( tammikuu 2018 )

Yleinen etu kävelee työttömän yli. Tätä väittämää levitetään lehtijutuissa, joissa vilahtaa nimet Martti Hetemäki (VM), tutkimusjohtaja Heikki Räsänen (TEM), päätoimittaja Arno Ahosniemi (Kauppalehti), Juhana Vartiainen, epäsuorasti Vesa Vihriälä (Etla) ynnä muita.

Mistä käsin herrat määrittelevät yleisen edun? Löytyykö määrittely laista (vesilaista löytynee, mutta tulkinnanvaraisena ja mielivaltaisena). Voidaanko ihminen noin vaan todeta alisteiseksi mystiselle yleiselle edulle?

Länsimainen filosofia, tiede, taloustiede, sosiaalitiede ei ole tällaista kysymystä ylittänyt eikä ylitä. On aika nostaa ainekset pöydälle. Käyn lyhyesti läpi kolme otsikossa mainittua ainesosaa.

Suuri Adressi 1899

  • Hyökkäys. Kaksipäinen kotka Suomen työttömien kimpussa.

    Hyökkäys. Kaksipäinen kotka Suomen työttömien kimpussa

”Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja helmikuulta 1899 on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.”

Nimiä Suureen Adressiin (kuva) kerättiin ovelta ovelle kiertäen. Nimiä kertyi 522 931. Keisarille adressin lähti luovuttamaan 500 ihmisen lähetystö (kuva). Tämän päivän Suureen Adressiin (aktiivimalli) on nimiä kertynyt yli 100 000. Ovelta ovelle keräystä ei ehkä tarvita.

Keisari Nikolai II vastasi kuten Etlan Vesa Vihriälä tänään: ”absurdia” eikä ottanut lähestystöä edes vastaan.


Vilkaisu J.W.Snellmanin ajatteluun, toimintaan ja elämänkaareen

Snellman kirjoitti teoksen Persoonallisuuden aate. Olkoon kirjan sisältö mitä tahansa, pelkkä otsikko ja kysymys on jo ylikäymätön: ihmisen persoonallisuus ja sen aate.

Mitä on aktiivi (aktiivimalli)? Mitä on passiivi? Kuka aktivoi? Ketä aktivoidaan? Ketä ei aktivoida? Millä perusteella, millä oikeutuksella aktivoidaan tai sitten ei? Mihin aktivoidaan? Onko aktivoitumisen kohde ja sisältö persoonalähtöinen? Voitaisiinko aktivoida tai aktivoitua muuhun tai muulla tavoin (vaihtoehtoanalyysi)?

Aktiivimalli on itse asiassa passiivimalli. Siinä ihminen alamaistetaan, saatetaan ulkoaohjautuvaksi, persoona passivoidaan ja kuoletetaan. Sanoilla – kuten aktiivi – harhautetaan. Kun julkista puhuntaa toistetaan ja toistetaan, ajattelu typistyy ja kangistuu, aletaan oikeasti uskoa että aktiivi on aktiivia.

Aktiivimallissa ihminen asetetaan käytettäväksi ja hyödynnettäväksi, ”työmarkkinain” käyttöön, te-toimiston määrittelyn alaiseksi. Tämä persoonallisuutta rikkova lähtökohta jo sinänsä antaa aiheen hylätä aktiivimalli. Tsaari yritti alistaa Suomen, nyt talouseliitti alistaa suomalaisen ihmisen.

Ihminen on itseys, persoona. Ihminen ei ole työvoimaa. Sana työvoima on sanallinen rikos. Puhe ‘työmarkkinoista’ on alamaistamista ja ideologista vallankäyttöä. Kun ihmiset nimetään työvoimaksi, heistä tehdään raaka-ainetta, myllytettävää massaa. Aiemmin työvoimaa vapautettiin turpeesta, tänään puhutaan työvoiman aktivoinnista. Työvoimatoimistojen perustaminen oli ja yhä on virhe. Maakuntahallinnon myötä te-toimistoista päästäneen eroon – onnitelkaamme toisiamme.

  • Tämän pöydän ääreen tupakkatehtaan konttoristiksi aktivoitiin kansallinen herättäjä, Eurooppafilosofi J.V. Snellman.

    Tämän pöydän ääreen tupakkatehtaan konttoristiksi aktivoitiin kansallinen herättäjä, Eurooppafilosofi J.V. Snellma

Snellmanin ajattelu, toiminta ja elämänkaari kuvastaa hyvin nykyhetkeä. Nuorena Snellman nousi yliopistoa vastaan puolustaen akateemista vapautta (sama asia tänään: taloustiedettä, alistavia oppeja, ekonomisteja vastaan). Snellman joutui jättämään yliopiston ja akateeminen ura sulkeutui (sama asia tänään: tieteen valtiollinen ohjaus, STN, säätiöyliopistot, yliopistojen irtisanomiset). Snellman sai kansanvillitsijän ja uskonahdistajan maineen. Hän pakeni opettajaksi Kuopioon (liikkui työn perässä, otti vastaan mitä tahansa työtä). Snellman vaati elinkeinovapautta (sama asia tänään: yksilön vapaus tehdä mitä haluaa persoonansa mukaisesti). Snellmania pidettiin vaarallisena kumouksellisena (tänään: kansalaisaloite, adressi). Snellman pakeni ulkomaille, Ruotsiin, Saksaan, Belgiaan, Ranskaan, Englantiin (tänään: pakolaiset, tiedemiesten maastamuutto). Hän turhautui kun hänet sivuutettiin filosofian professorin virasta. Hänet oli hylätty joka suunnalla, seurasi viiden vuoden hiljaiselo. Hän aktivoitui tupakkatehtaan konttoristiksi (otettava vastaan mitä tahansa työtä, Turussa tohtori luuttuaa lattioita). Tsaari Nikolain tilalle tuli Aleksanteri II (tänään: Sipilän hallituksen ero). Ilmapiiri muuttui ja Snellman nostettiin professoriksi. Kirjoittaen, opettaen ja senaattorina hän pohjusti vapausaatetta, oikeusvaltiota, valtion ja kansakunnan syntyä ja tulevaisuutta, elinkeinovapautta, omaa rahaa Suomelle, neuvoi tsaarin hallintoa. Hänen mukaansa valtio ei saanut holhota (aktivointi = holhous). Ihmisiä piti rohkaista selviämään omin voimin (nälkävuosina oppi saatettiin ymmärtää liian jäykästi).

Tänään meiltä häivytetaan Snellman-tuntemus, historian taju ja esseen haju (opetus- ja kulttuuriministeriö) sekä filosofia. Meistä tehdään lattian luuttuajia (Etla, EK, hallitus, Mykkänen, Vartiainen, Soininvaara).


Yhteiskunnan uusiutumisen mahdollisuus ja persoonalähtöinen luovuus

Mihin aktivoidaan? Voitaisiinko aktivoitua muuhunkin tai muulla tavoin? Mitä tapahtuu yhteiskunnassa, yhteiskunnalle, taloudelle?

  • Kansalaisaloite. Suuri Adressi 1899.

    Kansalaisaloite. Suuri Adressi 1899.

Harva aktiivimalli-keskustelijoista viittaa tämäntapaisiin kysymyksiin. Tai jos viittaa, niin näkee innovaattoreina suuret instituutiot ja yritykset, yhteiskunnan eliitin. Muut ovat sopeutujia, alistujia tai pelkkä kustannusrasite.

Aktiivimalliin on sisäänrakennettu konservatiivinen, elämäntapaa jähmettävä sävy. Ihmisen pitää tarjoutua olevaan talouteen, yhteiskuntaan ja elämäntapaan. Hänen oikeutensa tai tehtävänsä ei ole esittää kysymyksiä, ei kyseenalaistaa mielekkyyttä. Kysytäänko sinulta te-toimistossa, onko sinulla veikeitä ideoita yhteiskunnan ja talouden olojen muuttamiseksi? Mistä ideat tulevat, oli otsikkona eräällä amerikkalaiskirjalla. Ei, sinun pitää tarjoutua, olla myötämielinen ja kiltti. Tämä on ihmisyyden typistämistä ja rakenteellista vallankäyttöä, nykymuotoista luokkajakoa, yhteiskunnan konservointia.

Harva jos kukaan kabinettien ulkopuolinen on hoksannut, mistä aktiivimallissa on pohjimmiltaan kyse. Kyse on uusien markkinoiden luomisesta. Nyt markkinoita luodaan niinsanottuihin työvoimapalveluihin. Te-keskukset lie tarkoitus lakkauttaa ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu antaa maakuntahallinnolle. Tärkeä sana: järjestämisvastuu. Ketkä ovat tuottajia? Erinäiset rekrytointifirmat, konsultit ja muut liepeilijät. Mutta ei vaan he. Arvatkaa ketkä muut hiovat kynsiään? Ammattiliitot. SEL:ssä hionta on jo pitkällä.

Aktiivimalli on Sote kakkonen. Kummassakin ytimenä on uusien markkinoiden luonti ja ihmisten alistaminen markkinamössöksi, hyväksikäytettäviksi (Metoo). Terveydestä tehdään markkina. Ihmisten alistamisesta tehdään markkina. Tämä on uutta luokka-ajattelua sata vuotta luokkasodan jälkeen, sanoo Yrjö Rautio (HS).

  • 500 hengen lähestystö Suurkirkon portailla. Keisari vastasi kuten Vesa Vihriälä: absurdia.

    500 hengen lähestystö Suurkirkon portailla. Keisari vastasi kuten Vesa Vihriälä: absurdia.

Eliitti-instituutiot kiemurtelevat tai harrastavat röyhkeää pelottelua, näin tekevät Etla, Kauppalehti, EK, Sipilän hallitus, kokoomusedustajat, Lintilä, Orvon aiempi erityisavustaja. Myös ay-liike kiemurtelee. Pitäisi yhtyä kansan kapinaan, mutta mutta… kun ei oikein kiinnosta ja kun olisi uusi bisnes tarjolla. Ay-liike on luonut kapitalistisen bisneksen asuntojen rakentamisesta ja vuokraamisesta, ylivuokrista, arava-asuntojen puolilaittomasta myynnistä, voittojen kotiuttamisesta (VVO/Kojamo, liitoille jaettiin kertapaukulla ties satoja miljoonia), yleishyödyllisyyden väärinkäytöstä, työeläkehallinnosta, jäsenmaksuista, verovapauksista (osinkotulot, jäsenmaksu), johtajiston palkoista. Ja nyt, vain vuoden parin päässä häämöttää uusi bisnes. Markkinat järjestää valtio (aktiivimalli).

Julkishallinto aktivointeineen ja tulosohjauksineen, ay-liike sekä työvoimaa myllyttävä elinkeinoelämä betonoivat yhteiskunnan. Oman dynamiikkansa suojaverhoksi ne luovat sanontoja, käsitteitä, (talous)tiedettä ja ekonomistiikkaa legitimoidakseen toimintansa: ‘työvoima’, ‘työllisyys’, ‘työmarkkinat’, ‘työsuhde’, ’työehto’. Suomessa todellakin tarvitaan rakenteellisia uudistuksia mutta niiden sisältö on ymmärrettävä oikein. Valtarakenteita on purettava ja uusittava. Ensityöksi on hylättävä karsinoivat ja betonoivat sanat työllisyys, työmarkkinat, työvoiman tarjonta. Ideoita toinen toisillemme voimme toki tarjota mutta emme elämäämme.

Aktiivimallin ylimielinen puolustelu Etlan Vesa Vihriälän tapaan (”on absurdia vaatia muutosta”) toimikoon lähtölaukauksena uuden aatteen, persoonallisuuden aatteen ajalle.

Ellette usko minua niin uskokaa edes Henna Virkkusta sekä Saku Tuomista. Joutsan ja Hankasalmen Henna järjesti Eurooppa-salilla tilaisuuden otsikolla Millä Suomi menestyy. Hennan pyynnöstä viisi viisasta oli miettinyt kolmea periaatetta Suomen menestymiseksi. Vakuuttavimman periaatteen esitti Saku Tuominen: tehköön jokainen mitä huvittaa, mennään eri suuntaan kuin muut, tämä koskee myös vanhoja, tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus.

Tehdään siis mitä huvittaa.

Aletaan aktiivisiksi.

 

Lukemistoa

Työnvälitykseen iskee täysremontti. Yksityisille yrityksille aukeavat suuret markkinat. Yle 4.9.2016.

Arno Ahosniemi: Aktiivimalli on tärkeä avaus. Kauppalehti 5.1.2018.

Yrjö Rautio: Aktiivimalli loukkaa yleistä oikeustajua – siksi se sai vastaansa kansanliikkeen. HS 5.1.2028.

Suuri lähetystö sortovaltaa vastaan. Yle Elävä arkisto. 

Suuri adressi. Wikipedia.

VVO muuttui tehosijoittajaksi ja aikoo muuttaa nimensä.

J.V. Snellman, Kootut teokset. Editan esite.

 

Mainokset