Tunteenomainen Paavo-viha on ollut hupaisaa ja surkuhupaisaa seurattavaa kautta vuosikymmenten. Tänään iva-kuoroon rynnivät helsinkiläiset poliitikot, Osmo Soininvaarasta (vihreät) ja Veronika Honkasalosta (vas) alkaen, niin myös blogisti Mirala.

Aiempina vuosikymmeninä Paavo-pilkkaa masinoi Sanoma-konserni tamminiemen pesänjakajineen.

Li Anderssonin, Dan Koivulaakson ja Mikael Brunilan kirjassa Äärioikeisto Suomessa Väyrynen nimetään äärioikeistolaiseksi.

Keskustan nykyjohtajisto vetoaa Paavolta vaadittavaan kiitollisuudenvelkaan. Eikö kiitollisuuden vaatiminen ole vaientamista? Vaientamisen myötä Suomen politiikka jähmettyy ja pysähtyy. Carl Haglund vaatikin jo johtopäätösten tekoa.

Venäjän suhteiden hoitajana luotan enemmän Paavo Väyryseen kuin Timo Soiniin tai nykyhallitukseen.

Maassa huudetaan innovaatioita. Kun joku hyppii hieman aisan yli (eli innovoi), käynnistyy iva-kuoro. Mikä kaikki onkaan viha-puhetta ja ketkä sitä harrastavat?