Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisi koosteen Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Se on hyvää taustoitusta ilman arvottavaa möykkää. Tässä muutama poiminta:
– 2016 alussa helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia oli 89 878. Se on 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä.
– 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 58 000 hengellä. 2015 kasvu oli 4 286 eli 5 prosenttia.
– Helsingin väestönkasvusta (2015) kaksi kolmasosaa tuli ulkomaalaistaustaisista.
– 2015 Helsinkiin muutti 10 765 vieraskielistä. Lähtömuuttajia oli 7 202.
– Ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingissä on 14, 3 %, muualla Helsingin seudulla 10,9 prosenttia, muualla Suomessa 4,0 prosenttia ja keskimäärin koko maassa 6,2 %.
– Koko Suomen väestöstä Helsingissä asui 11 prosenttia, mutta koko maan ulkomaalaistaustaisista neljännes.
– Vuoteen 2030 mennessä Helsingin vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan 80 000 – 87 000 henkilöllä. Jos näin käy, niin Helsingissä asuisi 164 000-170 000 vieraskielistä. Asukkaista 23 prosenttia olisi vieraskielisiä.
– Huoltosuhde (huollettavien suhde työikäisiin) on Helsingin seudulla alkanut heikentyä. Vieraskielinen väestö korjaa tätä kehitystä. Muuttajissa ikärakenne painottuu nuorempiin.
– 2030 huoltosuhteen Helsingin seudulla ennustetaan olevan 0,56 huollettavaa työikäistä kohden. Kotimaankielisen väestön osalta huoltosuhde olisi 0,63.
– 2014 lopussa 25–64-vuotiaista Helsingin vieraskielisistä 46 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto. Lukiokoulutus oli 6 prosentilla. Toisen asteen ammatillinen koulutus 15 prosentilla. Korkea-asteen koulutus 25 prosentilla. (Luvut koskevat rekisteröityjä tutkintoja.)
– Vuoden 2015 aikana toimeentulotukea Helsingissä sai 46 496 kotitaloutta. Noin neljäsosalla eli 11 625 taloudessa tuen hakijan äidinkielenä oli muu kuin suomi tai ruotsi.
– Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa 32 476 henkilöä, vuonna 2016 hakijoita oli 5 657 henkilöä.
Kommentteja
Kuntavaalien lähestyessä maahanmuuttoa kaivellaan taas esiin ja sensaatiojuttuja ns. rasismista nostatetaan milloin mihinkin suuntaan. Tylsää on joidenkin mediakanavien toiminta mutta myös ehdokkaiden ja politiikan piiristä löytyy nostatteluhalua.
Määrällisten lukujen valossa maahanmuutto on pienirajainen kysymys Suomessa. Luvut kasvavat Helsinkiä lähestyttäessä. Mutta Helsingissäkin muuton voi sanoa olevan enintään kymmenyskysymys. Ja onko sekään ongelma vai siunaus?
Jos katsomme huoltosuhteen kehityssuuntaa (huoltosuhde-sana sinänsä on leimaava, typerä ja väärä), niin maahantulijathan ovat pelastajia. He tuovat nuorta ja pirteää verta. Tuhannesti tervetuloa, te pelastajat.
Tietokeskuksen lukujen mukaan 25 prosentilla maahanmuuttajista oli rekisteröity korkeakoulututkinto. Heissähän siis piilee tietämys- ja älypotentiaali. Heidät kanattaa etsiä kumppaneiksi. Yksi esimerkki on yliopistojen Helsinki Challenge -kilpailu. Loppukilpailun 20 joukkueen ‘pitsaajasta’ yllättävän suuri osa oli ulkomailta tulleita, Kiinasta ja ties mistä.
Ari Turunen kertoo kirjassaan Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit esimerkkien avulla kuinka kukoistuksen edellytys on ollut ihmisten virtailu sekä vaikutteiden ja ideoiden vaihto eri kulttuurialueiden ja väestöryhmien välillä. Kun vaihto on pysähtynyt, on kaupunki ollut matkalla kohti kuolemaa.
Muinoin Välimeren ympäristössä Intiaa ja Kiinaa myöten kulttuurit virtailivat sinne ja tänne, yksi synnytti toisen, sytykkeet kiersivät. Keksittiin nollat ja kirjaimet. Vastaava virtailu on tänään Pohjolan suuri mahdollisuus.
Mitä huonoa tai pahaa siinä on jos joukossa vilahtaa joku muualta tullut. Päinvastoin, sellainen piristää.
Olihan Suomella oma sisäinenkin muuttoliikkensä. Sitä ylistettiin menestystarinana ja sille on annettu hienoja nimiä: suuri muutto, työvoiman vapautuminen, elinkeinorakenteen muutos, tuottavuusloikka, myöhäinen kaupungistuminen, elintason nousu, hyvinvointivaltio, moderni. Kylläpä me ollaankin.
Muuttoliikekritiikiltä ja -ylistykseltä puuttu johdonmukaisuus ja logiikka. Se on patsastelua ja ratsastelua, puolin ja toisin.
Patsastelu antoi minulle kimmokkeen muotoilla Ylen vaalikonevastauksiini seuraavat sanat (teksti ja video):
”Helsingin ykkösasia on sivistys, tiede, taide, kulttuuri. Esikuvaksi sopii saksalaisen Wilhelm voi Humboldtin ajattelu. Tervetuloa myös ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat tuomaan oma panoksenne. Teitä tarvitaan, te teette meille hyvää.”
Helsingin kaupungin tietokeskus: Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä
Ari Turunen: Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit. Eija Laineen kuvaus kirjasta
Kirkoissa ja teattereissa luetaan maastakarkotuspäätöksiä. Ylen AamuTV 8.7. (löytynee Areenalta)
essee.net 
Vastaa