( tammikuu 2018 / runsaasti keskustelua )

Koulutyttö oli rukoillut ääneen koulun oppitunnilla ja ruokailussa. Koulu rajoitti ääneen rukoilua. Eduskunnan oikeusasiamies totesi, että koulussa on eri uskontokuntien edustajia ja koulu huomioi jokaisen hyvinvoinnin. Rajoituksia voidaan siis perustella muiden oppilaiden uskonnonvapauden turvaamisella. (päätös)

Presidentti Sauli Niinistö toivottaa uudenvuoden puheessaan Jumalan siunausta kaikelle kansalle. Millä tavalla presidentin toivotus eroaa koulutytön ääneenrukoilusta? Itse asiassa presidentin toivotus on jopa pahempi: tyttö ei rukoillut muiden puolesta, kun taas presidentin sanojen kohteena on koko väestö, peräti virallisen instituution, presidenttiyden nimissä.

Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös uskonnonvapauden tosiasialliseen toteutumiseen puolustusvoimissa (päätös). Puolustusvoimia on ohjeistettu varmistamaan, että kukaan ei joudu osallistumaan kenttähartauteen vakaumuksensa vastaisesti. Onko puolustusvoimien ylipäälliköllä (presidentillä) oikeus toimia toisin ja ohjeiden vastaisesti toivottaessaan kaikelle kansalle Jumalan siunausta?

Uskonnonvapauden osia ovat positiivinen uskonnonvapaus, negatiivinen uskonnonvapaus sekä yhdenvertaisuus vakaumuksesta riippumatta.

Perustuslain 6 §: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslain 11 §: Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Vuoden 1923 uskonnonvapauslain mukaan koulussa kaikki oppilaat menivät enemmistön uskonnon opetukseen ellei huoltaja toisin pyytänyt. Vuoden 2003 lain mukaan oletusarvona on elämänkatsomustiedon opetus, josta huoltaja voi erikseen pyytää siirtoa uskonnon opetukseen. Eikö vastaava oletusarvo koske presidenttiä hänen uudenvuoden puheessaan?

Uskonrauha on rikoslailla suojeltu. Pakottaminen uskonnonharjoitukseen voi olla yhtä lailla rangaistavaa. Mahdolliseksi rikosnimikkeeksi on mainittu pakottaminen (rikoslain 25. luku, 8 §) tai vapaudenriisto (RL 25. luku, 1 §). (linkki)

Helsingin yliopiston avajaisten loppuosa jakautuu kahteen osaan: toiset menevät kirkkoon, toiset uskonnottomien tilaisuuteen. Perustuuko yliopiston menettely suurempaan viisauteen ja ymmärrykseen uskonnonvapauden eri osista? Eikö presidentin tulisi ymmärtää seurata yliopiston mallia?

Onko Sauli Niinistö omaksunut tavan, johon hänellä ei lain, perustuslain ja yleisen ymmärryksen nojalla ole oikeutta? Voitaisiinko Niinistön menettely nähdä toisuskoisten tai uskonnottomien uskonrauhan (vakaumuksen) rikkomisena, tässä mielessä rikoslain vastaisena?

1960-luvulla Hannu Salama tuomittiin rikoslain nojalla Jumalan pilkasta. Eikö Jumalan siunauksen toivottaminen virallisessa puheessa kaikelle kansalle valtion nimissä pilkkaa toisuskoisten vakaumusta (”jumalaa”) ja uskonrauhaa? Vähintäänkin väheksyy ja ylenkatsoo ja on käänteistä pilkkaamista. Milloin vakaumuksen pilkka on kielletty, milloin ei?

Valtiopäivien avajaisseremonioihin sisältyy kirkossa käynti joka on nyttemmin ekumeeninen. Kertokaapa mitä ekumeeninen tässä yhteydessä tarkoittaa. Kuuluuko siihen myös negatiivinen uskonnonvapaus tai ns. uskonnottomuus? Pitäisikö järjestää kaksi eri tilaisuutta kuten Helsingin yliopisto tekee?

Vala ja vakuutus ovat kaikille keskenään vaihtoehtoisia.
Yllä olevat kysymykset liittyvät myös laajempaan kenttään jolla tulevat vastaan esimerkiksi käsitteet vihapuhe ja valepuhe.

Saksassa tuli juuri voimaan laki, jolla yritetään suitsia sosiaalisessa mediassa leviäviä valheita ja vihapuhetta. Saksan journalistiliitto vaatii lain kumoamista. Ranskassa suunnitellaan lakia internetin valeuutisten kuriinsaamiseksi. ”Jos Ranskan ja Saksan kaltaisissa maissa säädetään tällaisia lakeja, on paljon vaikeampi arvostella Turkkia tai Venäjää vastaavista laista”, sanoo vieraileva professori Jussi Pullinen. (Yle 12.1.2018)

EU on sopinut somejättien kanssa toimintasuunnitelman, jolla yritetään suitsia valeuutisia ja vihapuhetta. (Yle 12.1.2018).

Suomessa OKM kampanjoi vihapuhetta vastaan. Turun eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä huomauttaa ettei vihapuhetta ole laissa määritelty (linkki Jokisipilän artikkeliin).

Tämä kaikki osoittaa kuinka höttöisellä pohjalla vihaa, totuutta, uskontoa koskevissa puheissa ollaan. Tässäkin mielessä presidentti Niinistön heittäytyminen tähän soppaan jopa lainsäädännön vastaisesti on kummallista ja tuomittavaa. Presidentin toivotukset voidaan kokea eivain väheksyvinä vaan myös vihapuheena.

Jos Sauli Niinistö jatkaa presidenttinä, pidän tulevina vuosina television visusti kiinni hänen uudenvuoden puheensa aikana, ellei hän lopeta siunotteluaan. Palveleeko presidentin toivotus hänen itsensä viljelemää eheyden ihannetta? Vai käykö päinvastoin?

Lähteitä:

Perustuslaki.

Eduskunnan oikeusasiamies: Oppilaan rukoilu koulussa.

Eduskunnan oikeusasiamies: Uskonnonvapauden toteutuminen ilmavoimien paraatikatselmuksessa.

Viha ja valheet halutaan kuriin somessa – nyt kysytään, vaaransiko Saksan uusi laki samalla sananvapuden. Yle 12.1.2018.

Markku Jokisipilä: Vihapuhetta on kaikki laulut maan. Turun Sanomat 4.10.2017.

Uskonnonvapauden erityissuoja Suomen laissa.

Mainokset