Tiedotustilaisuudessa toimittaja kysyi Juha Sipilältä mitä mieltä hän on joka paikkaan leviävästä populismista, esimerkkinä Trumpin voitto.

”Minä kääntäisin tuon asian toisin päin”, aloitti Sipilä.

Ja jatkoi: Tällä hetkellä monet ihmiset ovat työnkuvan suhteen hämmentyneitä ja hädissään. Teknologian kehitys, digitalisaatio ja muu tällainen jättää ihmiset tyhjän päälle, osattomiksi ja voimattomiksi. Heidän on vaikea tai mahdoton löytää hyviä suhtautumistapoja tilanteeseensa. Hädissään he tulevat turvautuneiksi helppoihin vastauksiin kun parempiakaan ei löydy.

Trumpin kannatuksen taustalla on alusta alkaen ollut – näin uskon – kansanjoukkojen aitoa hätää. Siksi on raukkamaista nähdä Trumpin puheissa vain niinsanottu populistinen puoli.  Sipilän sanoin täytyy kääntää asia toisin päin, ymmärtää, samaistua, omata myötätuntoa.

Brexitin jälkeen joku – taisi olla Juhana Vartiainen – sanoi brexit-äänestäjiä luusereiksi. Tällainen pintajauhaminen on isku vasten ihmisten kasvoja. Se on epäanalyyttistä ja tuomittavaa. Epäanalyyttisyys ja ylenkatse tuottaa yllätyksiä kuten USAn vaaleissa nyt. Suomessa vastaavia yllätyksiä ovat olleet SMP:n nousu 1970 ja Ps-voitto 2011. Näiden ilmiöiden leimaaminen populismiksi on loukkaavaa.

Suomessa on vartiaisten lisäksi akateemisia populismitutkijoita, esim. Leena Malkki, Mari K. Niemi, Laura Parkkinen, Ville Pernaa aiemmin. Heidän analyysinsä eivät vakuuta. He repäisevät ’populismin’ irralleen syntytaustasta, pyörittelevät sitä kuin jotain esinettä, tuomitsevat, syyllistävät ja pilkkaavat.

Kunnia luusereille ja heidän äänilleen vaaleissa. Puhukoon kansan ääni, demokratia.

Syytös tutkijoille, ekonomisteille ja muulle eliittiväelle, joka ei osaa tai viitsi tehdä parempaa analyysiä maailmasta. Jättävät ihmiset tyhjän päälle.

Mainokset