reunailmiöksi.

Kulttuurin käsite puolueilla on väärä. Kulttuuri on kaiken läpikulkeva perusta ja rakenne, ei hyödynnettävä saareke tai lisuke. Puolueet ja puoluejärjestelmä itsessään on kulttuurinen ilmiö, jota puolueissa ei sellaiseksi ymmärretä. Suomea ei elvytetä taloutena vaan kulttuurisen perustan uudistamisena. Tämän ymmärryksen puutteeseen kompastuu lopulta myös Sipilän hallitus, ei vain yhteiskuntasopimus.

Puolueet rakentavat häkkiä työn käsitteen ja työmarkkinaideologian ympärille. Työn käsite on erittäin byrokratisoitu. Sen myötä puolueet byrokratisoivat (jämäyttävät) yhteiskunnan läpeensä. Työn ulkopuolisiin kohdistetaan nöyryyttävä sääntely, byrokratia ja ehdollistaminen. Innolla tähän osallistuu myös SAK, mm. Lylyn uusimmat palkkauspuheet.

Kokoomus menee äärimmilleen: yhteiskunnan kaiken tuen perusedellytyksenä on oltava työn vastaanottovelvollisuus. Kyse on pakkoyhteiskunnan modernisaatiosta.

Veronkiristysten tie on loppuun käyty, sanoo kokoomus. Yhtä perustellusti asia voidaan kääntää toisinpäin. Professori Jäntin sanoin: ansiotulojen verotusta on Suomessa kevennetty vuodesta 1996 lähtien yhteensä yli 14 miljardilla eurolla, mikä on kaksi kertaa niin suuri kuin seitsemän miljardin euron kestävyysvaje.

Omistajuudesta on tehtävä väline yritysten kasvuun, vaatii sdp.  Keillä on oikeus omistajuuteen? Demareita ei kiinnosta kansalaislähtöinen omistajuus, yhtiövallan ja yhtiökokousten demokratisointi, piensijoittajat, kansankapitalismi, yhtiömuotojen perkaus, yhtiövallan kulttuurinen perusta.

Kokoomuksen ja demareiden mielisana on ’hyödyntää’. Keitä he hyödyntävät, keitä he ehdollistavat ja millä oikeudella? Yliopistoja, kulttuuria, työvoimaa, maan eri osia, omistajuutta. Hyödyntää-sana kertoo maailman jaosta, vallasta. Joku hyödyntää, toisaalla ovat hyödynnettävät. Hyödyntää on macchiavellistinen moderni vallan määritelmä.

Tulon käsite. ’Tulo’ on neutraaliksi ja tekniseksi brändätty, vallankäytöllisesti erittäin keskeinen sana nykypolitiikassa (edellä: ”… joissa syntyy pääosa kansantulosta”). Tulon käsite on petollinen ja harhainen. Keskusta saa tältä osin kunniamaininnan; vastauksissaan Sipilälle se taisi olla ainoa joka vaati uusien mittarien käyttöönottoa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti.

VM:n muistio ’Vakaampi talous- ja rahaliitto’ on vapaan tieteen ja ajattelun kannalta kunniakas, inspiroiva tuotos. Se ei ota politiikan nykyfraseologiaa annettuna vaan etsii ja avaa uusia näkökulmia. Kokoomuksen ja sdp:n torjunta kertoo puolueiden henkisestä lukkiutumisesta.

Käsite ’vientivetoinen kasvustrategia’ kaipaa sisältöanalyysiä ja innovatiivista purkua. Loogisessa ja globaalissa mielessä käsite on mahdoton, analyyttisessä mielessä huonosti perusteltu. Jos maailman kaikki kansat sokkoisesti turvaavat vientiin, maapallo muuttuu kaikkien sodaksi kaikkia vastaan (valuuttasota, resurssisota jne). Sokkoisen politiikan sijaan tarvitaan uutta ricardoa, adamsmithiä, anderschydeniusta, joka kohottautuu pragmatismin yläpuolelle ja pohtii analyyttisesti mitä ovat eri alueiden kohtuulliset suhteelliset edut – talousteorian, työnjaon ja resurssien käytön klassinen kysymys – ja muotoilee tältä pohjalta näkemyksen materiavirtojen globaalista tasapainoverkostosta.  Sokkomainen vientivetoinen kasvustrategia on kansallisesti itsekäs, impivaarainen malli.

SAK:n vaatimus ”järjestöjen toiminnan perusedellytysten turvaamisesta” on röyhkeyden ja oikeudettomuuden huippu kautta aikain. Mihin oikeusperusteeseen nojaten valtion tulisi turvata tiettyjen järjestöjen toiminta? Maa on täynnä järjestöjä. Järjestöjä syntyy ja lakkaa. HS:ssä Elina Grundström kirjoitti Hakaniemen suljetusta bunkkerista. Tuomo Luoma kirjoitti hakaniemeläisestä kuplasta.

Lukemistoa

Valtiovarainministeriö: Vakaampi talous- ja rahaliitto.

Elina Grundström: Suomen pisin kortteli sijaitsee Hakaniemessä. HS 5.5.2015

Tuomo Luoma: Hakaniemeläinen kupla.

Mainokset