( elokuu 2017 )

Metsien lisähakkuista – suhteessa johonkin vertailuperusteeseen – metelöidään. Asialla ovat tiedeakatemiat, osa tutkijoista ja osa poliitikoista. He esiintyvät tieteen nimissä ja tieteeseen vedoten.

Onko epätiedettä asettaa sama kysymys koskemaan asukasmäärän kasvattamista? Helsinkiin halutaan haalia 100 000 tai 200 000 tai 300 000 asukasta lisää.

Onko asukasmäärän kasvu eri asia kuin lisähakkuu – siis ilmastovaikutuksen mielessä?

Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto on koonnut kotitalouksien hiilijalanjälkien kartan 177 alueelle 27 Euroopan maassa (kuva ohessa). Erityisen korkea jalanjälki on Suomessa. Koko maassa se lienee noin 10 tonnia / asukas, mutta kuvion mukaan Uudellamalla ehkä noin 16 tonnia / asukas.

Eikö ole loogista ajatella että väestön haalinta korkean hiilijalanjäljen alueelle on vähintään yhtä rangaistavaa kuin metsän lisähakkuu – siis ilmaston kannalta katsottuna?

Jos metsän lisähakkuulle (miten se lasketaankaan) asetetaan ilmastomaksu, vastaava maksu tulee asettaa myös väestön haalinnalle.

Jos helsinkiläisen hiilijalanjälki on 16 tonnia vuodessa ja päästötonnin hinta olisi 50 euroa, niin ilmastomaksu 100 000 lisäasukkaasta olisi 80 miljoonaa euroa (ilmeisesti vuodessa). 10 vuodessa maksua kertyisi 800 miljoonaa. Jos asukasmäärä kasvaisi 300 000:lla, maksu vuodessa olisi 240 miljoonaa ja 10 vuodessa 2,4 miljardia.

Onnittelut Helsingille ja sen uudelle asuntostrategialle (7000 asunnon aloitus joka vuosi).

Poimintoja norjalaistutkimuksesta HS:n mukaan (27.7.2017):
Suomen punaista väriä (kuva) tummentaa etenkin asuminen.

Suomella on Euroopan suurimmat asumisesta aiheutuvat hiilipäästöt.

Asumiseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin sisältyvät esimerkiksi asunnon energiankäyttö ja rakentaminen.

Tulotaso vaikutti tutkimuksen mukaan huomattavasti hiilijalanjälkeen.

Tulotaso yksin voi selittää jopa 30 prosenttia kotitalouden hiilipäästöistä. Varakkaammilla kotitalouksilla on mahdollisuuksia kuluttaa, autoilla ja matkustaa muita enemmän.

Mitä enemmän rahaa on, sitä enemmän sitä kuluu. Suomella on yksi otoksen korkeimmista tulotasoista, mikä on tärkeä tekijä.

Hyvätuloinen asuu myös helposti isommissa neliöissä, mikä lisää asumisen energiankulutusta.

Talouskasvun ja väestönkasvun mielekkyys?

Suomen eliitti on riemuinnut siitä että 8 vuotta jatkunut talouslama on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle. Riemua on hieman varjostanut se että ”kasvu” on väkisin synnytettyä rakentamistoimintaa erityisesti Helsingissä. Aiemmin tällaista kutsuttiin paitojen pesemiseksi toisilleen.

Johdonmukaisuuden nimissä paitapyykin kustannuksiin on lisättävä ilmastolaskua miljardikaupalla.

Toki Helsinki voi hukuttaa itsensä myötävaikuttamalla maapallon lämpiämiseen ja meren pinnan nousuun metrillä tai viidellä tai kymmenellä.

– Leikin loppu, sanoi Samuel Beckett.

HS 27.7.2017: Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle. – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

Mainokset