( helmikuu 2018 / keskustelua )

Pylväikön sisuksissa on portaikko jossa Eugen Schauman vuonna 1904 PAMautti hengiltä Venäjän Bobrikovin (kuva 1). PAM. Tänään Bobrikovin tehtäväkuvaa jatkaa Martti Hetemäki. Liekö sattumaa että aikanaan Eugen Schauman ja nyt kansalaisaloitteen käynnistänyt  Martin-Eric Racine asuvat samoilla nurkilla, kävelyetäisyydellä senaatista.

  • Eugen Schauman PAMautti Bobrikovin. (kuva 1)

Senaatin, nykyään VM:n talossa on torin suuntaan 75 ikkunaa (kuva 2). Pakko oli uskoa: yhdessäkään ikkunassa ei näkynyt ainoatakaan virkailijaa joka olisi uteliaana tutkaillut torin kylttejä ja väkeä. Ainoa elonmerkki oli pääovella seisova vahtimestari varmistamassa ettei torin väki rynni senaattiin (kuva 3). Enemmän kansaa olisi hyödyttänyt se, jos finanssivirkailijat olisivat tutkailleet mielenosoittajien kylttejä sen sijaan että äheltävät kestävyyksiensä vajeita. Mutta lähettihän tsaarikin asemiehet torille.

Kun Engelin piirtämä Senaatin talo valmistui louhikkoiseen maastoon 1822, kansan heikompi aines pyörtyili. Heille näky oli niin uskomaton. Sittemmin senaatin tori on todistanut luottamuksen täystuhosta kansakunnan keskuudessa. 16.5.1918 valkoinen paraati kärjessään Mannerheim ratsun selässä korskeana marssi Esplanadia pitkin torille. Täsmälleen samaan aikaan kymmeniä tuhansia ihmisiä teloitettiin ympäri maata ja kuoli vankileireillä. Seppo Rustaniuksen elokuvassa kerrotaan kuinka siviiliväestön paetessa Lahden suuntaan tien varressa oli puuhun alastomana sidottu ja puuta vasten ammuttu nuori nainen. ”Vankeja ei oteta vaan on ammuttava paikan päällä”, oli Mannerheimin käsky. Miksi Kemijärvellä teloitukset eivät ole vieläkään alkaneet, tuli käsky ylhäältä. Käskyn tultua teloitettiin ensimmäiseksi neljän pienen tytön nuori isä. Lensi kuin torakka, kehui vaimolleen teloituksia johtanut Erik Grotenfelt. Joulukuussa 1918 Svinhufvud lupasi, ettei teloittajia syytetä mistään.

  • Katoavaiset: tsaarinvalta ja SAK. (kuva 5)
    Katoavaiset: tsaarinvalta ja SAK.

Tällaista oli luottamus vuonna 1918. Ja jälleen tänään 2018.

Valtion ja kansalaisen suhde muuttuu vainoharhaiseksi, sanoo Mona Vammelvuo Yle-kolumnissaan. Kansalainen rämpii suossa. Työttömistä tehdään luonneanalyysejä. Aallon practice-professori Pekka Mattila puhuu ”kaikkein veltoimmista”. ”Kaikki punikkien pennut on tapettava”, huusi kartanonherra orpotytölle sisällissodan jälkeen (näin kertoo Rustaniuksen dokumentti).

Älyllinen kysymys kuuluu: rakennetaanko elämää finanssien lähtökohdasta (VM, Hetemäki, hallitus) vai ihmisten omaehtoista toimintaa, tietämystä ja sivistystä pohjustaen. Nähdäänkö ihmiset valvottavina ja ojennettavina velttoilijoina  ja pelkkinä työn tarjoajina vai rakentuuko luottamus alhaalta. ”Työmarkkinoiden joustavuutta” tyrkytetään nyt ylhäältä epäluulolla, ivalla ja kurilla. 100 vuoden kierros palaa alkuun.

Kuva 4: Ämpäriin ei tipu. Kuuntele Irwinin laulu.

Ämpäriin ei tipu. (kuva 4)
Ämpäriin ei tipu.

Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi lähti yksittäisistä työttömistä. Heitä tuskin kiiteltiin SAK:n toritilaisuudessa. Sen sijaan työmarkkinajohtajat, ainakin Eloranta pitivät taktiikkakokouksen Juha Sipilän kanssa toritapahtuman aamuna. Sovittiin sitä ja sovittiin tätä. Uskooko joku heidän puheitaan, myöskään torilla.

Kuva-arvoitus: etsi kuvista sen ammattiliiton kyltti ja silloinen puheenjohtaja, joka ensimmäisenä hyväksyi julkisen sektorin lomarahojen leikkauksen.

Mona Vammelvuo: Aktivointi ja valvonta kertoo, ettei valtio enää luota ihmiseen. Yle-kolumni 1.2.2018.

Dokumenttielokuvien päivillä 3.-4.2.2018 esitetyt elokuvat:
Seppo Rustanius: Sotapapit
Rustanius: Punaorvot valkoisessa Suomessa
Rustanius: Punaiset esiliinat
Rustanius: Uhrit
Sini Järnström: Hilja, punaisen tyttö
Kaisa Salmi: Veripelto
Reino Palmroth: Sama kaiku on askelten

kuuntele: Irwin Goodmanin Ämpäriin ei huku.

        • Ihmisten on tehtävä se itse.Ihmisten on tehtävä se itse.

 

Mainokset