’Markkinoiden luominen’ on Anne Bernerin avainsana.
Onko valtion tehtävä luoda markkinoita? Tämä on naivi käsitys valtion olemuksesta ja tehtäväkuvasta. Vilkaisu puhelintoiminnan ja telealan kehitykseen Suomessa avaa aihetta käytännön tasolla.
Anne Berner sanoo: On täysin mahdollista, että liikennemarkkinoilla käy kuten telemarkkinoilla aikoinaan. Suomen hallituksen tavoitteena on luoda suotuisa ympäristö uusille liiketoimintamalleille. Valtio edesauttaa yritysten syntyä näillä markkinoilla. Selvittelyä on tehty useiden sidosryhmien kanssa.
Mitä ovat telemarkkinat?
Tieteenpäivillä jokunen vuosi sitten professori Matti Pohjola kertoi kuinka puhelintoiminto käynnistyi Suomessa demokraattisemmin kuin missään muualla. Alunperin oli satamäärin kansalaisten keskinäisiä puhelinyhdistyksiä. Nyttemmin nuo yhdistykset on hävitetty ja tuhottu. HPY:stä muotoutui vaiheiden kautta nykyinen Elisa. Mitä tekee Elisa tänään? Se tekee kaikkensa vallatakseen ja tuhotakseen viimeisetkin seudulliset teleyhtiöt. Vallattuaan Tele-Karjalan Elisa lopetti välittömästi alueen valokuituverkon rakentamisen. Raakojen taistelujen jälkeen Elisa valtasi Anvian Pohjanmaalla. Nyt se piirittää Louneaa Salon seudulla. Mikä on Elisan motiivi? Vallatut yhtiöt olivat erikoistuneet valokuituverkon rakentamiseen. Tämän Elisa haluaa estää ja tuhota. Miksi? Luodakseen markkinoita omille mobiililiittymilleen. Mobiilit ja oheistuotteet ovat erittäin tuottoisia Elisalle ja muille operaattoreille (Sonera, DNA). Mobiileilla nämä yhtiöt tekevät itselleen voittoja. Voitoistaan yhtiöt maksavat johtajistolle suuria palkkoja ja etuuksia. Elisa jakaa liikevoitostaaan osinkoa 80-100 %. Äskettäin Elisa osti Virosta tv-ja operaattoriyhtiö Starmanin käteisellä, huomatkaa, siis käteisellä, hinta oli 150 miljoonaa euroa. Mistä nämä rahat tulevat? Liittymämaksuista, joita LVM kehuu Euroopan halvimpiin kuuluviksi, lisäksi viidepalveluista (Elisa Viihde ym) joita operaattorit kehittelevät ja salakavalasti tuputtavat (itse olen alkanut sanoa Kiitos Ei).
Soneraan houkuteltiin juuri johtaja Norjan Telenorista. Johtaja Vellan kertoo Soneran missiosta (Kauppalehti 16.12.2016): ”Uudet teknologiat eivät kiinnosta ihmisiä mutta niiden avulla voidaan luoda palveluja, joista ihmiset suostuvat maksamaan”. Teleyhtiön tehtävä on siis suostutella ihmiset maksamaan (= telemarkkinat).
Mitä sanoo Anne Berner liikennemarkkinoista: ”Palveluntarjoajat laskuttaisivat palveluista oman hinnoittelunsa mukaisesti”.
Kymmenisen vuotta sitten Matti Vanhasen hallitus loi ohjelman valokuituverkon rakentamiseksi lähestulkoon kaikkien saataville. Tämän hankkeen rapauttivat mobiilioperaattorit Elisa, DNA, osin Sonera. LVM antoi ja antaa rapautukselle piilotukea käyttäen perusteena mm. kilpailulakeja. Laajakaistalakiin kirjattiin naurettavan pikkutarkat rajaukset alueista, joille julkinen rakentaja ei saa astua. Mobiilioperaattorit varasivat ne muka tuleviksi kilpakentikseen. Varauksia tehdessään operaattorit huijasivat hyvin tietäen että oikeasti ne eivät aio rakentaa kaikille varaamilleen alueille, ei ainakaan valokuitua. Ne halusivat estää teknisesti järkevän kuiturakentamisen. Aluevaraukset tai niiden perusteet lienevät salaisia tänäkin päivänä. Valtio on salailukumppani. Viestintävirasto pantiin piirtämään millimetrintarkat kartat alueista joille valokuitua ei valtion tukemana saa vetää. Tämä on suurin hulluus mitä Suomessa on koskaan tehty. Siihen kartastoon kaatui kansalaishyödyllinen valokuituverkon rakentaminen Suomessa.
Aluerajausten takia tukiperusteinen valokuituverkko jäi peränurkkien eristetyiksi plänteiksi. Teknisesti olisi ollut järkevää rakentaa kokonaisuus valtakunnan verkoista lähtien. Valmiita runkoyhteyksiäkin olisi tiettävästi ollut tarjolla: esim. VR ja jopa operaattorien omat runkolinjat mutta niitä salattiin ja salataan tänäkin päivänä kuten Pekka Viljakaisen tuore Jorois-tempaus paljasti.
Peränurkkien rakentajiksi sikisi paikallisia yhtiöitä sekä talkoohenkistä kansalaistoimintaa. Odotettavissa oli – se on selvä – että takaperoinen rakentaminen ei ole parhaalla tavalla kannattavaa ja niinpä paikallisia yhtiöitä alkoi ajautua vaikeuksiin. Finnvera ja pankit kieltäytyivät antamasta lainaa tai takuita. Mobiilioperaattorit ja valtion elimet (LVM, Vietintävirasto, hallitus, VM) tottakai osasivat tämän ennakoida, mutta ne pesivät kätensä, syyttivät huonosta liikkeenjohdosta ja olivat hissukseen. Tilannekuvauksia voidaan yhä tänäänkin lukea lehdistä: esim. Savon Sanomat 23.12.2016 ja Kotiseudun Sanomat 29.12.2016 (Pihtipudas).
Kunnat oli laajakaistalailla pakotettu mukaan rahoittajiksi, käytännössä myös toimijoiksi. Monille talousongelmaisille kunnille se oli liian vaikea tehtävä. Tästä tarjoutui pienpopulisteille herkkukenttä, Viitasaarelta alkaen. Oli kuntien joukossa muutama näppäräkin; esim. Kinnula ei huolinut valtion ropoja, rakensi omatoimisesti koko kuituverkon, kyliä myöten.
Monin paikoin mm. Lapissa ihmiset panivat toimeksi, rakensivat talkoilla. Tällainen oli ja olisi ollut paluuta puhelinydistysten kulta-aikaan. Valtiota sen hengen ylösrakennus ei kiinnostanut. Eihan se ollut oikeata markkinaa, ei valtakunnan operaattoreille, ei LVM:lle eikä nyttemmin Bernerille.
Helsingin Pitäjänmäelle kuituverkon rakentaneen osuuskunnan kokemuksista kertoo Tuomas Levoniemi näin: ”Työtä oli todella paljon ja se tehtiin korvauksetta. Operaattoreilta peräisi parempaa apua ja neuvontaa kuiturakentajille” (Kauppalehti 29.12.2016).
Vanhasen hallituksen laajakaistalaki oli kömpelöä lainmuotoilua, toiminnallisesti vanhahtava. Olisi pitänyt jo alunperin kehitellä modernimpi toteutustapa. LVM:n ja mobiiliperaattoreiden uusin sopimus tammikuulta 2016 odottaa läpivalaisua. Korulauseilla se ainakin on kuorrutettu.
Ruotsi ja Norja näyttävät esimerkkiä. 5.1.2017 Yle kertoi Ruotsin puolueiden yksimielisestä kannanotosta: valtio luo elinvoimaa maaseudulle mm. rakentamalla laajakaistaverkon kaikille, esikuvaa haetaan Norjan hyvinvoivasta maaseudusta.
Ruotsissa siis ilmeisesti VALTIO rakentaa. Suomessa pienrakentajat ajetaan nurkkaan ja mobiilioperaattorit saalistavat.
Suomi on yhteiskunnallisesti takapajuinen maa. Suomi on telemarkkina, liikennemarkkina, sähkömarkkina, yliopistomarkkina. Kansa pakenee ulkomaille.
Alkuaikojen kansalaislähtöinen puhelintoiminto on muuttunut liikemiesluokan saalistusmarkkinoiksi. Elinkeinoelämän Keskusliitto palkitsee valitsemalla puheenjohtajakseen Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan monimiljoonaeläkkeisen Matti Alahuhdan jälkeen. Anne Berner, LVM ja valtio luovat miljonääreille markkinoita: tele, liikenne, terveys, sote, yliopistojen pääomitus.
Kilpailulait, joihin Berner vetoaa, ovat liikemiesluokan itselleen säätämä turvamuuri muuta yhteiskuntaa vastaan. Tätä muuria kutsutaan markkinoiksi. Kilpailulakien säätäjää EU:ta ei Suomessa tarvita, menköön ja kaikotkoon.
Mitä ovat Bernerin mainitsemat kannusteet, joilla valtion liikenneyhtiötä ohjattaisiin? Malli löytynee Postista. Millaisia ovat toimitusjohtaja Heikki Malisen ja muun johtajiston palkat ja etuudet? Tai malli löytyy Finaviasta? Lappilaiset ovat erittäin tyytymättömiä lentokenttien Helsinki-keskitykseen.
Yhtiöittämisessä on kyse vallansiirrosta liikenneministeriölle, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen (Aamulehti 4.1.2107). Valtaa menettäisivät eduskunta ja valtiovarainministeriö. Liikenneministeriö haluaa käyttöönsä maksun, joka toisi poliittista ohjausvaltaa ilman poliittista vastuuta. Sellaista ei perustuslaki tunne. Tien käytöstä kerättyjä maksuja ei voida käyttää meriväyliin tai Etelä-Suomen tuottoja Lapin teille. Kyse on rahan ohjailusta, johon liittyy poliittista harkintavaltaa. Tällöin raha olisi kerättävä verona.
Sipilän hallituksen ja Bernerin yhteiskunta- ja valtiokäsitys on naivi, lapsenomainen.
Naiviuden selättämiseksi tarvitaan irtiottavaa yhteiskuntatutkimusta. Siihen ei sidosryhmäjunailu LVM:n kabineteissa kelpaa.
Tarvitaan järjestelmätason muutoksia, sanoo Berner. Miksei. Mutta minkä järjestelmän? Oheiseen kuvioon olen hahmotellut lähtöasetelmaa.
Poliittinen järjestelmä ei enää tyydytä. Valtioprosessi on kuivahtanut byrokratiaksi, jonka sisuksissa virkamieseliitit ja lobbarit käyttävät valtion varoja kuin omiaan. Samalla ne käyvät valtataisteluja keskenään (esim. LVM / VM / VN / eduskunta / maakunta). Yhtiöelämään tottuneet sipilät ja bernerit kokevat valtion vanhanaikaiseksi (mitä se onkin). Mutta virhe tapahtuu siinä että uudeksi toimintatavaksi nähdään yksioikoisesti yhtiö.
Mitä pahaa yhtiössä on, kysyy Juha Sipilä. Sepä onkin hyvä kysymys. Yhtiömuoto on taantumista pari vuosisataa taaksepäin, paluuta varallisuusperusteiseen valtaan, säätyjen valtaan, tänään liikemiessäädyn yksinvaltaan. Yhtiöissä valta on varallisuusperusteista (omistusosuudet, osakkeet). Yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella oli tarkoitus muuttaa varallisuusperusteisuus henkilöperusteiseksi. Nyt bernerit ja sipilät yhtiövallan nimissä levittävät paluuta varallisuusperusteiseen valtaan. Yhtiö on paha.
Myös ‘poliittinen järjestelmä’ on hapraantunut. Se on vanhahtava, keskenkasvuiseksi jäänyt, hutera ja vino. Eduskunta on viihdekerho.
Suomeen on luotu ”päätöksentekoa palvelemaan” strategisen tutkimuksen neuvosto akatemian ja valtioneuvoston sisälle, STN. Valtioneuvostoon kansliaan pykättiin lainsäädännön arviointineuvosto. Jotain puuttuu. Mitä? Järjestelmätasoon kohdistuva kriittinen ja uutta rakentava tutkimus. Sellainen voi tulla vain valtion ulkopuolelta, jopa nykyisten tiedeinstituutioiden ulkopuolelta. Vastaava tilanne vallitsi keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Filosofia ja uusi tiedeajattelu pakenivat yliopistoista yksittäisten ajattelijoiden ja ryhmittymien piiriin. Myös tänään tarvitaan vapaa tiede, vapaa ajattelu, järjestelmistä ulos astuminen. Yhtenä osana siinä voi olla kansalaistiede.
Alussa esittämäämme kysymykseen valtion tehtäväkuvasta löysimme täten kaksi vastausta. 1. Kaikkia kansalaisia hyödyttävän tietoverkon rakentaminen. 2. Valtion omat instituutiot kumoava yhteiskuntatutkimus.
Ei siis erityisen vaikeaa.
Käytettyjä lähteitä:
Anne Berner: Liikenneverkon kehittämistä ja rahoittamista on mietittävä uudella tavalla.
Autoliitto tyrmää: Kallista ja vaikeaa. Aamulehti 4.1.2017.
Osta sata kilometriä alle kympillä… Talouselämä 30.12.2016. (seikkaperäinen laskelma)
Väylien yhtiöittäminen runnottiin väkisin sähköautoraporttiin. Iltasanomat 2.1.2017.
Elisa jatkaa yritysostoja pienin harppauksin. Kauppalehti 15.12.2016.
Soneran uusi vetäjä on entinen maajoukkuetason koripalloilija. Kauppalehti 16.12.2016.
Ruotsissa halutaan houkutella asukkaita maaseudulle (mm. laajakaista). Yle 5.1.2017.
Valokaapeliverkko rakennetaan yhä useammin itse. Kauppalehti 29.12.2016.
Ratkaisua talousvaikeuksiin haetaan esimerkiksi pääomittamisella. Savon Sanomat 23.12.2016.
Laajakaistayhtiö varautuu korkotason nousuun. Kotiseudun Sanomat 29.12.2016.
essee.net 
10 tammikuun, 2017 at 2:23 am
Monikaan ei tunnu tietävän tuon tiemaksusysteemin alkuperää joka on EU jonka agendalla seuranta ja paikantaminenkin ovat olleet jo vuosia aina 2000-luvun alusta lähtien jolloin asia esiintyy jo parlamentin papereissakin. Monissa blogeissa asiaa ihmetellään ja kysellään sylttytehdasta sekä syytellään milloin ketäkin ministeriä, kyse on kuitenkin Euroopan laajuisesta tiemaksubisneksestä ja jo vuosia sitten puhuttiin ”tiemaksujen roamingista” ja laitteesta jolla voi maksaa kaikkialla EU-alueella tiemaksut. EU painosti eurooppalaisia autonvalmistajia liittämään uudempiin autoihinsa jopa GPS-seurantahärpäkkeitä vaikka johan sellaiset alkaa kaikilla olemaan, nimittäin kännykät…Käyttäjä maksaa periaate oli jo EU:n liikenteen valkoisessa kirjassa kauan sitten.
Googleen vaikkapa: ”puhutaan tiemaksujen roamingista” ja saa hiukka lisätietoakin, vaikka sillä jo on ikääkin.
10 tammikuun, 2017 at 6:34 pm
Yritän lyhyesti avata…
1) ”Vierailijalle: syntipukin (EU) etsintä ei mielestäni ole tämän kirjoituksen pointti. ”
2) ”Jos valtio virkamiehineen ja poliittisine järjestelmineen on olemassa”
1.)Totta on, että tuo ei välttämättä ole pointti, olen vain lukenut useita Uuden Suomenkin blogeja joissa asiaa ihmetellään, edellinen taisi olla Niko Kaistakorven blogi josta:
”Arvoisat bloggarit ja kommentoijat, tarvitsen nyt apuanne ja älyänne. Tavoitteena on selvittää mistä tässä väkisin ajetussa yhtiöittämisessä ja autoilun käyttömaksuissa on oikein kysymys. Mikä on syy ja mikä taas seuraus.”
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229214-bernerin-suunnitelmien-vaikuttimet-auttakaa-bloggarit-ja-kommentoijat
2.) Suomi, valtio ja virkamiehet ovat EU alisteisia ja tottelevat sitä mitä EU:sta tulee. Kuten nyt vihdoin viimein suomalaisistakin uutisista olemme saaneet lukea:
”Ajoneuvon sijainnin kertova laite tulee pakolliseksi jo vuonna 2018…
Euroopan parlamentti hyväksyi järjestelmää koskevan asetuksen huhtikuussa 2015. Kaikki uudet autot on sen mukaan varustettava järjestelmällä vuoden 2018 huhtikuusta alkaen.”
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eu_ajoneuvoseuranta_ecall-59825
”Julkisuudessa vähälle huomiolle jäänyt eCall-järjestelmä tarkoittaa tietosuojavaatimuksista huolimatta sitä, että kaikissa uusissa autoissa on pian vakiona laite, joka vähintäänkin kykenee tarvittaessa paikantamaan ajoneuvon ja välittämään eteenpäin tietoja sen sijainnista ja reitistä.”
Tulosa on vielä järjestelmän asentaminen myös moottoripyöriin jne.
Vanhaa sanontaa käyttäen: ”Orwell oli optimisti”.
Se mitä ”hyötyä” tuosta tulee olemaan, on oikeastaan kerrottu jo aikoja sitten esim.Risto Isomäen kirjassa: ”Kohti vuotta 1929. Vapaakauppa, työttömyys ja ääriliikkeiden nousu”, hommahan lopulta menee myyntiin ja myydään ylikansallisille firmoille Suomen tietkin ja asiasta kirjoitti Kalle Isokallio blogissaan otsikolla ”Peli Kovenee” jo vuonna 2008 melko kuvaavasti:
” Chicagon koulukunnan oppi palveluiden yksityistämisen autuudesta luotiin kaksikymmentä vuotta sitten, jotta amerikkalaisille rahoitusyhtiöille syntyisi uusia tuottoisia sijoituskohteita. Monen pienen maan kansallisvarallisuus siirrettiinkin alihintaan sijoittajille. Nyt kun alihinnoitteluun ei suostu enää kuin Suomi, yksityistäminen on menossa pois muodista.
Tavaramarkkinoiden täydellinen vapautus taas luotiin siksi, että amerikkalaisille tuotteille avautuisi markkinat kehittyviin maihin.”
Siinä käy kuten teveydenhuollossakin ja verorahat alkaa valua vauhdilla sieltäkin suunnalta ulkomaille, jopa veroparatiiseihin.
Sivuhuomiona tähän tieasiaan vielä nyt kunnissakin suosiota saanut elinkaarimalli, joka teki teiden rakentamisesta todella kallista:
”Elinkaarimalli tekee tiehankkeista kalliita. Mutta se ei ole suinkaan järjestelmän ainoa huono puoli.
Television Spotlight-ohjelmassa esiteltiin Lohja-Muurla moottoritien kohulaskelmia. Niiden mukaan rakennusyhtiöt ja investointipankit hyötyvät rakennushankkeesta, mutta toteuttamistapa maksaa valtiolle 45 miljoonaa euroa ylimääräistä.”
http://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/2006-01-25/Elinkaarimalli-sy%C3%B6-tierahat-3277633.html
10 tammikuun, 2017 at 4:29 pm
Vierailijalle: syntipukin (EU) etsintä ei mielestäni ole tämän kirjoituksen pointti. Minä näen kirjoituksen erittäin oivaltavana juuri siksi,että se käsittelee yhtiöittämisen vaikutusta siihen suhteeseen, joka on valtion ja kansalaisen välillä.
Jos valtio virkamiehineen ja poliittisine järjestelmineen on olemassa sitä varten, että se pitää huolta valtion rajojen sisällä olevan väestön elämästä jakamalla tasapuolisesti kansalaisilta kerättyjen varojen hyödyn takaisin kansalle erilaisten palvelujen kehittämisenä, niin miten ihmeessä eri yhtiöiden välisten kilpailuedellytysten lisääminen ajaisi saman asian?
Juhanille: todella tärkeä ja hyvä teksti. Mitä tulee piirtämääsi kaavioon, jota juuri tarkastelin Uuden Suomen Puheenvuorossa, niin siellä oli kohta jossa tavallaan kuvasit kansalaisten oma-alotteisia yrityksiä luoda televerkkoja ”itseoranisoituviksi”. se särähti henkilökohtaiseen ymmärtämykseeni siitä, että järjestelmät, jotka pääsevät itseorganisoitumisen vaiheeseen ovat aina epästabiileja ja arvaamattomia. Eli aina pitäisi kuitenkin olla joku ”kontrolli”, joku joka näkee järjestelmän ulkopuolelta, mihin suuntaan ollaan menossa.
Se ”näkijä” ei todellakaan ole Suomen hallitus, eikä juuri mikään muukaan virallinen instituutio tällä hetkellä.
Ja paskat jo EU:ta. Meillä on vielä valtion rajat ja mahdollisuus elää rauhassa niiden sisällä.
Yhtiöittämisen kokoomuslainen sisältö tiivistyy näkemykseen että koko maa, kuuden miljoonan asukkaineen, voi hyvin ja paremmin kun vain se pieni eliitti saa rauhassa kilpailla keskenään, jaella osinkojaan ja sotkea tulonsiirtoverkkojaan yhä sotkuisemmiksi vyyhdeiksi.
10 tammikuun, 2017 at 6:35 pm
Vastasin, mutta jäi odottamaan hyväksyntää, mukana kun on jokunen linkki lainauksiin.
10 tammikuun, 2017 at 5:36 pm
Toisaalta pomsahti mieleeni eräskin vaihe ”liikennemarkkinoinnin” kehityksestä tähän hetkeen.
Se taisi olla Destian kulta-aikaa ja muistamani tapauksen mukaan keskustan heiniä:
Vuosisadan vahteessa kaavoitettiin uutta viitostietä ties kuinka monen kunnan läpi etelästä pohjoiseen. Aika röyhkeästi tielinja vedettiin yksityisten ihmisten maille ja sitten jäätiin vuosikausiksi odottelemaan hankkeen toteutumista.
Kaavoitetut maat olivat myynti- tai toimintakiellossa ja saattavat olla edelleen joillakin alueilla, vaikka hankkeen toteutumisen määräaika on mennyt umpeen jo ajat sitten.
Kunnat puuttuivat tällä kaavoituksella yksityisten ihmisen omaisuuksiin ja ilmeisesti vielä tänäkin päivänä löytyy alueita joita ei ole lunastettu, vaikka jossakin vaiheessa tätä historiaa kunnat velvoitettiin lunastamaan ne yksityiset maat, jotka oli uutta viitostietä varten kaavoitettu.
Taitaa roikkua jossakin päättämättömyyksien ja neuvottomuuksien suossa koko lunastusasia,koska tiehanke ei ole toteutunut ja se on jo moneen kertaan kaavoitettu uudelleen eri kunnissa….Mene ja tiedä.
10 tammikuun, 2017 at 9:02 pm
No olihan mielenkiintoista,että joku (vierailija) vastasi meikän äläkkösvain kommenttiin. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta. Heti tuli uteliaampi olo. Me ei olla enää yksin…
Tuosta emotekstistä voisi ammentaa sekä syvää faktaa että lisää mielenkiintoista liikennepoliittista tarinaa. Kiitti, kun yritätte.
Minusta tuntuu, rehellisesti vain tuntuu siis,että me ihmiset jakaannumme jotenkin sillä lailla,että toisille on luonnollista syntipukin etsiminen ja toiset yrittää päästä siitä ikuisesta myytistä eroon ihan tietoisesti.
Gävlen olkipukin polttamista aina jouluna olemme alkaneet odottaa pakollisena tapahtumana. Jos jäisi polttamatta, olisivat maailmankirjat sekaisin. Ehkä se symbolisoi kaikkia syntipukkeja. Sitä ikuista myyttiä, että ihmisen pahalle teolle toista ihmistä kohtaan täytyy löytyä syy ja tekijä ja vielä kolmas olio,onka uhraamisella teko voidaan hyvittää.
(Olikohan se Eliotilla tässä :”Kuka on se kolmas, joka kulkee vierelläsi.”)
Minä haluaisin että vaaleilla tässä maassa olisi edes se funktio, että ihmisten väliset yhteydet,tietojen,liikenteen ja muiden kontaktien osalta säilyisi maan rajojen sisäisinä, omina ja yhteisinä tekoina. Se olisi oikeaa yhteisöllisyyttä eikä mitään kimppakivaa sisäpiirimeininkiä.