( joulukuu 2017 )

Osaamme mekin tiedustella. Miten elämme seuraavat sata vuotta? Livahdin tilaisuuteen salaa, glögin ja piparin siemasin kulmauksessa. Salissa valitsin paikan leveän selän takaa, polvien välissä avasin muistivihkoni.

Sanamössö sai mennä ohi korvien: osaaminen, turvallisuus, yrittäminen, hyvinvointi, ympäristö, kaikki tuo, ministeri Grahn-Laasonen, kirjailija Itkonen, Sitran Pantsar, Brysselin Virkkunen, ei sano mitään, kuultu on. Nyt haetaan ennenkuulumatonta eli miten eletään seuraavat 100 vuotta. Mitähän nuo kaksi ovat keksineet?

Ja tulihan se.

Tehdään mitä huvittaa. Mennään ihan eri suuntaan kuin muut. Kaikenikäisten, myös vanhojen tulee näin toimia. Ainutlaatuinen mahdollisuus. Ajatellaan eri tavalla kuin muut. Päälle ketterä toteutus, sanoista tekoihin, työryhmät jääkööt.

Tuon lausui Saku Tuominen. Kuin olisi minulta varastanut. Tuotahan olen harjoitellut läpi elämäni. Valtion virkamiehenä minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus, oli hyvä harjoitusvastus. Heittivät sivuraiteelle, jäädyttivät viran, panivat takuupalkalle, alensivat pisteet, uhkailivat varoituksella, kielsivät omakustannemyynnin, hyllyttivät luonnoksen, ahtivat nurkkaan. Näin täyteläistä elämä on, draaman kaari. Tehdään mitä huvittaa (ei siksi että huvittaa vaan koska oma tunne, järki ja moraali niin käskee).

Entä se toinen periaate?

Sen esitti nuorikko, kauppakamarien itselleen jo kaappaama. ”Onko kellään yksinoikeus siihen ympäristöön, johon on sattunut syntymään? Ihmiskunta on aina liikkunut. Afrikasta lähtivät vaeltelemaan (niin taas tänään, eli ei uutta). Nytkö tämä liike muka yht’äkkiä pysähtyisi.”

Tämän viattoman, itsestäänselvän totuuden lausui Anna Rukko. Totuus kuullaan teinin suusta.

Oli kolmaskin totuuden itu, mikä se oli? 1920-luvulla jokamiehenoikeus tarkoitti vapaata järven jäällä liikkumista, tänään saa mennä metsäänkin. Eli asioita on koko ajan kehitettävä.

Millaisen maailman saamme kun laitamme nämä kolme totuuden juonnetta yhteen. Tehdään mitä huvittaa, jokainen liikkukoon vapaasti minne ikinä haluaa, asiat elävät ja muuttuvat, jää sulaa ja järvi lainehtii.

Saamme maailman joka on kuin alkuenergian massa, atomipuuro, molekyylien vilske. Maailman vailla valtioita, vailla rajoja, maailman vailla kansoja ja kansallisuuksia, passit roviolla, ihmiskunta liikkuu ja lainehtii, aineen ja energian ykseys, avaruuden säteily, supernovan leimahdus, auringonpilkku.

Uskokaa tai älkää. Näin elämme sadan vuoden päästä.

Mainokset