Tämä on surullinen päivä suomalaiselle demokratialle, kirjoitti Ville Niinistö.

Fortumilta opiksi otettavaa, taitavaa ja joustavaa liiketoiminta-asennetta, sanoisin minä. Kunnia Fortumille.

Seuraavassa nojaan Fortumin yhtiökokouksissa kuultuun ja nähtyyn sekä lehtitietoihin.

”Fortum takasi tärkeiden suhteiden säilymisen kotimaassa ja Venäjällä”, kirjoitti HS 6.8. Tuo lienee avain Fortumin Fennovoima-päätökseen. Se on taitavaa varautumista erilaisiin kehityskulkuihin lähivuosina tai vuosikymmeninä. Nykytalous on jatkuvaa myllerrystä. Vakain pohja yritykselle, valtiolle ja politiikalle syntyy siitä että ei lyö rikki suhteita, keskusteluyhteyksiä, että säilyttää joustavuuden, avoimuuden.

Ville Niinistö puhuu Fortumin painostamisesta, hallituksen keplottelusta ja arvojen myymisestä (mitä arvot Niinistön mukaan lienevätkään). Fortumin ratkaisun voimme yhtä hyvin nähdä toisin, taitavana ja varovaisena liiketoimintana sekä yhteiskuntavastuuna, siinä mielessä moraalisena arvona.

Fortum on rakentanut Venäjälle kaasuvoimaloita tiettävästi noin viiden miljardin euron arvosta. Se voidaan  nähdä riskinottona, miltei seikkailupolitiikkana. Ulkomaiset osakkeenomistajat ovat jo käyneet varovaisiksi. Kaasun voimaloihin toimittaa Gazprom. Fortum ennakoi kaasuvoimaloiden nettotuotoksi 500 miljoonaa euroa vuodessa. Voidaan toki kysyä tällaisen laskelmoinnin moraalia; köyhät venäläiset pannaan maksamaan lämmöstään korkeaa hintaa, jotta Fortum voi jaella miljardin verran osinkoja, siitä Suomen valtiolle 500 miljoonaa.

Fortumin voimalat Venäjällä ovat siis olemassa, vaikkakin ennakoitu tuotto odotuttaa. Tällaista reaalista olotilaa vasten hyvien suhteiden ylläpito eri suuntiin on Fortumilta ymmärrettävää ja taitavaa liiketoiminta-asennoitumista.

Kenen tulisi ottaa oppia Fortumin asennoitumisesta? Suomen ulkopoliittisen johdon mukaanluettuna Sauli Niinistö.

Suomen toiminta Etyk-kokouksen yhteydessä (venäläisten ulosheitto kokouksesta) oli päinvastaista Fortumin toimintatapaan verrattuna. Suomen johdon toiminta oli taitamatonta, epäjoustavaa politiikkaa. Siinä katkottiin suhteita ja keskusteluyhteyksiä. Se kaikki ei koskenut vain politiikan ylätasoa, se kolahti konkreettisesti myös meihin, yksittäisiin ihmisiin. Kuinkako? Venäjä uhitteli Suomea talouden vastapakotteilla. Entä jos vastapakotteet olisivat liittyneet Fortumin voimaloihin Venäjällä? Sinne olisi kadonnut ennakoitu 500 miljoonan euron nettotuotto, ties koko voimalat. Sinne olisi kadonnut Suomen valtion Fortumilta joka vuosi saama 500 miljoonan euron osinkotulo. Suomen ulkopolitiikan nykyjohto on talousmielessä riski Suomen valtiolle, Fortumin osakkaille ja kaikille kansalaisille.

Eikö Suomella voisi olla taitavampi ulkopoliittinen johto?

Ville Niinistö (ehkä Sauli Niinistökin) toistelevat uusiutuvan energian pelastavuutta. Nämä puheet ovat epämääräisiä, ilmassa leijuvia, esoteerisia. Mikä on yksittäisen ihmisen osallisuus? Se jää arvoitukseksi, osin pelottavaksi. Tulin autolla Savonlinnasta Lappeenrantaan. Joutsenon paikkeilla laskin tien varressa vajaa 10 tuulimyllyä. Siivet pyörivät verkkaan korkealla. Tuli ahdistava olo. Itä-Suomen leppoisiin järvimaisemiin tuo viuhdonta ei istunut. Uusiutuvan energian nimissä kävellään joiltain osin yksittäisen ihmisen kokemuksen yli. Fortumin en muista suuntautuneen tuulivoimaan ja sen jättiläistukiin. Fortum kehittelee aaltoa, vettä, aurinkoa, bioa. Hyvä valinta Fortumilta, kiitos siitä.

Kuutostien varrella Venäjän rajalla vilahteli homehtuvia suljettuja hirsilinnoja ja hotellin tapaisia, osin venäläisomisteisia. Valtiolla piti olla Itä-Suomi -strategia. Aikoinaan Itä-Suomi, Punkaharju ja muut kukoistivat yhteistyöstä Viipuriin, Pietariin. Tänään Itä-Suomi kuolee.

Liiketoiminnassa täytyy pitää pää pystyssä, ei nöyristellä, ei edes Venäjän edessä. Mutta sitäkin tärkeämpää on olla avoin, diplomaattinen, osallistuva, muuntuvainen. Tässä suhteessa Fortum näyttää nyt esimerkkiä.

Fortum on ystävyyden, yhteistyön ja avunannon tiellä (yya-sopimus).

Mainokset