essee.net

( huhtikuu 2018 )

Helsingin johtajistoon on kasautunut lipeviä tyyppejä jotka käyttävät kaupungin varoja ja mediaa näkemystensä levittämiseen. On syytä kurkistaa lipevyyden taakse, yksityiskohtiin.

Onko Helsinki edelläkävijä terveysasioissa? Otan esimerkin: diabeteksen hoidon. Saataville on tullut laitteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli glukoosisensoroinnin ilman sormesta otettavaa verinäytettä. (lisää…)

(maaliskuu 2918 / keskustelua )

EU:n isoin maa Saksa ottaa kiinni Puigdemontin. Tärkeintä Euroopassa on vakaus, perää Juha Sipilä.

Millaiset politiikkakäsitykset löytyvät Sipilän ja toisaalta Puigdemontin takaa? Hahmotan eroa piirroskuvassa alla.

Kuuntelin Puigdemontia Helsingissä kolmessa tilaisuudessa. Yliopiston tilaisuuteen en ole vastaavaa ryntäystä aiemmin nähnyt, ehkä 1000 nuorta, paljon ulkomaalaisia. (lisää…)

( maaliskuu 2018 / keskustelua )

( runoeltu maaliskuussa 2018 )

Saarijärven hallakansa
puhdasta ja kuuliaista
usko Herraan ylevöi
nöyryys heitä väkevöi
– runoeli ruuneperi, espan ylväs, kansan tönkkö. (lisää…)

( maaliskuu 2018 / keskustelua )

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kutsuu median edustajat Suomen ensimmäiseen kaupunkisymposiumiin Helsingin kaupungintalolle keskiviikkona 21.3.2018 klo 12.30-16.00 sekä Kaupunkien aikakausi -pamfletin julkaisutilaisuuteen klo 11.30.

Menisin mutta en uskalla. (lisää…)

( maaliskuu 2018 / keskustelua )

Ensin pakolaiset, sitten työttömät, köyhät, nuoret ja eläkeläiset. Eriarvoistava järjestys etenee askel askeleelta. Me kaikki olemme pakolaisia.

Ranskalaisfilosofi Rancieren perusajatuksiin kuuluu kaikkien ihmisten älyllinen tasa-arvo. Tasa-arvo ei ole poliittisen toiminnan tulos vaan lähtökohta. Jokainen ja kuka tahansa – tämä on ainoa universaali. (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Työnantajiksi itseään kutsuvat ovat nostaneet yliopistokiistan keskiöön palkkausjärjestelmän. Tämä ei ole uutta Suomessa. Kymmenisen vuotta siten valtionhallinto muutettiin eliitin mielivallaksi nimenomaan palkkausjärjestelmän avulla.

‘Palkkausjärjestelmä’ on sanana tekninen, byrokraattinen, viattomalta kuulostava, luotaan työntävä. Tosiasiassa palkkausjärjestelmä on poliittisen vallankäytön voimakkain väline. Perustelen tätä esimerkin kautta. (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Sähkövalo Pohjolaan syttyi Tampereella 1882. Tänään Tampereella taistellaan tieteen valosta, valon sammumista vastaan. Taistelua johtaa Tampereen yliopisto.

1960-luvun lopulla taisteltiin juuri samasta asiasta kuin tänään: yliopiston sisäinen demokratia ja yliopiston rooli kansalaisille. Tampereen taisteluilla onkin 50 vuoden tasavälijatkumo: 1918, 1968, 2018. Paikka on ollut joka kerta sama: Kalevankangas. Jälleen Kaleva palaa. Tänään tykistötulittajia ovat marjamakarowit, anitalehikoiset, jormaturuset, OKM, valtio, elinkeinoelämä, Teknologiateollisuus. (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Ylen vaalitentissä 25.1. Sauli Niinistö ehdotti, että taantuvilla seuduilla asuntojen arvon laskusta kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti. Yhteiskunnan on tultava taloudellisesti vastaan, jos perhe jää mottiin, josta on äärimmäisen vaikea itse tulla ulos. (HS 26.1.)

Mitään tämänsuuntaista ei kuultu Niinistön valtiopäivien avajaispuheessa 6.2. Sen sijaan Niinistö varoitteli uusista menoista ja leveästi elämisen harhasta.
Vaalien alla Niinistö kielsi olevansa sisäpoliittinen vallankäyttäjä. Entä nyt? (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Pylväikön sisuksissa on portaikko jossa Eugen Schauman vuonna 1904 PAMautti hengiltä Venäjän Bobrikovin (kuva 1). PAM. Tänään Bobrikovin tehtäväkuvaa jatkaa Martti Hetemäki. Liekö sattumaa että aikanaan Eugen Schauman ja nyt kansalaisaloitteen käynnistänyt  Martin-Eric Racine asuvat samoilla nurkilla, kävelyetäisyydellä senaatista. (lisää…)

( tmmikuu 2018 / keskustelua )

Tieteen olemukseen kuuluu pyrkimys täsmälliseen ja ymmärrettävään kieleen. Käsitteiden ja sanojen tulisi olla sen verran avattuja ja hyvin määriteltyjä, että lukija ymmärtää niiden sisällön jotakuinkin yksiselitteisellä tavalla.

Nyt joudun kysymään Kari Enqvistiltä, mitä hän tarkoittaa seuraavilla sanoilla ja käsitteillä:

some, rottajoukko, viemäri, viemärin pimento, lauma, karmea sotku, somen rottalauma, somekommentaattori, vinkaisu, polvilumpiorefleksi, parkaisu, kupla, fakta, vanha jäärä. (lisää…)

( tammikuu 2018 / keskustelua )

Kai Mykkänen pyysi vaihtoehtoja valtion aktiivimallille. Vaihtoehto on nyt löytynyt. Se on Riikka Haapalaisen väitöskirja Utopioiden arkipäivää. Väitös tarkastettiin Helsingin yliopistossa viime perjantaina (26.1.).

Haapalaisen väitöskirja auttaa ymmärtämään, miksi valtion aktiivimalli vihastuttaa. Väitöskirja antaa ainekset asioiden toisinhoidolle.

Haapalainen kertoo osallistavasta taiteesta. Kirjan perussanomaksi nostaisin ihmisten oman toimijuuden. Kenellä nykymaailmassa on toimijuus, kenellä ei ole? Mitä toimijuus sisältää? Miten toimijuus syntyy ja elää yhteisössä. (lisää…)

( tammikuu 2018 / keskustelua )

Kärsivästä kansasta kertovan jutun keskelle HS laittaa kuvan jossa myhäilee Mooses, kärsivän kansan Armahtaja, Vapauttaja ja Pelastaja. Mooses johdattaa eksyneen kansan poikki autiomaan, yli virran.

Valhetta, valhetta kaikki on tyynni.

HS:n tarkoitusperä on ilmiselvä. Kun vaalipäivä on ohi, on puhekin ohi.

Kyse on Sauli Niinistön television vaalikeskustelussa heittämästä ehdotuksesta että asuntojen arvon laskusta kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti. Aina on ihmisiä jotka eivät ole selvillä eliittien tavoista ja sen takia haksahtavat tuollaisiin vaalitäkyihin. (lisää…)

( tammikuu 2018 / keskustelua )

Suomalaiseliitin perustelut aktiivimallille kertoo psykohistorian tajun puuttumisesta. Vastaavaa tajun puutetta voidaan jäljittää historiassa askel askeleelta taaksepäin, aina vuoteen 1918 ja sitäkin kauemmas. Jäljitys on kuin kuvan lukua taaksepäin, inversiomatematiikkaa. (lisää…)

( tammikuu 2017 / keskustelua )

Oikeuden perusteita käännetään nurin. Käänne pilkahti esiin aktiivimallissa. Käänteen arkkitehtejä ovat Tuomas Pöysti, Sauli Niinistö, Martti Hetemäki, Vesa Vihriälä, Juhana Vartiainen sekä käytännön toimijoina Juha Sipilä, Mika Lintilä, Jari Lindström.

Käänne vilahtaa kautta rantain Tuomas Pöystin sanoissa ”aktiivimallin tavoite työllistää ihmisiä on perusoikeusmyönteinen” (TV Ykkösaamu).

Perusoikeudet, ihmisoikeudet ja oikeudet yleensä eivät enää olekaan (Kantia lainaten) ’das Ding an sich’, itsessään ja itselleen, ilman ehdollistamista, kehystämistä tai kanavointia. Ulkopuolelta pulpahtaa jokin peruste tai mekanismi (esim. työllistää, vastaanottopakko, muutto työn perässä), joka hiipii oikeuksien sisällön määrittäjäksi ja portinvartijaksi? (lisää…)

( tammikuu 2018 / runsaasti keskustelua )

Koulutyttö oli rukoillut ääneen koulun oppitunnilla ja ruokailussa. Koulu rajoitti ääneen rukoilua. Eduskunnan oikeusasiamies totesi, että koulussa on eri uskontokuntien edustajia ja koulu huomioi jokaisen hyvinvoinnin. Rajoituksia voidaan siis perustella muiden oppilaiden uskonnonvapauden turvaamisella. (päätös)

Presidentti Sauli Niinistö toivottaa uudenvuoden puheessaan Jumalan siunausta kaikelle kansalle. Millä tavalla presidentin toivotus eroaa koulutytön ääneenrukoilusta? Itse asiassa presidentin toivotus on jopa pahempi: tyttö ei rukoillut muiden puolesta, kun taas presidentin sanojen kohteena on koko väestö, peräti virallisen instituution, presidenttiyden nimissä. (lisää…)

( tammikuu 2018 )

( tammikuu 2018 )

HS:n toimittaja Anna-Liina Kauhanen kirjoitti jutun EU:sta. Media- ja yliopistoväki kiittelee juttua twittereissään tähän tapaan: (lisää…)

( joulukuu 2017 )

Osaamme mekin tiedustella. Miten elämme seuraavat sata vuotta? Livahdin tilaisuuteen salaa, glögin ja piparin siemasin kulmauksessa. Salissa valitsin paikan leveän selän takaa, polvien välissä avasin muistivihkoni.

Sanamössö sai mennä ohi korvien: osaaminen, turvallisuus, yrittäminen, hyvinvointi, ympäristö, kaikki tuo, ministeri Grahn-Laasonen, kirjailija Itkonen, Sitran Pantsar, Brysselin Virkkunen, ei sano mitään, kuultu on. Nyt haetaan ennenkuulumatonta eli miten eletään seuraavat 100 vuotta. Mitähän nuo kaksi ovat keksineet? (lisää…)

( joulukuu 2017 )

Sosialistinen realismi Neuvostoliitossa oli suuri erehdys. 1920-luvulta alkaen Stalinin johdolla se tappoi kokeellisen taiteen ja yhteiskunnan uusien muotojen etsimisen. Tänään se on pelkkää vitsiä ja kitsiä.

Ihmisymmärryksen ohuutta kuvastaa se ettei ”realismin” paluuta tänään huomata. Anna Tuori ja Aleksis Salusjärvi kirjoittavat Nuori Voima-lehdessä, kuinka meille on syntynyt kapitalistinen versio sosialistisesta realismista. (lisää…)