Kuvittelin Pompejin raunioksi josta kaivellaan esiin seksimaalauksia. Noin ei ollutkaan. Pompeji on jämäkkä, tiivis, tarkasti jäsentynyt kaupunkijäänne. Hahmon ja sen rajat tunnistaa joka askelella. Kaupunki on rakentunut kumpareelle kuten Kumpula Helsingissä. Suuri se ei ole, ehkä kilometri kertaa puoli kilometriä.

Pompejin tuhosi maan sisuksista räjähtävä valtaisa paine. Vesuvius on 10 kilometrin päässä. Tuhka- ja kivisuihkun väitetään kohonneen jopa kymmenien kilometrien korkeuteen ja levinneen sienimäiseksi kuin nykyajan atomipommi. Alas tullessaan tuhka peitti Pompejin noin 5 metrin paksuudelta. Kivettyneelle maalle on myöhemmin rakennettu iso kivinen huvila tietämättä että alla on kokonainen kaupunki. Huvilan kohdalla vanhan ja uuden maanpinnan väliä sanottiin olevan 8 metriä.

Pompeji on ollut supervarakkaiden mielipaikka. Suurimmat villat voisivat sopivin ehostuksin olla miltei luksusasuntoja tänäänkin. On atrium, sen keskellä vesiallas, katossa sade- ja valoaukko, huoneita moniin tarkoituksiin, sisäpihalla iso puutarha uima-altaineen. Näin eli silloinen ylimystö. Viljan ja villan antoi ympäröivä tasanko mutta orjia siihen lie tarvittu. Pompejissa oli lukuisia mylly-, leipomo- ja kehräämötaloja.

Mikä houkutteli ihmisiä tuolle kumpareelle? Mitä elämä siellä antoi? Miten koettiin?

Yhden vastauksen saamme teatterista. Pompeji oli Rooman vallan alla viimeiset 150 vuotta. Roomalaiset rakensivat amfiteatterin, ensimmäisen laatuaan. Jo aiemmin oli rakennettu puoliympyräinen teatteri. Mitä teattereissa esitettiin? Tiloista päätellen tuskin ylevää taidetta, pikemminkin väkivaltaviihdettä kuten Rooman Colosseumilla myöhemmin. Eläimet pantiin tappamaan toisiaan tai ihmisiä. Gladiaattorit tappelivat, välillä kuolivat. Kerran tappelu yltyi amfiteatterissa niin raa’aksi että keisari Nero kielsi näytökset kymmeneksi vuodeksi.

Tuon ajan teatteri on ollut raaistavaa ja turruttavaa kuten television väkivalta- ja hömppäohjelmat tänään. Pompeji ja Rooma eivät olleet henkisen sivistyksen kehtoja kuten Kreikka aiemmin. Yhä tänään kreikkalaisnäytelmiä esitetään eri puolilla maailmaa mutta kuka on kuullut pompejilaisnäytelmistä. Ei jää myöskään MTV:n, TV Nelosen tai Ylen osto-ohjelmista (villitkortit) jälkeä maailmaan. Elämme alentavaa aikaa. Peräti eduskunta käskee Yleä ostamaan lisää hömppäohjelmia (Satosen työryhmä). Surkea maa, surkea aika.

Ei ole sivistyksen aika tänään. Raaistava elämänmuoto Roomassa on saanut perillisen. Cirkus maximus, Colosseum, talouden kilpailukyky, Suomi ensin, talousnationalismi, selviytyminen, kuolema, orjuus, valvonta, alamaisuus, leirit Euroopan rajoilla ja sisällä.

Pompejissa oli kauniisti rakennettu foorumi ihmisten kokoontumista varten. ‘Kuntavaalit’ kerrotaan pidetyn joka vuosi. Foorumin laidalla oli puhujakoroke. Kaupungissa lie alkuaikoina ollut toimiva hallinto.

Kaupungin pohjapiirros on erittäin jäntevä, muutama ristikkäinen katu yli kumpareen. Kadut on kivetty kauniisti. Jopa katujen reunukset on muotoiltu täsmällisesti ja kauniisti. Talot olivat katujen reunoilla toisiaan kiinni suoraviivaisina. Systemaattista ajatusta sekä yhteisyyden tunnetta Pompejissa on parhaina aikoina täytynyt olla.

Ehkä tuo jänteikkyys, kauneus ja puhtaus vallitsi aikoina jolloin kaupunki oli tulemisensa tilassa. Syövyttikö Rooman väkivaltakulttuuri lopulta myös Pompejin? Jossain vaiheessa Pompejissa puhkesi kapina, mutta ei Roomaa vastaan vaan Rooman kansalaisoikeuksien saamiseksi. Haluttiin päästä osallisiksi roomalaiselostelusta, hännysteltiin. Samoihin aikoihin Palestiinassa puhkesi rajuja kapinoita, mutta niissä pyrittiin irti Roomasta. Roomalaisjoukkojen kerrotaan surmanneen satoja tuhansia asukkaita raa’asti.

Sellaisia olivat ne ajat. Osa kääntyi hännystelijöiksi, osa alistui tai pääsi hengestään. Eroaako tämä nykyajasta? Onko hännystely vierasta tänään? Ihmisiä niinsanotusti ”kannustetaan”, on suoritelisiä, tulospalkkioita, valikoivaa ylennystä (tenure track), heimojäsenyyttä, taiteen ja tieteen apurahoja. Ellet hännystele, joudut syrjään ja valvotuksi. Palestiinan kansa tapettiin, tänään hukutetaan Välimereen tai suljetaan leireille Euroopan rajoille. Mikä on muuttunut? Onko mikään.

Keisari Augustuksen taktiikka kuulostaa tutulta, muistuttaa tapaa jolla Anni Sinnemäki, Jan Vapaavuori ja Helsingin Sanomat taktikoivat Helsinkiä. Historianet-sivuston mukaan Augustuksen elämä oli silkkaa teatteria. Hän lakkautti tasavallan ja nousi Rooman ensimmäiseksi keisariksi valheiden, petosten ja tehokkaan propagandan avulla. Hän väitti palauttaneensa Roomaan tasavallan ja toimineensa sen nokkamiehenä. Väite oli valhe – eikä Augustuksen ainoa. Augustus kahmi vallan itselleen ja jätti Rooman 500-vuotiaasta tasavallasta jäljelle tyhjän kuoren. Harvat tajusivat hänen pyrkimyksiään ennen kuin oli liian myöhäistä. Rooman ensimmäinen keisari oli yksi historian taitavimmista poliittisen propagandan mestareista. Päällisin puolin näytti kuin tasavalta olisi herätetty henkiin. Valtiontalous perustui valloitussotiin ja ryöstelyyn – vertaa Sipoon ryöstö sekä valtion väylien ja Malmin kentän ryöstö.

”Luovun toimestani sekä kaikista siihen liittyvistä valtuuksista, legioonien päällikkyydestä, lainsäädäntövallasta ja provinsseista.” Tällä tempulla Augustus sai senaattorit kiitollisuudenvelkaan ja alistumaan.

Augustuksen vaatimaton elämäntyyli Roomassa oli teatteria. Saaressa Napolin ja Pompejin lähellä hänellä oli huvila, jossa nautti ylellisestä elämästä ja nuorista tytöistä. Rooman ensimmäisen keisarin kuollessa vuonna 14 harva enää edes muisti tasavallan aikoja. Seuraaja Tiberius vetäytyi erakoksi Caprin saarelle Napolin ja Pompejin edustalle. Keisari Nero syrjäytettiin ja pakotettiin tappamaan itsensä.

Napolin lahden seutu oli siis yhden ja toisen elostelupaikka. Sinne ei vetäydytty filosofoimaan eikä musisoimaan kuten tekivät Platon ja hänen oppilaansa Ateenassa vetäytyessään väkivaltaa pakoon Akatemian lehtoon.

Mikä veti ylimystöä Pompejiin?

Pompejin kumpareen etelälaita tarjoaa ehkä vastauksen, näin arvelen. Kumpareen reunamalta avautuu laaja ja avara, valoa tulviva maisema vehreän laakson yli. Minulle tuo maisema toi heti mieleen Turkin Pamukkalen. Antiikin ajan aateliset halusivat tulla haudatuiksi Pamukkaleen. Siellä vuolas vesivirta valuu eteläistä rinnettä alas, veden solina irrottaa maaperästä kalkin ja maalaa rinteen valkoiseksi, edessä avautuu vihreä valon laakso. Siihen valoon ja avaruuteen voi kuollessaan kokea pääsevänsä. Kuin tulisi taivaan valoon.

Vuonna 79 jKr maallinen luonnonvoima pimensi Pompejin taivaan. Myrkkykaasuihin kuolevan koiran raajat ovat kipristyneet ristiin. Naapurikyliin valui kymmenmetrinen kuuma laava ja sen irrottama vuoren rinteen muta.

 

Lähteitä

Keisari Augustus nousi valtaan kepulikonstein. Historianet -sivusto.

Rooman valtakunta / Taiteet ja huvit (myös sanasto) 

Pompeji (Wikipedia)

Paavo Castren: Pompejin tutkimus ajankohtaista aina. Tieteessä tapahtuu 4/2004.