”Halpaa asuntorakentamista ei olekaan”

Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää sanoo Kauppalehdessä tänään, ettei halpaa asuntorakentamista ole. Aiemmin syksyllä toisen rakennusliikkeen johtaja (olikohan YIT, Lemminkäinen vai muu) sanoi että uusien asuntojen hinnat eivät Helsingissä laske vaikka kuinka rakennettaisiin.

Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo sanoo Kauppalehdessä: ”Minulle nousee tukka pystyyn, kun joku puhuu edullisesta vuokrataloasumisesta. Poliitikot puhuvat tästä, mutta tällaisia kohteita on mahdoton saada liikkeelle.”

 

Helsingin kuntavaaleihin tarvitaan tutkimusmyönteinen ehdokaslista

Helsingin kuntapolitiikan toimintatavoista ja asenneilmastosta on viime kuukausina paljastunut dramaattisia piirteitä, paljolti yleiskaavaan liittyen. Helsingin kuntapoliitikkojen piirissä vallitsee:

– Väkivaltainen mentaliteetti. Esim. Tiedekulmassa oli tällä viikolla keskustelu, paneelissa mm. Risto Rautava ja Rikhard Manninen. Yleiskaava on ajettava ”voimalla läpi”, sanoi Rautava. Manninen ja Rautava ylistivät ja kiittelivät toisiaan, Rautava kutsui Mannista Rikuksi. ”Hyvä kun Risto on samaa mieltä”, säesti Manninen.

 

Veri kuohahtaa kuin 100 vuotta sitten (sisällissota)

Torpparin veri kuohahti. Akseli otti aseen, hyvästeli Elinan ja liittyi joukkoihin.

Samalla tavalla kuohahtaa veri tänään. Syyt ovat pohjimmiltaan täysin samat. Torpparilla ei ollut itsellisen elämän näköalaa, piti mennä taksvärkkiin ilman korvausta. Oma tila, piha ja pelto jäivät kehittämättä. Torppareita nöyryytettiin, alistettiin, pakotettiin.

Yhteiskunnan tila on tänään täsmälleen sama. Kansalaisia  ja ”työvoimaa” nöyryytetään, pitää olla ”tarjolla” ja ”käytettävissä”.  On tehtävä työtä toisille, ”työnantajalle”, kartanonherralle. Oma elämä seisoo vailla itsellistä näköalaa. Toisille tekemiseen ”kannustetaan” ajamalla alas perusturvaa ja sosiaalisia oikeuksia, pakotetaan ilmaiseen näytetyöhön kuten taksvärkissä konsanaan, palkkaeroja kasvattamista vaativat Hetemäki, TEM:n Gustafsson ja muut, suurituloisille annetaan monikertainen veronalennus verrattuna pienituloiseen (prosenttiperuste) saati tulottomaan.

Dramaattinen esimerkki Sipilän hallitustoimien vaikutuksista:

Opiskelijan tulo tänään on 500 euroa kuukaudessa (opintotuki 250, asumislisä 250, noin). Opintotuesta leikataan nyt 50 euroa. Opiskelijan asuinkaverina olkoon henkilö joka saa palkkaa 2600 euroa/kk. Tosiasiallisesti kumpikin elättää itsensä vain omilla tuloillaan myös ruuan suhteen (eli yleisen asumistuen ruokakunta-käsite ei päde), 800 euron vuokran he maksavat puoliksi. Opiskelija menettää asumislisänsä 250 euroa saamatta tilalle yleistä asumistukea. Opiskelijan menetys on yhteensä 300 euroa eli 60 % tuloista.

Mitä mieltä olet jos tuloistasi leikataan 60 %? Kuohahtaako veri?

Tehdään vertailu.

Olkoon Juha Sipilän palkka 15 000 euroa kuukaudessa, Timo Soinin, Petteri Orpon, VM:n Martti Hetemäen ja TEM:n Jari Gustafssonin palkka 13 000 kuukaudessa, olkoon Matti Alahuhdan ja Kari Stadighin ansiotulo 33 500 euroa kuukaudessa. 60 %:n leikkaus kunkin tuloihin merkitsee 9 000 euroa Sipilällä, 7 800 euroa Soinilla, Orpolla, Hetemäellä ja Gustafssonilla, 20 100 euroa Alahuhdalla ja Stadighlla, siis kaikki tämä joka kuukausi. Vuosileikkaus pitää kertoa 13:lla. Tässä vertailussa ei ole populismia, päinvastoin se on oikeutettu ja välttämätön.

Tekevätkö Sipilä, Soini, Orpo, Hetemäki, Gustafsson, Alahuhta ja Stadigh nämä leikkaukset tuloihinsa? Opiskelijalle he sen tekevät.

Tarkkaan ottaen he, siis Sipilä ja muut saavat leikkausten sijasta lisää: Sipilä, Soini, Orpo, Hetemäki ja Gustafsson saavat joka kuukausi 100 euroa LISÄÄ. Alahuhta ja Stadigh saavat 200 euroa kuussa LISÄÄ (jos ansioveron alennus on 0,6 % tuloista). Yläpäätä kasvatetaan prosenteilla, alapäätä leikataan euroilla, sitä on Sipilän ja Hetemäen politiikka.

Koskelan Akseli sieppaa aseen ja lähtee joukkoihin.

On oikeutettua ja toivottavaa että opiskelijan veri kuohahtaa. Niin kuohahtaa meidän muidenkin veri. Hyvästellään Elina. Ilmoittaudun mukaan, torppareiden rintamaan, tiedustelujoukkoihin, minulla on sissikoulutus upseeritasolla.

Tällä kertaa yhdyn täysin Eero Heinäluoman sanoihin (linkki):

”Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, uudet leikkaukset sosiaaliturvaan ja samanaikaiset suurituloisia hyödyttävät veronalennukset ovat vaarallinen yhdistelmä kansakunnan yhtenäisyydelle. Veropolitiikassa Sipilän hallitus vahvistaa kasvavia tuloeroja suosimalla miljoonaperintöjen saajia ja räätälöimällä verotukseen uusia vähennyksiä, jotka kohdistetaan vain osalle tulonsaajia. Samaan aikaan tuloveronkevennykset tuovat suurituloisille kaksin-, kolmin- ja nelinkertaiset kevennykset verrattuna pieni- ja keskituloisiin.”

* * *

Analyyttisesti ajatellen:

Yksilökohtaisen asumislisän poistaminen opiskelijoillta ja heidän liittämisensä yleisen asumistuen piiriin johtaa suojautumisreaktioihin. Kimppa-asuminen kannattaa lopettaa ja hakeutua yksilöasumiseen. Asuntojen käytön tehokkuus laskee, vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa ja vuokrat voivat jälleen kerran nousta. Muitakin reaalivaikutuksia ilmaantuu.

Sipilän hallituksen, VM:n ja muiden ministeriöiden sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton piilokammareissa on laadittu suunnitelma asumistukijärjestelmän alasajoksi tavalla tai toisella. Prosessin tavoitteisto ja asteittaiset toimet on tällä hetkellä piiloinen. EK julkaisi joitain ehdotelmia. Aiheesta on puhunut Kelan Hyssälä (ilmeisen perustellusti) ja kirjoittanut mm. Hypon Ari Pauna (”asumistukikupla”). Prosessia pohjustetaan vähäiseltä näyttävin muutoksin, opiskelijain asumislisän poisto on yksi ensiaskel.

Jos perustulokokeilun perustelut muunnetaan torppariajan kielelle, niin kyse on taksvärkin lisäämisestä: ”työntarjonnan” kasvu. Tavoitteena ei ole ihmisen omaehtoisuuden parannus (torpan ehostaminen), ei työmarkkinariippuvuudesta vapautuminen. Perustulossa kartanon isäntä tarjoaa kupin sumppia tai laulattaa karaokea, jotta sirppi kartanon ruispellolla suihkaisi vinhemmin. Asumistuki on palkan puolikas joka on siirretty valtion eli lähes kaikkien kansalaisten maksettavaksi.

Linkkejä:

Sipilän, Soinin, Orpon, Hetemäen, Gustafssonin tulot
Alahuhdan ja Stadighin tulot
Heinäluoma tulistui – nyt on hallitus valinnut erittäin kovan tien
Ari Pauna: Yksityisten asuntosijoittajien kannattaa varautua ankeisiin aikoihin
Liisa Hyssälä

 

Työmatkapahoinvointi – tuo sana sopii hyvin minulle

Tämä oli alunperin kommentti Jyrki Kasvin blogikirjoitukseen Työmatkapahoinvointia.

Matkustin 30 vuotta lähijunassa Järvenpää-Helsinki -väliä, kunnes sain tarpeekseni lähijunien ”ihmissuhdekulttuurista”. Ihmiset sulkeutuivat ja välttelivät toisiaan kaikin mahdollisin tavoin: yleisin keino oli olla nukkuvinaan, monet olivat räpläävinään kännykkää, joskus koko loosi tuijotti kännyköitään, joku tuijotti ikkunasta, joku sulkeutui muuten vain. Tällainen kulttuuriko on hyvinvointia? Ei ole. Jos mahdollista, en astu enää koskaan Helsingin seudun lähijunaan. Muutin asumaan 5 minuutin kävelymatkan päähän ns. työpaikasta, Senaatintorin kupeeseen.

Kuinka ollakaan, sama ihmissuhdekulttuuri tulee vastaan Helsingin kaduilla. Vastaantulija, varsinkin jos on nainen, kaivaa pikavauhtia kännykkää taskustaan voidakseen sulkeutua muilta. Kännykkä on nykyajan pistooli. Tätä on työmatkapahoinvointi, myös Helsingin kaduilla. Ei auta vaikka Anni Sinnemäki kuinka ylistää Helsingin yhteisöllisyyttä. Kaukana siitä.

Nykyvihreiden tavoin Jyrki Kasvi näkee ratkaisuksi suurkaupunkien kasvattamisen ja asuntojen pakkorakentamisen, myös valtiovallan pakkokeinoin. Kapean logiikan mielessä tässä voi olla järkeä. Mutta tähän ajetteluun istuu hyvin Platonin luolavertaus: kun maailmaa tähyää luolan suuraosta, se näyttää yhdenlaiselta. Luolan ulkopuolelta ja muista suunnista katsottuna maailma olisikin toinen. YLEn tiedetoimittaja Pasi Toiviainen raotti hiukkasen näitä muita näkökulmia.

Helsingin tekeillä olevaan yleiskaavaan suunnattua kritiikkiä kannattaisi kuunnella. Mutta Helsingin poliitikot, vihreät, kokoomus, demarit, ketkään eivät kritiikkiä kuuntele. He ovat valtansa tunnossa, kuvittelevat että kaikki valta maailmassa on heillä ja vain heillä. Politiikkaa, jolla Helsingin Kalasatamaa ajetaan pystyyn juuri nyt, voi kutsua pakkovallaksi. Tämä pakkovalta levittää aina vaan laajemmalle yllä kuvattua ihmissuhdekulttuuria, joka on ahdistavaa, masentavaa, epämiellyttävää, helsinkiläistä (muka) hyvinvointikulttuuria, Sinnemäen yhteisöllisyyttä.

Muuten, eikös vihreät olleet parisen vuotta sitten hallituksessa joka nosti asunto-osakkeen varainsiirtoveroprosentin 1,4:stä 2:een ja samalla muutti veroperusteeksi myyntihinnan sijasta velattoman hinnan. Tämä moninkertaisti varainsiirtoveron monessa tapauksessa. Kaksio Helsingin keskustassa maksaa 500 000 euroa, vero siitä on 10 000 euroa. Veron maksaakseen joutuu kasvattamaan samalla määrällä asuntovelkaansa. Ja sitten Suomen Pankki saarnaa kotitalouksien ylivelkaantumista. Sellaista politiikkaa, arvoisat puolueet ja vihreät. Vastustitte EU:n vaatimaa transaktioveroa joka olisi poistanut Suomen varainsiirtoveron ja ollut muutaman prosentin siitä.

Jyrki Kasvi: Työmatkapahoinvointia

Pasi toiviainen: Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus.

 

Onko Helsinki kustannustehokas?

Helsingin Sanomat mainosti kaupunkien väestöennusteita. Tuollaisissa jutuissa on kyse Sanoma-yhtiön oman liiketoiminnan edistämisestä. Sanoma-yhtiö hoippuu pian konkurssin partaalla ja se yrittää haalia itselleen helppoja asiakkaita, erityisesti Helsingin seudulle.

Millaiseen asumiseen ja elämänsisältöön puoliväkisin haalitut asukkaat Helsingissä ängetään. Olen useita kertoja kierrellyt Jätkäsaaren aluetta ja kyllä näyttää ankealta. Saksalainen Art-lehti kirjoitti kolumnin ’Purkakaa Jätkäsaari heti’. Ensimmäiset kuvat Kalasataman alueelta näyttävät samaa: jumalattoman synkkiä massiivisia taloja. Koko Suomi on kohta valjastettu Kalasataman nostattamiseksi. Katselin kerran Kalasataman seutua vastakkaiselta rannalta. Masentavaa, rumaa. No, rakennusaluettahan se on.

Tällä hetkellä Helsingin seudulle kasautuu työttömyys ja muut sosiaaliset ongelmat. Vanhukset kuihtuvat ja kuolevat hiljaa koteihinsa. Sellainen hyvinvointivaltio.

Helsingin seudulle on rakennettu miljardijaupalla raskaita liikenneinvestointeja: kehärata, länsimetro, Pisaraa ajetaan. Niiden takia nyt nostetaan rajusti joukkoliikennemaksuja. Elämisen kustannus (liikenne, asunnot) käy mahdottomaksi. Anni Sinnemäki ja muut vihreät kehuu kuinka Helsinki on kustannustehokas ja sen takia tänne pitää haalia satoja tuhansia uusia asukkaita. Kustannustehokkuus on soopaa.

Aalto-yliopisto oli laskeskellut niinsanottua hiilijalanjälkeä. Tapansa mukaan Soininvaara kiirehti heti kiistämään.
* * *

Jätkäsaaressa mietin miten tuollaista kaupunkia pääsee syntymään. Missä ovat arkkitehdit? Mikä on arkkitehtien rooli? Onko lätkäisty summittainen kaava karkeitten numeroiden perusteella (tavoiteltu asukasluku, ns. rakennustehokkuus ym), suuri rakennusyhtiö saa pläntin (tontin), pukaa sille rakennuksen josta saa hyvän tuoton. Arkkitehti-parka voi välissä yrittää näyttää taitojaan luomalla erikoisen näköisen seinän tai muuta vastaavaa. Suomessa ei ole tällä hetkellä kaupunkirakentamisen ja asuinrakentamisen arkkitehtuuria. Ellett usko, niin menkää Jätkäsaareen.

 

Lopettakaa asumistuki tai poistakaa varainsiirtovero

Valtio perii asunnonvaihdosta varainsiirtoveroa pyöreästi 10 000 euroa. Maaliskuussa 2013 veroa nostettiin 25 prosenttia, enimmillään jopa 400 %.

Ottakaa lisää velkaa varainsiirtoveron maksamiseksi – näin valtio antaa ymmärtää. Valtion kehotus löytyy varainsiirtoveroa koskevasta hallituksen esityksestä nro 125/2012. Näin siinä sanotaan:

”Varainsiirtoveron maksu rahoitetaan tyypillisesti asuntolainalla, joten verosta aiheutuva taloudellinen rasitus jakautuu koko laina-ajalle.”

Poliitikot kohisevat valtion velkasuhteen taittamisesta. Entä meidän henkilökohtainen velkasuhteemme, taittuuko se ja avittaako valtio sen taittumista? Ei todellakaan. Valtio siirtää pakkokeinoin velkaansa kansalaisten velaksi. Näinhän he tekevät myös kunnille ja kuntien kautta meille.

Jos ihmiset vaihtavat keskenään jotain, olkoon se mitä tahansa, niin millä oikeudella valtio siitä verottaa? Miksi verotetaan asunnon vaihtoa mutta ei muuta vaihtoa? Jos ostan sinulta auton, miksi vaihdosta ei yhtä lailla peritä veroa? Järjellisyys, oikeus ja kohtuus pitää valtion toimissakin olla.

Yleensähän veroa peritään tekemisestä, tuottamisesta, tulosta, arvonlisästä, tuotosta. Asuntokaupassa ei veroteta tuotosta vaan jostain muusta (asunnon velaton kokonaishinta), kaiken lisäksi jo aiemmin verotetuista arvonlisistä tai varainsiirroista. Eikö kaksinkertainen verotus ole kielletty? Yhteisöveron avoir fiscal oli Suomessa käytössä ja olisi varmaan vieläkin ellei EU  tekisi siitä hankalaa. Voisiko Suomen varainsiirtoverotuksesta kannella, EUhun tai muualle?

Pari vuotta sitten EU:n komissio ehdotti transaktioveroa. Veron määräksi komissio ehdotti 0,1 tai 0,05 % siirretyn varallisuuden määrästä. Paljonko on varainsiirtovero Suomessa? Asunto-osakkeissa 2 %, kiinteistöissä 4 %. Vero on siis 20 – 40-kertainen EU:n komission kohtuulliseksi katsomaan verotasoon verrattuna.

Jos EU:n ajama transaktiovero tulee, Suomi joutuu lopettamaan nykyisen varainsiirtoveron. Tämä osoittaa kuinka mielivaltaisesta verosta ja veron määrästä on kysymys. Vastustiko Suomi transaktioveroa juuri tästä syystä? Haluttiin säilyttää oikeudeton kiusaamisvero.

Laskelma:

Olkoon asunnon velaton hinta 500 000 euroa (kaksio tai kolmio Helsingissä). Varainsiirtovero on 10 000 euroa. EU:n ehdotuksessa veron määräksi tulisi 250 – 500 euroa. Komission ehdotukseen nähden Suomen valtio siis ryövää 9500 euroa. Nimenomaan ryövää: kyseessä on omaisuuden pakko-otto, konfiskaatio. Eikö ihmisen omaisuus olekaan turvattu kuten perustuslaki sanoo? Useimmiten veron kohteeksi joutuvalla ei tuota omaisuutta oikeasti edes ole, koska hänellä voi olla asuntovelkaa asunnon hinnan verran. Netto-omaisuus on nolla, nettotulotkin voivat olla lähellä nollaa lainaerien maksun jälkeen. Siitä huolimatta valtio ryövää häneltä 10 000 euroa. Valtio on Suomen perustuslain päällimmäisin rikkoja.

Valtio on maksanut rakennusfirmoille palkkiota 10 000 euroa/asunto. Asunnon ostajalta otetaan siis 10 000 euroa, mutta sama summa lahjoitetaan rakennusfirmalle, Satolle, YIT:lle, SRV:lle, VVO:lle, mille milloinkin. Laskeeko valtion palkkio asunnon hintaa? Lukekaa Saton, SRV:n, VVO:n tai Avaran tilinpäätöstiedotteita: mikä on pääoman tuotto, mikä on vuokratuotto, miten vuokria hinataan ylös, mitä on Pietarin luksusväen palvelu, rehvastelua täynnä.

Valtio maksaa 380 000 ruokakunnalle (opiskelijat poisluettuna) asumistukea keskimäärin 300 euroa kuukaudessa, kaikkiaan 1,1 miljardia euroa. Ovatko asumistuen saaja ja asuntovelallinen toinen toistaan hyväosaisempia? Kummankin elämä voi olla niukkaa. Velallinen maksaa verovelkaansa 300 euroa kuukaudessa, asumistuettu saa valtiolta saman summan jokaisena kuukautena.

Laskelma:

Asumistukimenot ovat 1100 miljoonaa vuodessa (opiskelijat poisluettuna). Varainsiirtoveron tuotto on (ollut) 580 miljoonaa vuodessa. Lakkauttamalla asumistuki ja poistamalla varainsiirtovero valtio säästää 1100 – 580 = 520 miljoonaa euroa. Valtion velkasuhteen kääntäminen saa hyvän ruiskeen.

Asumistuen lakkauttaminen voi kuulostaa mielettömältä. Mutta entä jos sen myötä ihmiset alkavat löytää enemmän toisensa, alkavat järjestellä asumistaan omatoimisemmin ja yhdessä, vapautuvat riippuvuuksista nykyisiin orjuuttaviin instituutioihin. Vuosia sitten Björn Wahlroos ehdotti asumistuen lakkauttamista, ehkäpä siinä oli tietty järki. Tai jos asumistuki säilytetään, niin on oikeus ja kohtuus lakkauttaa varainsiirtovero.

Varainsiirtovero ja asumisen tuet ajavat väestöryhmiä vastakkain. Toiselta otetaan, toiselle annetaan. Valtio hajottaa yhteiskunnan, luultavasti tieten tahtoen.

Varainsiirtoveron nostamisesta päätti Kataisen hallitus kehysriihessään 2012 (sittemmin lakiesitys 125/2012). Miksi he valitsivat tämän veron? Varmaan arvelivat teoreettisen kritiikin jäävän ekonomistien kammioihin (vertaa VATT) ja vastarinnan kansan keskuudessa hajoavan. Aiemmin Vanhasen hallitukselle asiaa selvitellyt asiantuntijaryhmä tyrmäsi kyseisen veron noston. Sen sijaan Kataisen hallitus on kuin pikkupojat jotka eivät tajua mitä tekevät.

Kataisen asuntoministereitä ovat olleet Krista Kiuru ja Pia Viitanen. Demareilla on intohimo kiusata omistusasumista, estää ihmisten itsellistyminen, pakottaa ihmiset instituutioiden  – Sato, VVO, Avara, Varma, Ilmarinen, ay-liitot, asuntorahastot ja muut – vuokralaisiksi?

Kiuru ja Viitanen puhuvat asumisen kohtuuhintaisuudesta. Nostamalla veroa kymmeniä tai jopa satoja prosentteja kohtuuhintaisuus toteutuu, niinkö? Ei ole toteutunut vuokrienkaan kohdalla, viittaan Saton ja VVO:n tilinpäätöksiin.

Kauppalehti kertoi 17.2.2014: Kiinteistörahastojen kysyntä nostaa pienten asuntojen hintoja ja vuokria. Rahastoille tuotto tulee kuin manulle illallinen. Tuotto on taattu, koska viime kädessä se katetaan veronmaksajien varoista valtion budjetista asumistukena.

VATT:n lausuntoon viitaten Kataisen hallitus sanoi lakiesityksessään (125/2012): varainsiirtoveron noston ”vaikutus asuntotuotantoon jää pieneksi, koska rakentaminen on keskittynyt vetovoimaisille alueille, joilla asuntohinnat ylittävät rakennuskustannukset niin selvästi, että vain harva rakennusprojekti muuttuu kannattamattomaksi veron korotuksen takia”.

Suomen valtio siis käyttää veron korotuksen perusteena sitä, että rakennusfirmat nyhtävät asuntojen ostajilta ”selvää” ylihintaa (lisäksi ylihinta kertautuu verossa). Valtiota ei kiinnosta hintojen oikeellisuus. Valtio riemuitsee ”selvistä” ylihinnoista. Krista Kiuru, olet ollut tätä lakiesitystä hyväksymässä. Kenen on valtio, ei meidän ainakaan.

Hallituksen esityksessä puolustellaan veron korotusta myös näin: vanhan asunnon välityspalkkio voi olla kymmenkertainen ehdotettuun 0,4 prosentin varainsiirtoveron korotuksen verrattuna.

Eli jos jokin kustannuserä on korkea, niin sillä perustellaan toisenkin kustannuserän (veron) nostamista. Kenen puolella on valtio?

Sitä paitsi eikö lakiesityksessä ole harhauttava virhe? Onko korotus 0,4 %? Eikö korotus ole 25 % tai jopa 400 %? Tuollainen epätäsmällisyys ja harhautus on voinut vaikuttaa kansanedustajien mielikuvaan korotuksen merkityksestä. Laki säädettiin virheellisesti perustellen.

Rakennusteollisuus ry kertoi 19.2.2014 että vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitusmäärä supistui 13 % vuonna 2013. Jälleen laskelma: jos varainsiirtoveron tuotto on 580 miljoonaa, niin 13 %:n vähennys asuntokaupoissa pienentää veron tuottoa 75,4 miljoonaa euroa. Eli veronkorotuksella tavoiteltu 80 miljoonan tuottolisäys ei toteudu lainkaan.

Veronnoston ainoaksi vaikutukseksi jää harvenevan asunnonostajien joukon kiusaaminen ja köyhdyttäminen.

Varainsiirtoveron tavoite on fiskaalinen, sanoo hallitus lakiesityksessään. Eikö yhtä lailla ’viskaalista’ olisi firmoille maksettavien rakennuspalkkioiden (10 000 euroa/asunto) sekä asumistukien (1100 miljoonaa euroa poisluettuna opiskelijat) lopettaminen.

Hallitus kokoaa seuraavaa kehyspäätöstä. Tässä ’viskaalisia’ ehdotuksia:

1)     Valtion virastojen käytävät kuhisevat kymmenkertaisesti ylipalkattuja: valtiosihteeri, kansliapäällikkö, pääjohtaja, ylijohtaja, esikuntapäällikkö, johdon tuen päällikkö, tarkastuspäällikkö, neuvos, johtava tuloksellisuustarkastaja, monia muita. Kaikki ulos, kerta heitolla ulos, ulos ja ulos. Tai palkat kymmenykseen kuten Sauli Niinistö vihjaili. Kreikka ei ole Välimerellä. Kreikka on Pohjolassa.

2)     Palauttakaa 10 tai 20 vuoden takainen valtion tuloveron progressio. Valtion nykyvelka on lähtöisin suurituloisten tuloveroalennuksista, vuositasolla kymmeniä tuhansia per henkilö. Sieltä juontuu tarve myös varainsiirtoveron korottamiseen. Mieluummin maksaisin kymppitonnini suoraan johdon tuen päällikölle käteen kuin valtion välikäden kautta.

Näiden kahden fiskaalisen tempun lisäksi muuta rakennepakettia, säästöpakettia tai kehyspäätöstä ei tarvita.

VATT on todistellut varainsiirtoveron haitallisuutta, hyvä niin. Eduskunta ei VATT:n selvitykselle korvaansa lotkauta. Idea vihreille: poistakaa haitallinen varainsiirtovero, tämä haittavero. Miksi valtiovarainvaliokunnassa kannatitte veron nostoa, vihreiden Johanna Karimäki.

Jan Vapaavuoren ministeriysaikana luotiin välimalli ja taisi tulla se 10 000 euron palkkiokin? Niiden piilotarkoitus oli pelastaa ja tukevoittaa asuntojen rakentajia ja rahoittajia. Toki ne saivat liikkeelle reaalista toimintaa. Sen sijaan Pia Viitanen juoksentelee lähiökujia ja puhuu tyhjää eduskunnassa. Kiurun ja Viitasen teot tähtäävät omistusasumisen estoon. Mistähän jumalasta on peräisin sekin sääntö, että asumisoikeusasuntoja ei saa tehdä enempää kuin vuokra-asuntoja?

Miettikää demarit, miksi kasvava osa kansaa vierastaa teitä. Te ja Kataisen hallitus nikkaroitte orjayhteiskuntaa. Kataisen hallitus painaa yksittäistä ihmistä ja hyödyttää suuria toimijoita: varainsiirtovero ihmisille, rakennuspalkkiot firmoille, piensäästäjän osinkoveron nosto, suuryhtiöiden yhteisöveron lasku. Kuten sanottu, asumistuenkin todellinen merkitys on niin ja näin.

Hallitus ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta perustelivat varainsiirtoveron nostoa sillä, että vaikutus rakennusmäärin jää pieneksi. Jos rakentaminen 2013 kuitenkin jo väheni 13 %, niin eikö hallituksen nyt kehysriihessään pitäisi tunnustaa erehdyksensä ja perua varainsiirtoveron korotus. Oikeudenmukaista olisi peruminen takautuvasti 1.3.2013 alkaen ja maksujen palautus.

Muitakin epätäsmällisiä tai harhauttavia perusteluja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on.  ”Kysymys on isosta kokonaisuudesta … niitä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tässä yhteydessä…  merkittävin keino estää asuntokaupan lukkiutumista on oman asunnon myyntivoiton verovapaus. Sen kautta kanavoituva verotuki on noin 1,3 miljardia euroa vuodessa.”

Entä jos asuntojen hinnat eivät joissain osissa maata tai joinain aikoina nouse, voivat jopa laskea. Missä silloin ovat myyntivoitot? Perusteleeko myyntivoiton verottomuus silloinkin varainsiirtoveron noston? Pysyvää veronnostoa perustellaan suhdanneluonteisella tai aluekohtaisella perusteella. Miten huomioitte inflaation toisaalta myyntivoitoissa, toisaalta varainsiirtoverossa?

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa varainsiirtoveron nostoa puolsivat seuraavat:

Kimmo Sasi, Pentti Kettunen, Jouko Jääskeläinen, Sampsa Kataja, Anneli Kiljunen, Kari Rajamäki, Sari Sarkomaa, Jouko Skinnari, Astrid Thors, Kauko Tuupainen, Kari Uotila, Pia Viitanen, Ville Vähämäki, Johanna Karimäki, Marjo Matikainen-Kallström, Sirpa Paatero, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen.

Yksikään näistä, tuskin puolueistakaan saa enää koskaan minun ääntäni.

Eriävän mielipiteen oli jättänyt vain Keskusta, eikä se hassumpi olekaan, esim. näin:

”Uudiskohteissa on myös jo maksettu varainsiirtoveroa sekä tontista että arvonlisäveroa rakennusurakasta… yhtiölainaosuudesta maksettaisiin uudestaan veroa, vaikka se on alun perin otettu kattamaan näitä rakennusaikaisia kustannuksia, jotka on jo kertaalleen verotettu. Tällainen verotuksen päällekkäisyys ei ole mielekästä. Veronkorotuksella on erittäin iso taloudellinen merkitys niille kotitalouksille, jotka suunnittelevat muuttamista. Veronkorotus koskee esimerkiksi niitä perheitä, joiden on pakko muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle isojen irtisanomisten seurauksena. ”

 

Lukemistoa

VATT: Asuntokauppojen varainsiirtovero johtaa asuntokannan haaskaamiseen
Varainsiirtovero jumittaa asuntokauppaa (Taloustaito / VATT)
Malliesimerkki erittäin tyhmästä verosta
Valuutansiirtovero (Wikipedia)
Kiviniemi runttasi Kataisen avoir fiscal -haaveet
Sampo Terho: Transaktiovero olisi iso riski pienellä palkinnolla
Kepa: Rahoitusmarkkinavero puhkoo rahoituskuplia
Attac: Ecofin-neuvosto hyväksyy transaktioveron osana laajempaa yhteistyötä
KELA: Kelan asumistukimenot nousivat 1,4 miljardiin euroon vuonna 2013
Asumistukea voisi saada lähes 2000 euron tuloilla Helsingissä
Kauppalehti 17.2.2014: Asuntokaupan tiedot mitä sattuu.
JK: Mikä puolue ajoi asuntokauppojen varainsiirtoveron nostoa? Demaritko? (sisältää lisää lähteitä)

 

Mikä puolue ajoi asuntokauppojen varainsiirtoveron nostoa? Demaritko?

Päivittäin tulee kannanottoja ja selvityksiä, joissa asuntokauppojen varainsiirtoveron nosto tuomitaan jyrkin sanoin. Tässä muutama esimerkki:

VATT: Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita.

Sp-koti vaatii: asuntoministerin herättävä.

Tekniikka & Talous: tämän veron takia suomalaiset asuvat vääränkokoisissa asunnoissa.

Tekniikka & Talous: Asuntokauppa hiljentynyt roimasti viime vuodesta .

SRV / Jukka Hienonen: Hallitus pahentaa asuntoahdinkoa.

Kauppalehti: Asunnon hinnassa veroja yli 40 prosenttia.

Erityisesti VATT:n selvityksen pitäisi kolahtaa puolueisiin ja hallitukseen. VATT:n mukaan varainsiirtovero on hyvän veropolitiikan vastainen. Veron haitta on suuri suhteutettuna verotuloihin. Vanhan pesukoneen saa myydä verotta mutta ei vanhaa asuntoa. Varainsiirtovero on vanha jäänne (entinen leimavero, leimasta oli helppo periä veroa).

Jos Suomessa ja Euroopassa otetaan käyttöön rahoitusmarkkinavero, niin tietääkseni se pakottaisi Suomen luopumaan varainsiirtoverosta, koska nämä kaksi veroa olisivat päällekkäisiä. Rahoitusmarkkinavero olisi pieni murto-osa nykyisestä varainsiirtoverosta.

Suunnittelen asunnon ja asuinkunnan vaihtoa. Olen laskenut vaihdosta kertyvät säästöt työmatka- ja muina kuluina. Kuinka ollakaan, varainsiirtovero imaisee säästöt moninkertaisena takaisin ja vielä monelta vuodelta. Eli juuri kuten VATT sanoo: varainsiirtovero jumiuttaa ihmiset nykyasuntoihinsa, hiljentää asuntojen kierron, aiheuttaa väärää asumista eli tehottomuutta sekä työttömyyttä. Yksi rakennusyhtiö (Quattrogemini) meni konkurssiin eilen.

Mikä puolue hallitusneuvotteluissa ja sen jälkeen ajoi varainsiirtoveron nostoa? Arvaukseni on demarit, korjatkaa jos olen väärässä. Hehän vihaavat omistusasumista ja haluavat pakottaa kaikki vuokra-asujiksi, ajavat niihin ara-tukia aina vaan lisää ja lisää, kuuntele Antti Lindtmanin puheita.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa minun ääntäni eivät saa varainsiirtoveron nostajat. Hiljaa tässä asiassa on ollut myös Keskusta ja Sipilä.

 

Mitä ovat sosiaalidemokraattiset ja Kataisen hallituksen arvot?

”Hyvin suuri osa suomalaisista allekirjoittaa sosiaalidemokraattiset arvot. Puolueena emme ole näyttäytyneet riittävän sosiaalidemokraattisena”, sanovat Eero Vainio ja Antti Koskela. ”Pääoma- ja osinkoverotuksen kiristäminen on ollut tavoitteemme erittäin pitkään, mutta kunnian siitäkin vei kokoomus”, murehti Vainio A-studiossa. Meidän täytyy rummuttaa tavoitteitamme rohkeammin, Vainio jatkoi.

Kuvaavatko hallituksen osinkoveropäätökset demareiden arvoja? Mitä ovat nuo arvot? Allekirjoittaako ”hyvin suuri osa suomalaisista” nykyhallituksen osinkovero-, pääomatulovero- ja varainsiirtoveropäätökset? Lähestyn kysymystä sosiaalihistorian suunnalta.

1960-luvulle saakka paljolti maaseutupohjaista köyhää mutta työteliästä väestöä muistettiin politiikassa edes jotenkin. Jyrkkä käänne tapahtui 1960-luvun lopulla. Demareiden ja vasemmiston vaalivoitto 1966, sen jälkeen kansanrintamahallitus, Paasiot, Mauno Koivisto, 70-luvulla Sorsan elvytys, korpilammet. Yhdelle suurelle kansanosalle (paljolti maaseutupohjainen köyhä väestö) käännettiin totaalisesti selkä, siltä riistettiin poliittinen arvo ja ihmisarvo. Tätä kutsutaan Suomen ”modernisaatioksi”, rakennettiin suuret lähiöt, betonikolossit jotka tänään murenevat käsiin. Arvoton ylijäämäväki pakeni Ruotsiin, useita satoja tuhansia.

Tällä ”modernisaatio”politiikalla demarit, vasemmisto ja myös Keskusta vetivät ulossulkevan rajan yhteen kansanosaan. Demarit jättäytyivät pelkäksi teollisuustyöväen puolueeksi. Mutta tänään vuorostaan teollisuustyöväki vähenee, miltei katoaa. Demareilta katoaa kansalähtöinen pohja pois. Jäljellä oleva teollisuusväki on hämmennyksissä, peloissaan, vilkuilee persuihin ja ties minne. Demareiden johtava kerros on rikastunut ja pitää huolta omista eduistaan, esimerkkinä työeläkeyhtiöt hallintoineen, korruptioetuineen ja rajattomine eläkkeineen.

Tänään demarit yrittävät väenväkisin pitää hengissä luomiaan instituutioita: ay-liike, kolmikanta, työeläkejärjestelmä, tel-maksut, vuokra-asuminen, palkkatyöläisyys, elvytys. Suuri osa kansaa, siis me, emme koe näitä enää omaksemme, osa noista instituutioista on suorastaan vihamielisiä tai tarpeidemme vastaisia. Joutavat kadota pois.

Se mitä tänään tarvitaan on ihmisten itsellistymisen ja kohtuullisen vaurastumisen edesauttaminen. Tätä samaa oli tavoitellut maaseutuväestö, mutta se siis lyötiin matalaksi. Tänään itsellistymisen muodot olisivat osin erilaiset: omistusasuminen, pienyrittäjyys, itsensä työllistäminen, omillaan toimeentulo, kohtuulliset pääomatulot, keskinäisyys, osuuskunnat, pienyhteisöt. Demareille ihmisten itsellistyminen on mörkö joka torjutaan kaikin tavoin. Tässä mielessä demareiden arvoja voi sanoa kansavastaisiksi.

Mitä tekee Kataisen hallitus ja demarit. Nostavat asuntojen varainsiirtoveron moninkertaiseksi. Nyt myös SRV:n johtaja Hienonen tuomitsi varainsiirtoveron noston pahaksi virheeksi. Kataisen hallitus ja demarit eivät salli pääomatulojen alapäähän minkäänlaisia lievennyksiä, päinvastoin esim. osinkoveroa ollaan tekemässä entistäkin degressiivisemmäksi. Omilleen kasvattavat vaikka minkälaisia verovähennyksiä: ansiotulovähennys, työtulovähennys, perusvähennys. Demareiden ja Kataisen hallituksen valikoiva, syrjivä ja degressiivinen politiikka karkottaa ja suututtaa itsellistymistä kaipaavan väestön. Sellaista on heidän arvopolitiikkansa. Ja kunnian vie kokoomus, murehtii Eero Vainio.

Nykyhallitukset, samoin Keskusta ja ay-liike ovat täysin kuuroja myös työelämän, julkisen hallinnon ja yliopistojen uusliberaalien johtamistapojen orjuuttavuutta kohtaan: niin sanotut suoritusarvioinnit, kehityskeskustelut, hulvattomat palkkaerot. Näiden menettelyjen ylläpitäjiä minä en äänestä koskaan.

Tämä yhteiskunta on nöyryytysyhteiskunta. Kyllä, rakenneuudistuksia tarvitaan, mutta aivan muuta kuin poliitikkojen, ekonomistien ja valtiovarainministeriön ’rakenteelliset uudistukset’.

Kauppalehti: Hallitus pahentaa asuntoahdinkoa

Aiheesta lisää US Puheenvuoron kommenttiosiossa

 

Juha Sipilä ja Riikka Manner, vetoan teihin: politiikkaan tarvitaan käänne

Politiikan perustaksi on asetettava ihmisten oikeus itsellistyä. Kataisen hallitus tekee meistä irtolaisia. Tämä näkyy asuntopolitiikassa. Asuntovarallisuuden karttuminen on monille ollut ainoa tapa itsellistyä. Nyt tämäkin tie aiotaan tukkia.

Asuntokauppojen varainsiirtoveron moninkertaistaminen (kuva) ei ole verotekninen eikä fiskaalinen toimi. Piilomotiivina on irtolaiskansan jumittaminen vuokraorjuuteen, VVO:n ja Saton lypsylehmiksi, liikemiesten työvoimaksi. Sitä paitsi, mitä on Krista Kiurun kohtuuhintaisuus, VVO:n 20 euroa/neliö kuukaudessa?

Antti Lindtman sanoi eduskunnassa 28.6.2011: ”Todellinen jytky löytyy täältä asuntopolitiikasta. Uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko puolitetaan vuoden 2014 loppuun asti… täältä se todellinen jytky löytyy.”

Varainsiirtoveron muutoksella ihmiset pannaan maksamaan tuhansia, jopa kymppitonni lisää veroa. Tuottoarvio valtiolle on 80 milj. euroa. Tällä jytkytuotolla ei ainoastaan estetä ihmisten itsellistymistä vaan sillä rahoitetaan ’yleishyödyllisiä’ rakentajia ja niiden taustayhteisöjä: työmarkkinajärjestöt, ay-liike, välillisesti jopa puolueet vaalitukena. Edellinen jytky oli Jan Vapaavuoren välimalli. Tämä ihmisten epäitsellistäminen, lyytimummokulttuuri saa elvyttäjiltä sovelluksen toisensa jälkeen.

Muutoinkin Kataisen hallitus tukee liikemiesluokkaa. Kari Stadighin työryhmä ehdotteli kansalaisten pankkitalletusten aktivointia esittäen keinoksi pienten sijoitustulojen lievempää verotusta. Mitä tekee hallitus ja Häkämies: vaikenee, vaikenee ja vaikenee. Sen sijaan Häkämies vihreiden säestyksellä (varsinkin Karimäki) ohjaa tämänkin tuen pienelle joukolle bisnesenkeleitä. Kataisen hallitus pitää hiljaisen kansan hiljaisena, passiivitallettajina ja passiivivuokralaisina.

”Innovaatiotuet” suunnataan liikemiesluokalle: tuotekehitysvähennys, enkelivähennys, lisäpoistot. Kokeiltu on mutta hylätty, sanoi Heikki Niskakangas. Etlan Petri Rouvinen, PT:n Eero Lehto ja PTT:n Pasi Holm pitivät näitä ”innovaatiotukia” kosmeettisina (A-studio). Rahaa niihin menee vähintään 300 miljoonaa vuodessa – ei se mitään, asuntojen ostajat ja sammutettu lapsilisäindeksi täyttävät aukon.

Valtio Suomessa on kaapattu – Kataisen liikemieshallitus. Valtio Suomessa on petturi – lapsilisäindeksin jäädytys, toimeentulotuen leikkaus. Valtio Suomessa on huijari – perusturvauudistuksen ansiosidos, raamisopimuksen prosentit, enkelituki, suomalainen veroparatiisisovellus.

Rahamääräinen ”turva” on aina petollista. Sillä huijataan, keinolla ja toisella, inflaatiot ja muut. Oikea turva on tietämisessä, sivistyksessä ja aineellisessa varallisuudessa. Olin juuri suurehkon asunto-osakeyhtiön luovutuskokouksessa osakkaille. Ihmisten olemuksesta huokui turvallisuus, itsellisyys, onnellisuus. Juuri näin, juuri näin. VVO, Sato ja ryövärit, painukaa hiiteen.

Politiikkaan ja yhteiskuntaan tarvitaan uusi suuri linja: joukkojen oikeus vaurastua, siis vaurastua itse, ei petollisesti valtion kautta.

Britannian Big Society on tuskin sellaisenaan matkimisen arvoinen. Sen perusideassa saattaa silti olla mukailtavaa: kutsuttakoon sitä ihmisten itsellistymiseksi.

Juha Sipilä, tee meille se minkä teit itsellesi: auta meitä vaurastumaan. Luokaa politiikalle uusi arvopohja. Kutsukaa sitä, jos niin haluatte, uusalkioisuudeksi. Arvona olkoon varallisuus- ja sivistyslähtöinen itsellisyyspolitiikka. Teillä, juhat ja riikat, voisi olla taipumusta ja kykyä tähän. Te olette viimeinen oljenkortemme. Ottakaa kaveriksi, ellette muita saa, Soinin porukka. Vaativat rikkaiden varallisuusveroa takaisin, ehkä myös kela-maksua takaisin. Juuri näin. Tällaisia minä äänestän.

Onko maallamme malttia vaurastua kuuluu tänään: onko ihmisillä oikeus itsellistyä.

     

Kuvien lähde: Helsingin Sanomat 8.6.2012.

 

 

Asuntoillassa Juhana Vartiainen tuomittiin kerran jos toisenkin

Vuokra-asuminen jumiuttaa ikuiseen varallisuusloukkoon. ARA-rahoitus ei sovi Helsingin seudulle. Elvytyksellä pelastettiin rakennusyhtiöt, ei muuta. Helsingin Hitas on tappioloukko.

Kansanedustaja Juha Väätäinen oli kutsunut K-infoon raahelaisen korjausrakentajan sekä Icecapitalin. Ihmisten on saatava aktivoitua toimijoiksi rakentamisessa ja asumisessa, tämän ymmärsin illan pääanniksi.

70-lukulaisen kerrostalon täysremontti, lisärakentaminen ja nolla-energiaksi muuttaminen maksaa 1700 euroa / neliö. Kaukolämmöstä irtautuminen on ennen pitkää myös Helsingin tulevaisuus.

Rakennuksen elinkaareen kuuluu korjaaminen aika ajoin, sitä on turha kauhistella. Mutta Helsingin seudulla korjautetaan kalliisti ja paljon turhaa.

Viikissä valtion tukema yhtiö (VVO) perii kalliimpaa vuokraa kuin vapaan rahan rakentaja. ARA-rahoitus ei sovi Helsingin seudulle.

Yleisön joukossa oltiin katkeria Helsingin hitakselle. ”Olemme kokeneet satojen tuhansien tappion suhteessa muihin.” Poliitikkojen vastaus aina on: ähäkutti, oma vika. Helsingin kaupunginvaltuustossa vallitsee rikkumaton hyvävelijärjestelmä hitaksen suhteen, näin yleisö väitti.

Ihmisiä kiihdyttää valtion lottovoitot aravien käyttörajoituksista vapauttamisessa sekä yhtiöiden peli. Ns. välimalli osana elvytystä oli superlotto muutamalle yhtiölle. Tukimuodon ideoi Jan Vapaavuori. Asumisoikeus- tai hitasasuntoihin tällainen lotto ei kuulu.

”Elvytyksellä” pelastettiin muutama rakennusfirma ja tuettiin virolaisrakentajia. Aiheesta on tekeillä viranomaisselvitys.

Juhana Vartiainen vaatii omistusasumiselle lisärasitteita, korkeampaa kiinteistöveroa ja muuta. Mutta samat rasitteet kiertyvät myös vuokrataloihin, ei ole ilmaista (vuokratalon) omistajaa.

Ruotsin asuntojärjestelmää on kehuttu, mutta se on piilevästi korruptoiva: jonoissa maksetaan sitä ja tätä.

Krista Kiurun puheet korkotuen lisäyksen vaikutuksesta vuokriin (2-3 euroa/neliö) ovat epäilyttäviä.

Krista Kiurun ohella Vantaan Antti Lindtman kehuu eduskunnassa, kuinka korkotuen lisäys rakennusyhtiöille on valtion budjetin tärkein asia. Entä jos asia on päinvastoin: korkotuki pitää lopettaa kokonaan.

Ketä julkisen tuen ylipäänsä pitäisi hyödyttää? Rahan syytäminen rakentajayhtiöille pitää lopettaa.

Perusidean pitäisi olla ihmisten oman aktivoitumisen mahdollistaminen ja avaaminen. Se voi tapahtua moninaisin tavoin. Asuntovarallisuuteen kiinnipääsy vaikka vähitellen on yksi tie. Omat asunnot pidetään kunnossa paremmin kuin vuokratalot. Omistajuus eriasteisena ja erimuotoisena on elämänsisältökysymys – ehkä juuri tämä onkin olennaisinta. Suomen asukkaat on totutettu orjakansaksi: työvoimaa, liikkuvuutta, loputonta vuokranmaksua, osattomuutta, tarkoituksettomuutta.

Tältä kannalta Krista Kiurumainen puhe ”kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamisesta” on väärä tie. Se on toimettomuuteen ja osattomuuteen jumiuttamisen tie. Politiikassa on aika astua korkeammalle tasolle: johtotähdeksi ihmisten oma aktiivinen toimijuus. Sosialidemokratian ja vasemmiston pitkäaikaisen alamäen keskeinen syy on tässä: he pitävät meitä mekaanisina alistujina, asiakkaina, elämän vuokralaisina.

Olavi Syrjänen kerrottiin asetetun selvitysmieheksi ARAn suhteen. Tuskinpa Syrjäseltä, entinen aravavirkamies ja vielä demari, lennokasta ideointia voi odottaa. Eikö koko ARA joutaisi vihdoin lopettaa, vähintään myllätä uusiksi, K-infossa kysyttiin.

 

Vaalien jälkeen kansanrintama ja uusi köyhyyspolitiikka

http://www.essee.net

Tuskin koskaan on Suomessa ollut sellaista umpikujan tunnetta kuin tänään. Miljoona vähäosaista ja syrjittyä on vailla näköalaa. Virallinen Suomi suhtautuu heihin kustannuselättinä. Vaalien jälkeen on rakennettava uusi kansanrintama. Politiikka on jalkautettava ihmisen tasolle, rakennettava elämän sisällöistä käsin.

Vaalikeskustelu on lohduttomuuden evankeliumia. Nimikkeitä heillä riittää: kaikkein heikoimmat, pienituloiset, köyhät, tulottomat, aktivoitavat, työllistettävät, perusturvan varassa eläjät, köyhyysvajeiset, paperittomat, toimeentuloleikatut, masentuneet, työkyvyttömät, kansaneläkeläiset, kuritettavat, varhaispuututtavat, takuupalkatut, indeksittömät, kestävyysvaje, köyhyysloukku, työttömyysloukku, aktivointiaste, työllisyysaste.

Kaksi on ylitse muiden: Martti Hetemäen köyhyystutkimus (VM) ja THL:n perusturvaselvitys.

Perusturvaeläjät: uusi pysyvä luokka (THL)

150 000 ihmistä elää pelkällä perusturvalla. Määrä on kaksinkertaistunut 90-luvun alusta. Pääosin perusturvalla elää puoli miljoonaa. Suurin osa näistä ei yllä minimikulutukseen. THL on keksinyt hyvän sanan: köyhyysvajeiset.

Perusturvalla elävien tulot (asumismenojen jälkeen) ovat laskeneet kahden vuosikymmenen ajan. Samaan aikaan heidän verotustaan on peräti kiristetty: päivärahan vero on 16,5 % , samansuuruisen palkan vero 7,5 % (kuva). Ero on suorastaan revennyt. Tämä on kansanosan tietoista köyhdyttämistä, nykymuotoista orjayhteiskuntaa. Kansa ajetaan ”työmarkkinain käyttöön”, kansa ei ole oman maailmansa rakentaja.

Ihminen on kolmoisloukussa, valtio tukiloukussa (Hetemäki)

Asumismenot vievät toimeentulotuesta puolet. Se on köyhyyden ydin Hetemäen ajattelussa. Ruokakunnan tulot ennen asumistukea olivat 737 euroa, siitä asumismenot vievät 68 % eli valtaosan. Asuminen on vähävaraisen ainoa elämäntehtävä, ihminen on kuin lintu, kesä kuluu pesää rakentaessa.

1960-luvulla alkoi ajanjakso, jolloin pesän rakentaminenkin riistettiin ihmisiltä. Rakentaminen on keskittynyt muutamalle firmalle, väestö on syrjäytetty kuluttajiksi ja maksajiksi. Firmat ja valtio pitävät yllä korkeita hintoja, vaikka (osin) muuta puhuvat. USAssa, Espanjassa ja Irlannissa asuntojen hinnat laskivat taantumassa puoleen tai alle. Suomessa elvytettiin ja luotiin ”välimalleja”, joiden turvin taaleritehtaat ja rakentajat pitivät hinnat ja tuottonsa yllä. Köyhyyden syyt eivät ole köyhissä, syyt löytyvät poliittisen eliitin päätöksistä. Köyhyys on politiikalla tuotettua.

Vähävaraisilla ihmisillä on kaksoisloukku (Hetemäki). Työttömyys(tuki)loukussa oleva ei voi mennä töihin. Työssä mutta köyhyysloukussa oleva pysyy köyhänä palkankin noustessa. Valtio itse on tukipolitiikan loukussa: asumistuki valuu vuokriin ja vuokranantajille, tukimenot kasvavat, vuokralainen lukittuu vuokraloukkuun. Lienee ollut kokoomus asialla, toivon tuoja.

Valtiokasarmit
Hetemäen ehdottama ratkaisu on valtiokasarmit. Asumistukea saavat pakataan valtion tukemiin halpataloihin (näinhän tehdään jo asunnottomille). Segregaation eli slummiutumisen Hetemäki kuittaa tutkimustiedolla: ”asuinalueiden monimuotoisuutta lisäävät toimet näyttävät vähentävän työllisyyttä ja hyvinvointia pienituloisimpien joukossa”.  – Kuulostaako erikoiselta?

Nettikommentit kuvastavat pelkoa: ”Tuloerojen kasvattamisen jälkeen seuraava vaihe on ghettojen rakennuttaminen ja seuraavaksi pakkotyö. Pakkosiirroiksi menee. Verohelpotukset rikkaille aiheuttavat köyhyyden. Takuueläke leikkautuu pois. Köyhyyden syitä on alettava pöyhiä tarkemmin.”

Vaalien jälkeen uusi sisältöpolitiikka kansanrintaman avulla

Umpikujayhteiskunnalle on haettava uusia avauksia. Perustuslain mukaiseen ihmisarvoiseen elämään kuuluu tunne siitä että aurinko nousee ja taivas punertuu. Kansaa ei saa mieltää elätiksi ja kustannuseräksi. Kansa on maailman kohottaja, ihminen on maailman rakentaja.

On haettava ratkaisua kahteen kysymykseen yhdessä: toimeentulo ja elämän sisällökkääksi kokeminen. Nämä kuuluvat yhteen. Ei riitä, että puhutaan vain perusturvasta, kompensaatiomuruista milloin millekin uudelle verolle, hinnannousulle tai herrojen optioille. Suurin ongelma on ihmisten syrjäytyminen omasta elämästään ja yhteiskunnasta. Heitä ei ole miljoona, heitä on kaksi.

Toimijuus, itsellisyys, omakätisyys, omamielisyys – toimeentulon on rakennuttava näistä käsin. Nämä kaksi on ratkaistava yhdessä. Ei riitä sekään, että ihmisille ”annetaan” työtä, työnantajuus on orjaisännän mentaliteetti. Ihmisen on voitava tuntea itsensä itselliseksi toimijaksi, ”työllistyä” itse, omin ehdoin, omin käsin, omin teoin, yhteistuumin.

Köyhyyden, syrjäytymisen ja toimeentulon ratkaisuja on lähdettävä etsimään nykyisistä ”sektoripolitiikoista”: koulutus ja sivistys, tieto, tietäminen ja luova toiminta, terveydenhoito, asumisrakentaminen, elinkeinojen rakenne, alue- ja yhdyskuntarakenne, elinkeinorakenne, maailman omistajuudet, kattosäännöt.

Puolueet, mitä tarjoatte?

Demareiden täky on 100 euroa perusturvaan. Tällainen rahatäky ei tunnista ”turhuuden” tuntoja, toimijuudesta syrjäytymistä, erikseen otettuna pikemminkin pahentaa näitä. Pikkukompensaatiot ovat myös haihtuvia. Isotuloisten maailma, ay-johtajista alkaen pakenee kaukana, kaukana, kaukana.

Vasemmisto(liito)n paketti: 750 euroa perusturvaksi, 10 euron minimipalkaksi, 10 000 euroa verottomaksi, 600 euron terveyskatoksi. Ihailtavan tasalukuinen paketti! Hyviä tavoitteita, sitä parempi mitä enemmän todeksi muuttuvat. Mutta vasemmistoliittoa vaivaa alistuneisuus ”työnantajuudelle”, heille riittää kun vikistään palkollisen roolissa, ollaan ay:tä. – Askel eteenpäin, hyvä vasemmisto, ihmisten itsellisen toimijuuden suuntaan, työmarkkinat on lyötävä hajalle, ei ihminen ole toisten työvoimaksi syntynyt.

Vihreiden perustulomallin seuraukset ovat vaikeasti hahmotettavia. Malli on tulonjaollisesti ja ihmisten toimijuuden kannalta epäilyttävä. Malli pitänee sisällään valtaisat verovähennykset suurituloisimmille (tasavero, maksimiprosentti, kaikille veroton perustulo), tätä vihreät piilevästi ajavatkin vaikka eivät suoraan sano. Malli kääntyy ihmisten hoputtamiseksi ”työmarkkinoille”. Heikko uskottavuus, eivät vihreät oikeasti siihen itsekään usko, kunhan vaalien alla höpöttävät. Vihreät ovat kovia ”aktivoimaan” ja leikkaamaan, laki perusturvan ehdollistamisesta (Soininvaara) oli kaikkea muuta kuin sattuma. Järvenpäässä Heikki Hiilamo kutsui lain kritiikkiä ”turhaksi poruksi” ja sanoi, että pitäähän ihmisiä heidän oman etunsa nimissä hoputtaa. Ja kun nykyvihreät eivät ole sopuisia impivaaralaisten kanssa, niin ei taida heistä olla kansanrintaman jäseniksi.

Keskustan anti. Ennen oli maaseutuköyhyys, nyt kaupunkiköyhyys. Helsingin seutu on vetokeskus: köyhyys, asunnottomuus, yksinäisyys, masennus, heitteillejätöt, ruuhkat, pöly, kaasut, uinuva elämä. Suomen asuttumista pitää katsoa köyhyysnäkökulmasta eikä osittaisesti ilmastosta. Miksi kaikki ajettaisiin köyhyyden sumppuun? Uutta ryhtiä on haettava Jukolan pojilta impivaaran takaa.

Perussuomalaiset. Eduskunnan tulonjakokeskustelussa Ruohonen-Lerner esitti köyhyysohjelman luomista vaalien jälkeen. Itse asiassa siinä se on, vaalien jälkeen ensimmäinen ja tärkein tehtävä.

Kattopolitiikka. Viime kauden surkuhupaisin tapahtuma eduskunnassa oli eläkekatto. Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto teki kiiruusti ”tutkimuksen” saaden tulokseksi että eläkekatto on Suomessa mahdoton (vaikka se muissa maissa on mahdollinen). Voi sitä Hyssälän hyssyttelyä, hallituspuolueiden hykerrystä, vihreillä ei mitään sanottavaa, ei löydy vaaliohjelmasta, hehän ovatkin liberaaleja. Demarit vaikenee, leikkautuisi Ihalaisenkin eläke. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kirjoitutti ”Tulevaisuuden voittajat”, siinä väitettiin että kansa ei kannata eläkekattoja. Taisi olla valhe, ainakin jos uskomme samanaikaista väitöskirjaa. Näin helppoa on valehtelu Suomessa, eduskunta tuottaa ja jakaa itselleen.

Eläkekaton ohella yhteiskatto lääkkeille ja terveydenhoidolle (esim. 600) sekä asiakasmaksujen poistaminen (koska niitä ei ole työterveydessäkään) ovat köyhyyspolitiikan majakoita.

 

Vihreät lirkuttelijat Järvenpäässä

Oltuani pari viikkoa pois Suomesta tutkailin vaalitapahtumia. Yksi asia ”keitti” ylitse muiden. Uudenmaan vihreiden viisi naisehdokasta oli kutsunut ihmisiä juttelemaan kanssaan Järvenpäähän. Mieleen tulvahti vihreiden ”juttelualttius” päättyvän vaalikauden ajalta.

Pyydän anteeksi ihmisiltä, jotka alla mainitsen. Tätä en tarkoita vihapuheeksi vaan kokemus- ja asialähtöiseksi vaalikeskusteluksi.

 

Sairaanhoitajien lakko ja ILOn pykälä

Ensi kerran luottamukseni horjahti heti vaalien 2007 jälkeen, kun vihreiden Johanna Karimäki perusteli sairaanhoitajia vastaan säädettyä pakkolakia kansainvälisen työjärjestö ILOn yhdellä pykälällä ja vain sillä. Näinkö helppoa politiikan teko on, näinkö helppouskoisina he meitä pitävät, ajattelin. Pakkolaki oli järkyttävin vaalilupauspetos (kokoomus) mitä Suomessa on koskaan tehty. Ja vihreille riittää kun epämääräisesti viitataan johonkin hämärään, sumuiseen, homeiseen ILO-pykälään. Lirkun, lirkun.

 

Yliopistolaki

”Yliopistolakiuudistus on laaja ja tarpeellinen”. Näin aloitti puheensa vihreiden Karimäki lain lähetekeskustelussa.

Uusi yliopistolaki on röyhkein yliopistoihin, tieteeseen ja sivistykseen kohdistettu kaappaus kautta koko yliopistohistorian. Suuryritysvetoinen elinkeinoelämä alisti yliopistot käyttöönsä. Nyt yliopistoista heitetään ulos kirjallisuus-, filosofia-, humanismi-, taide- ja muuta väkeä. Aalto-yliopistosta tehdään kaiken keskus, Koneen ja Fortumin tuotekehitysyksikkö. EK-säätiö lahjoitti ja lahjoituttaa kymmeniä miljoonia Aallolle. Vastinrahamenettelyllä valtiovalta ulkoistettiin yrityksille jopa perustuslain vastaisesti, tätä mieltä olen minä ja kenties myös Ilkka Kantola ja Jacob Söderman.

Eduskunnassa yliopistolain kiihkeimmät puolustajat olivat vihreiden Ville Niinistö ja Johanna Karimäki. Helsingin yliopiston yo-vaaleissa vihreät kokivatkin jo tappion, syyksi arveltiin yliopistolakia.

Ensi vaalikaudella yliopisto-ja sivistysasia on ajateltava kokonaan uudelta pohjalta.

 

Energian syöttötariffit ja muut tuet

Tuulivoiman syöttötariffien intomielisin propagoija eduskunnassa ovat olleet vihreät, intomielisimpänä ehkä Karimäki (taas kerran). Toki tämä lienee vilpitöntä hyvällä asialla olemista. Mutta mihin tukipolitiikka lopulta johtaa, tämä epäilyttää yhä enemmän. Energiateollisuus ry hokee sanaa ”kustannustehokkuus”, mikä tarkoittaa sitä, että suuryritykset, taaleritehtaat ja bisnesenkelit omivat tuulen itselleen kuten ne aiemmin omivat itselleen joet (vesivoiman) karkottaen väestön patoaltaiden tieltä. Pohjanmaalla joku kunta onkin jo valittanut energiatariffien syrjivyydestä.

Tariffipolitiikallaan vihreät tukevat talouden keskittymistä, samaa mitä ydinvoimakin saa aikaan. Toki joku heistä ajoittain mainitsee hajautuneen pientuotannon, mutta se jää naiviksi puheeksi. Joko vihreitä käytetään hyväksi tai sitten he oikeasti ovat keskittyneen ja elitisoituneen yhteiskunnan asianajajia (uskon jälkimmäiseen).

 

Pois tieltä risut ja männynkävyt

Aikoinaan Kemijoki ja muut joet ryöstettiin ihmisiltä viinan avulla. Tänään viinan korvaa laki. Rakennus- ja kaavoituslakia muutettiin pikavauhdilla niin että väestön napinat eivät tuulimyllyjen viuhinaa mökin nurkilla vaimenna. Eduskuntaan kehkeytyi vaalikauden kuluessa ylhäältä sanelevan kaavavallan mafia. Sitä johti Jan Vapaavuori (kok), vihreä siipi säesti innolla. Varsinkin Karimäki muisti kiitellä kokoomuksen Jania.

 

Yhteiskunnan ja ihmisten tiivistäminen

Vihreät ovat paisuvien cityjen intomielisiä ajajia. Tiivistäkää, tiivistäkää, hoetaan kuin armeijassa (muutama hokija näyttää itse asuvan väljänoloisesti). Tottakai asiassa on tietty järkijuonnekin, näkökulmasta riippuen. Mutta se on vai yksi juonne. Jumittuminen yhteen perusteeseen ja silmien sulkeminen muilta on petollista politiikkaa. Esim. maailman vesiongelma on paisuvien cityjen aiheuttama ongelma, eikä se ole ainoa, muita ovat mm. lihavuus, diabetes, yksinäisyys, masennus, slummit.

Millä tavalla maapallo kannattaa ”asuttaa”, tätä pitää tutkia vapaalla tieteellisellä mielellä eikä hokea vain yhtä perustetta (tiivistämistä, keskittämistä). Juuri muutetun rakennuslain peruste (kaupunkien keskustojen kehittäminen muun yhteiskunnan kustannuksella) kuulostaa lain perusteena oudolta ja pelottavalta. Voi kuinka vihreät Vapaavuoren ohella tätäkin lakia eduskunnassa puolustivat: Tynkkynen, Karimäki, Juurikkala ja muut. Seuraava eduskunta säätäneekin jo lain ihmisten fysiologian tiivistämisestä.

 

Perustulo vai toimeentulon leikkaus

Vaalien alla vihreät kerta toisensa jälkeen lämmittävät perustulonsa. Retorisena perusteena on mm. ihmisen identiteetin vapaampi määrittyminen. Kuitenkaan ei ole montaa kuukautta siitä, kun säädettiin nuoriin kohdistuva pakkolaki (toimeentulotuen leikkaus). Ihmisen itseidentiteetti on siitä kaukana. Eli suu puhuu yhtä ja kädet tekevät toista.

Kun tutkii tarkemmin vihreiden perustuloa, niin tuleehan sieltä vastaan työllisyysaste, työmarkkina, julkisen talouden kestävyysvaje, kansantalous. Eli pohjimmiltaan perustulokin kääntyy vihreillä elitisoituneen talouden pönkittämiseksi. Siinä se itsemäärittely.

Vihreiden perustulomalli on tulonjaollisesti epäilyttävä. Perustulo olisi kaikille veroton (ymmärsinköhän oikein). Ylin tasaveroaste olisi vihreiden mallissa alle 50 %. Kokoomuksen Hetemäki sentään kehtasi ehdottaa ylimmäksi rajaveroksi 50 %. Vihreät täräyttävät paremmaksi eli tosiasiassa vaativat suurituloisille huimia veronalennuksia (veroton perustulo, madallettu tulovero).

Tekniikan akateemisten liiton (TEK) vaaleissa vihreät vaativat veroprogression lieventämistä eli euromääräisiä tulonsiirtoja isotuloisille. TEK-ehdokkaina olivat mm. vihreiden Jyrki Kasvi ja Johanna Karimäki. Asiassa kuin asiassa vihreät ovat yhteiskunnan hyvinvoivan eliitin puoltajia vaikka suu lirkuttaa muuta.

 

He eivät kuuntele, arroganssi

Vaalikauden alkupuolella lähetin vihreiden kansanedustajille toiveita koskien työelämän epädemokratiaa, rajatonta työnantajavaltaa, palkkausjärjestelmiä, yliopistolakia ja jotain muutakin. Ei vastakaikua, ei pienintäkään. Tunsin tulleeni nolatuksi, tajusin olleeni naivi. Tästä tuntemuksesta kumpuaa tämäkin kirjoitus.

Vihreiden työelämäpolitiikka on ollut tunteetonta, työnantaja- ja kolmikantahenkistä. Eduskunnan valiokunnat juoksevat tuon tuosta kolmikannan ”aamukahveilla”. Eduskuntaan palattuaan he, varsinkin Karimäki ylistävät kolmikannan ihanuutta. Itse kokemiini työelämäongelmiin vihreät eivät ole ratkaisu promilleenkaan vertaa, päinvastoin heistä huokuu sosiaalinen arroganssi, ties nauru. Työelämävaliokunnassa jäsenenä on ollut Karimäki, häntä ennen Sinnemäki (muistaakseni).

 

Ääliöt, Impivaara ja kuppikunnat

Politiikan uussanaston kehitti Jyrki Kasvi. Eikös Kasvi vaalikauden puolivälissä vaatinut edustajille kunnon palkkoja jotta eduskuntaan saadaan kunnon väkeä. Ääliöt ja kuppikunnat pysykööt Impivaarassa.

 

Tuija Braxin teot

Braxin teoista lausuin näkemyksiäni aiemmin. Brax on siirtynyt Helsingistä ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiriin.

 

Poliittisen uran lumo

Kerran tulin vilkaisseeksi Vihreiden naisten ohjelmaa. Järkytyin yhdestä kohdasta. He kehuivat kuinka lumoavaa on heittäytyä poliittisen uran lumoihin ja kehottivat sisariaankin antautumaan uran luontiin.

 

Miksi tarjouduin itse ehdokkaaksi

Tarjouduin Köyhien asialla rp:n ehdokkaaksi kolmesta syystä.

1) osoittaakseni tyytymättömyyttä nykypolitiikan arroganttia henkeä kohtaan (ylimieli, tunteettomuus, ylpeily)

2) saadakseni moraalisen oikeuden lausua näkemyksiäni viime vuosien politiikasta

3) voidakseni ehdokkaan roolissa kirjoittaa politiikkaehdotelmia. Jos suinkin ehdin ja kykenen, kirjoitan vaaleihin saakka sarjaa aiheesta ’Kansojen varattomuus’ (eli tähänkö Adan Smithin tiellä päädyttiin).

Arvelen että arroganttien puolueiden piirissä Köyhien asialla rp on ylenkatsotuin, väheksytyin ja ivatuin. Juuri siksi se sopii minulle, tunnen olevani kotona. Kiitän kun hyväksyitte minut joukkoonne.

 

Varallisuusvero – ketä uskoa? Entä kiinteistövero?

SAK:n tutkija, tohtori Tapio Bergholm kertoi sosiaalipolitiikan päivillä, miksi tupot loppuivat. ”Viimeinen tupo vuonna 2004 oli menossa kiville. Varallisuusveron poistolla työnantajat ostettiin vielä kerran tupon taakse”. Näin siis tohtori Bergholm.

Muutama päivä aiemmin Demari-lehti kertoi pääkirjoituksessaan, että aloite varallisuusveron poistamiseksi tuli Elinkeinoelämän Keskusliitolta. Joku vuosi sitten Kansan Uutisissa kerrottiin varallisuusveron poistoesityksen tulleen tupo-pöytään STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään (sd) toimesta.

Joku kertoo epätotuutta. Arvelen että Mäenpää-tarina on tosi. Se istuisi hyvin ay-johtajalle, jonka kuukausipalkka lienee 10 000 – 15 000 euroa, vai liekö enemmän. Sellaisella kertyy verotettavaa varallisuutta.

Varallisuusveroa maksettiin vain huomattavan suurista omaisuuksista. Tavallaan varallisuusvero korvautui kiinteistöverolla, jota maksavat köyhimmätkin mummot ja papat, puuroannoksestaan tinkien.

Puolueista useimmat vaativat kiinteistöveron nostamista aina vaan lisää,  ”sitä kun ei pääse pakoon”. Ainakin vihreillä tämä on ollut ja on keskeinen vaatimus.

Mitä Timo Soini tämänviikkoisessa TV-haastattelussaan sanoi varallisuusverosta ja kiinteistöverosta? Kuka muistaa?

 

Ilmastopolitiikan upea avaus – Espoon Leppävaara

Oheinen kuva esittää Leppävaaran kansallismaisemaa Espoossa. Tähän maisemaan kotiutuivat aikoinaan Akseli Gallen-Kallela ja Ville Wahlgren sekä runoilija Kaarlo Sarkia. Ville rakensi vaimolleen talon Laajalahden lepikkoon.

Leppävaarassa oli Maximarket, kansan elämyskeskus. Maxi oli tienoon ainoa rakennus, ympärillä hiilimetsää, niittyä ja suota. Kauppakeskus Sellon tieltä Maxi purettiin. Ostoksille Selloon oli haalittava asujamisto ympäri Uuttamaata, Kemiöstä alkaen. Niinpä Leppävaarasta tuli Suomen johtava ramppikylä, ajoväyliä ylikkäin, alikkain, vierettäin ja perättäin. Leppävaara – Suomen betonikeskittymä.

”Upea avaus ilmastopolitiikalle”, sanoisi ministeri Jan Vapaavuori (kok) totuttuun tapaansa. Espoo rakentuu silloista, selloista ja solmuista. Muualle Suomeen ei rakenneta kaupan kauppaa, ei varsinkaan Pieksämäelle, koska Savon ilmasto on pelastettava. Sinivihreä kaavavalta tulkitsee lait, määrittelee oikeudet, rajaa rakentamisen, retoroi politiikan.

Espoo on ekologian avantgarde. Espoon vihreät ovat huolissaan siileistä eduskuntatasoa myöten (Karimäki). Leppävaaran liikennesolmun ali puikkelehtiva siilien kipittelykäytävä ei oheisessa kuvassa erotu, harmi.

Espoo haki itselleen Eurooppa-tason ekokaupunki-tunnuksen. Espoo lämpiää Siperian maakaasulla, tarvittaessa Venäjän hiilellä. Maakaasun veroa on nostettava varoen, jos lainkaan, sanoo Uudenmaan liitto.

Metron kannattavuusvaade ajaa Espoon suunnittelemaan uusia ja taas uusia satelliittikaupunkeja – postmodernia logiikkaa. Arvolähtöistä, sanoisi Mari Nevalainen, valtuutettu. Vihreiden kaupunkisuunnittelija Tiina Elo kiirehtii julistamaan jokaisen uuden alueen (Suomenoja, Hista jne) uraa uurtavaksi ekokaupungiksi. Uskoo ken tahtoo.

Politiikasta erossa pysyttelevä Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kertoi kansakunnalle, että muualle Suomeen on rakennettu liikenneväyliä väärin perustein. – Mutta paljonko kansakunnan varoja on upotettu Leppävaaran ramppeihin? Tuloksellista ilmastopolitiikkaa? Entä tuottoprosenttinne? Milloin näitä tutkitte, valtion reviisorit?

Mutta Leppävaaran solmu ei olekaan politiikkaa, se on aluepolitiikkaa, siltarumpua. Montako rumpua löydätte kuvasta?

Espoo ei tyydy tuhoamaan vain ilmakehää Siperian ja autojen kaasuilla. Espoo on kansakunnan varallisuuden pohjaton syöppö. Maaginen luku on 500. Valtion vastikkeeton pääomalahjoitus Aalto-yliopistolle on 500 miljoonaa. Valtion tuki Espoon metrolle on kohta 500 miljoonaa. Miljardi, miljardi, miljardi.

Taannoin VTV vaati maaseudun joukkoliikenteen tukea lopetettavaksi (epäpoliittinen vaade). Nyt eduskunnassa Leppävaaran-Tapiolan vihreä Karimäki vaatii Helsingin seudun joukkoliikenteelle valtion tukea enemmän ja taas enemmän. Jos valtio hylkää valtimolaiset, niin miksi valtimolaisten pitäisi kustantaa espoolaisten liikkumista miljoonaeuroin? (Kirjassa Vihreä uusjako Valtimo muuten esitellään mallikuntana koko Suomelle.)

Asunto- ja finanssikupla puhkesi Amerikoissa. Kun Suomessa puhkeaa kiinteistökupla, sen juuret juontuvat Espoon Leppävaaraan. – Ajakaapa kehäykköstä Leppävaaran läpi Tapiolan perukoille, kansallismaisemasta toiseen, katsokaa ja ihmetelkää sarkialaista unimaailmaa.

Poliittiset päätelmät:

1) Aalto-yliopistolle luvattu 500 miljoonan vastinraha perutaan.  Tai ylärajaksi asetetaan 10 – 20 miljoonaa (vastinrahat eri yliopistoille voitaisiin asettaa myös prosentuaalisesti aleneviksi). Aallon osalta valtio näin säästäisi 480 – 500 miljoonaa euroa, valtion velanotto pienenee vastaavasti, vuotuinen korkomeno supistuu 20 miljoonaa. Kiinteistövero voidaan jättää korottamatta.

2) Espoon metrotuelle asetetaan absoluuttinen yläraja. Nyt valtion piikki on auki, tuki määräytyy rakentamistavan ja kustannusten perusteella, joihin valtio ei vaikuta. Jos valtion tuki olisi 100 miljoonaa, kertyisi säästöä 200 – 400 miljoonaa. Säästöt voitaisiin käyttää vaikkapa ekokylien kehittelyyn eri puolille Suomea. (Oheishuomio: Espanjassa talouskriisi on pysäyttänyt rakentamisen tyystin, käykö näin myös Espoon metrolle.)

3) Onko valtion budjettivallan ulkoistaminen perustuslain, kansalaisten oikeuksien ja yhteiskuntasopimuksen mukaista? Yliopistojen vastinrahojen määrä ja kohdentuminen riippuu nyt ulkopuolisten (lahjoittajien) toimista. Näin on myös Espoon metron kohdalla (prosenttia ennakoimattomista kustannuksista). Kansalaiset ovat veronmaksajina avoimessa piikissä. Valtiolla ei ole oikeutta menetellä näin. Lue Ilkka Kantolan ja Jacob Södermanin huomiot valtiollisen vallan ulkoistamisesta. Eikö asia kiinnosta perustuslakivaliokuntaa? Kuka Suomessa valvoo, paitsi perustuslakia, myös kansalaisten oikeuksia veronmaksajina?

4) Uusiutuva ja hajautettu energia saattaisi suosia väestön hajautumista, ei pakkotiivistämistä. Keskittävä kaavapolitiikka valtakunnankaavoineen on arvioitava uusiksi. Leppävaaran liikennesolmujen, sellojen ja metrojen rakentaminen on analyyttisesti huteralla perustalla, kenties peräti väärää politiikkaa.

***

Kaarlo Sarkia: Älä elämää pelkää

Älä elämää pelkää,
älä sen kauneutta kiellä.
Suo sen tupaasi tulla
tai jos liettä ei sulla,
sitä vastaan käy tiellä,
älä käännä sille selkää.
Älä haudoille elämää lymyyn kulje:
Ei kuolema sinulta oveaan sulje.

Kuin lintu lennä,
älä viipyen menneen rauniolla
nykyhetkeä häädä.
Suo jääneen jäädä,
suo olleen haudassa olla,
tulevaa koe vastaan mennä.
Ole vapaa, kahleeton tuulen tavoin:
On kuoleman portti aina avoin.

Älä koskaan sano:
”Tämä on iäti minun.”
Elon maljasta juovu,
taas siitä, jos tarpeen, kivutta luovu.
On maailman rikkaus sinun,
kun mitään et omakses ano.
Elä pelotta varassa yhden kortin:
Näet aina avoinna kuoleman portin.

 

Miten sijoittaa sosiaalisesti, ekologisesti ja esteettisesti

Miten voi sijoittaa sosiaalista hyvää tuottaen, maapallon ekologiaa edesauttaen, maailmaa kaunistaen, ylipäänsä mielekkäästi?

Aiempi kokemus tekee epäuskoiseksi. Sukupolvet pakotettiin maksamaan asuntoa ikään kuin asuminen olisi elämän tehtävä. Nyt Finanssialan Keskusliitto siirrättäisi samat asunnot pankeille piskuista eläkesuoritusta vastaan. Näinkö meitä kierrätetään?

Entä pankkien itsensä kehitys? Postisäästöpankki – Postipankki – Leonia – Sampo – Danske Bank – Nordea – Björnia – karhula. ”Ei rahaa köyhille eikä rikkinäisille perheille”, sanoo Björn Wahlroos. – Ei rahaa pankeille, olkoon puolestaan meidän mottomme.

Postipankista soitettiin. Kun en ole Matti Vanhasen oppilas, en kuluta mitään, en liiku autolla vaan pyörällä, ruokalasku 30 euroa viikossa, velat maksettu, niin pankkikin kiinnostuu. Pankin sytykkeestä aloinkin pohtia sijoittajan uraa!

Bricetit ja oligarkit

Leoniapankki tyrkytti kehittyvien maiden arvopaperia (BRIC-maat: Brasil, Russia, India, China). Paperin tuotto olisi sidottu bric-indeksiin, pääoma maksettaisiin takaisin 2015. Bric-maiden kasvuennuste on 3 tai 4 % tai enemmän.

Sanoin ei. Liian pitkäpiimäistä, liian passiivista. Pitää olla omakohtaista otetta ja toimintaa. Toisekseen: Foxconnin itsemurhat, Venäjän oligarkit, Amazonin sademetsät, Intian maaseutu – tuotto olisi nyhdetty näistä. Siinähän tulisi osalliseksi rikoksenomaiseen toimintaan. Eikö maailma enemmänkin kaipaa henkistä ylöskohotusta, lönnroteja? Mieluummin alan kerätä runoja, sijoitan runot kohdalleen, laadin kalevalan, Intialle vedan.

Ps-säästäminen – ihana innovaatio

Leonia-pankissa tätäkin tarjoilivat. Olin jo hurahtaa. Ps-tilin kummallisuuksista voisi puhua sivukaupalla. Tutkin asiaa, luin lait, hallituksen esityksen, eduskunnan mietinnöt, talouslehtien ja Finanssivalvonnan infot.

• Mikä on ps-säästämisen idea ja asemointi? Ensin oli demokraattinen ja yhdenvertainen kansaneläke (rippeitä vieläkin). Sittemmin korporaatioiden itselleen nikkaroima työeläke tel on syövän lailla levittäytynyt jo 50 vuoden ajan. Ps-säästämisen sanotaan ’täydentävän’ aiempia eläkemuotoja. Ideologinen piilotavoite, ehkä ei aivan vähäinenkään on murentaa tel:n moraalista pohjaa, yksityistää ja siinä ohessa lihavoittaa pankkeja. Samaa yksilöllistämistä mitä ovat palveluseteli, terveystili, henkilökohtainen hiilijalanjälki ym.
• Ps-tilin verohyöty on olematon. Tämän totesi myös Eeva Liljeblom raportissaan TEMille. Verohyöty voi kääntyä negatiiviseksi, jos pääomavero nousee. Jos ps-rahat sijoittaa korkeaosinkoisiin osakkeisiin, niin verohyöty voi jälleen kääntyä negatiiviseksi (osinkojen veroprosentti noin 19, ps-varojen vähintään 28).
• Kuka päättää ps-varojen sijoittamisesta: säästäjä vai pankki? Laista tai Fivan ohjeista jäi epäselvä kuva. Pankissa kerrottiin, että säästäjä päättää.
• Entä pankin varainhankinta? Yleensä sillä on kustannus, korko. Ps-varat ovat pankille korotonta varainhankintaa, monet perivät jopa kuluja säästäjältä eli korkoa toisinpäin. Lain tarkoitus onkin lihavoittaa pankkeja, kertoo hallituksen esitys. Pankit pelastettiin 1990-luvun lamasta sosiaaliturvaa heikentämällä. Pankit pelastettiin 2008 lamasta, leikkauksista uhotaan juuri nyt (sailas, ek). Pankit pelastettiin Kreikan kriisistä ilman vakuuksia (ministereiltä puuttuu asiantuntemus, kirjoitti kuntien takauskeskuksen johtaja Heikki Niemeläinen, HS 24.5). Vihreä porvarihallitus on Suomen pankkipuolue.
• Entä jos ps-säästäjä huonoilla sijoituksillaan hukkaa kaikki ps-varansa. Säästöhetkellä saatu veronalennus jää pysyväksi. Valtio siis kattaa tappiosta 28 % (pian varmaan 30). Tässäpä onkin idea! Ulkoistetaan sijoitustappiot veronmaksajille, eikös tämä ole tuttu idea muustakin yhteydestä. Käymme rohkeiksi ps-sijoittajiksi, kaikki rahat Nokian osakkeisiin. Yhtiön konkurssissa valtio on jo etukäteen kuitannut tappiostamme 28 – 30 %.
• Ps-rahat ovat kiinni kymmeniä vuosia, säästäjän iästä riippuen. Milloin tahansa voi ilmaantua parempaakin rahan tarvetta.
• Ps-säästämisen ideana on vietellä ihmisiä osakesäästäjän ohentuneeseen maailmaan. Säästäjä tuijottaa papereita, lukuja, ruutua. Maailman substanssiin sinulla ei ole osaa eikä arpaa. Substanssin muovaajat (yritykset) ovat toisaalla. Olet paperoitu, tiliöity, johdannaistettu. Sinun ei tarvitse nähdä verisiä käsiä. Asian puki sanoiksi jo vuosisata sitten Olof Lagercrantz kirjassaan Ensimmäinen piirini.

Osallisuus maailmaan, mitä kautta?

Sijoittajan maailma on ohentunut, etäännytetty, vieraannutettu. Sijoitat UPM:n tai Enson osakkeisiin suoraan tai ps-tilin kautta. Yhtiöt valtaavat eteläisen Amerikan maita väkivalloin, karkottavat asukkaat kumiluodeilla slummeihin, köyhyyteen ja osattomuuteen. Ehkä et tiedä tästä mitään, ehkä et välitä, seuraat pörssikurssia voittojen kotiuttamiseksi. Teet(kö) itsesi osalliseksi rikoksenomaisiin toimiin, plantaasien monokulttuureihin, biodiversiteetin hävittämiseen, sosiaaliseen suruun. Nokia tuhosi Suomesta alihankkijansa. Eikös itsemurhayhtiö Foxconnin edeltäjä ja pesämuna ollut suomalainen Eimo?

Mitä kautta osallisuus maailman substanssiin rakentuisi? Yhtiöiden sisäinen hallinto, corporate governance. Yhtiölainsäädännön remontti. Finanssimaailman sääntely. Suurten yhtiöiden hajottaminen, iso reduktio, vertaa 1600-luku. Degrowth-talous. Deglobalisaatio. Tai ryhdymmekö bisnesenkeleiksi – ilman rahaa! Teemme nurkanvaltauksia. Olemme aktiivisia omistajia, kehittäjiä. Mitä olisikaan kansalaisten omistajuuspolitiikka? Pitäisikö säätää laki kansalaisten omistajuuden edistämiseksi! Fortum kansalle. Fennovoima kansalle. Ilmaista osakassähköä, Mankala-periaate kaikille! Eettinen sijoittaminen. Ekopankkia yritettiin joskus, se mureni osuuspankkien sisään. Hartwall Capital kertoo kriteereikseen pitkäaikaisen arvosijoittamisen ja hyvän tuoton, kehuu itseään vastuulliseksi yhtiöiden kehittäjäksi, tällaiselle on yhtiön mukaan sosiaalinen tilaus (Kauppalehti 4.6.).

Tel-hörhölät

Kela-maksu oli työnantajille hirveä rasite. Vähintään kymmenkertainen tel-maksu ei ole rasite lainkaan. Vihreä hallitus pelasti työnantajat Kela-kurjuudesta. Eduskunnassa vihreät naiset kokivat ilohysterian, tila jäi pysyväksi.

Yliopistoilta ja kulttuurilta perätään yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Miksi ei kysytä tel-sijoitusten yhteiskunnallista mielekkyyttä? Mitä suurempi hörhölä (elämysteollisuus, kauppakeskukset, flamingot ja libresset), sitä varmemmin rahoittajaksi paljastuu Varma tai Ilmarinen. On tutkittava ja arvioitava Varman, Ilmarisen, Eteran, Kevan ja VERin sijoitustoiminnan vaikuttavuutta, järkeä ja yhteiskunnallista mieltä. Tel-rahastot ovat hömppäkulttuurin selkäranka.

Taloutta ja valtaa on Suomessa keskitetty tel-rahojen turvin. Tel-rahastot ovat noin 120 miljardia (kotitalouksien pankkitalletukset ovat noin 200 miljardia, toisaalta velat noin 250 miljardia). Tel-yhtiöt estävät välimuotojen kehittymisen ympärilleen. Toimittaja Antti Blåfield kysyy ’Kuka määrää sijoitusmarkkinoilla’ (HS 28.3.2010). Ei saa syntyä Infraa, ei Kairaa, ei Elronia, ei Enfiaa. Varma ja Ilmarinen haluavat sijoittaa ”suoraan” eli pitää vallan itsellään. Tel-yhtiöiden kesken vallitsee kartellinomainen järjestely, jossa ala sopii, mitkä tuotteet päästetään markkinoille.

Talouden kriisit muhivat suuryhtiöiden ja finanssivallan irrallisuudesta suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Suomi ei ole yhtään fiksumpi. Suomen tel-yhtiöt on hajotettava tai vähintään kansanvaltaistettava.

Maailma fiktioina

Sauli Niinistö sanoo talouskriisien syyksi fiktiivisen rahan (Demari 4.6.). Suomessa on kriisiydytty 10 vuoden välein. 90-luvun kriisi alkoi Niinistön mukaan valuutan vapauttamisesta, liberalisaatiosta.

Australialainen taloustieteilijä Steve Keen sanoo:

Kun jokin markkina tuottaa voittoja, hinnat alkavat nousta ja yhä enemmän sijoittajia ryntää hyötymään noususta. Nousu kiihtyy. Sijoituksista saadaan suurempia voittoja velkarahalla. Myös velka tuottaa pankeille hyvin. Hintakupla kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun voitoilla ei tunnu olevan rajaa ja velkaa riittää. Kupla puhkeaa aina. (Attacin katsaus)

Amerikkalaiskirjailija David Shields: Kirjallisuus on fiktion myötä menettänyt merkityksensä.

– Emmekö me ihmisetkin ole fiktioita, irrallistettuja, tiliöityjä, paperistettuja, johdatettuja. Fiktiivinen raha – fiktiivinen kirjallisuus – fiktiivinen ihminen. Maailma pakenee kuin pankkien elinkaari, postipankista björniaan. Fiktiivinen köyhyys.

Toimintaehdotus

• Vedetään omat rahat pois hörhöjen rahoituksesta.
• Työeläkejärjestelmä yhtiöineen ja rahastoineen lakkautetaan ja puretaan pois, koska tel pitää yllä yhteiskunnallista eriarvoisuutta tulojen (eläkkeiden) jaossa sekä sijoitustoimillaan ohjaa yhteiskuntaa epävakaaseen seikkailu- ja fiktiomaailmaan.
• Ps-säästämisestä poimitaan sen demokraattinen alkio: säästäjän oikeus päättää sijoituskohteista. Säästäjien piirissä aletaan pohtia sitä miten sijoittaa sosiaalista iloa tuottaen, maapallon ekologiaa edesauttaen, maailmaa kauniiksi tehden, mielekkäästi.
• Eettisen, ekologisen, esteettisen ja demokraattisen eläkesäästämisen rinnalla eläkemuodoksi riittää kaikille yhdenvertainen kansaneläke. Sitä voisi kutsua perustuloksi. (Vihreät, olemmeko tältä osin samaa mieltä, oletteko tosissanne, uskoako teitä?)

Onko Suomi reilu maa

Onko Suomi reilu maa, kysyy maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen (HS 4.6.). Vain reilua maata ollaan valmiit puolustamaan:

”En usko, että kansakuntaa voi johtaa vain talouden mittareilla ja markkinaretoriikalla. Me tarvitsemme nyt henkisiä suunnannäyttäjiä, uusia runebergejä, snellmaneja, mannerheimejä tai kekkosia. Johtajuus on kriisissä kaikkialla maailmassa, koska valta on paennut kasvottomiin ylikansallisiin systeemeihin.”

Maailman Pen-klubin kanadalainen puheenjohtaja John Ralston Saul kirjoitti kirjan Fair Country – reilu maa.

Tässäpä meille sijoittajille tehtävää.

Lehtikirjoituksia:

Ps-säästäminen ei innosta

Eläkesäästäjä – veroetusi onkin pelkkää vedätystä

 

Politiikan tieteellinen vakuuttavuus

keskustelua aiheesta

Politiikka näyttäytyy hokemina. Tieteellisessä mielessä sellainen ei ole vakuuttavaa eikä uuteen ajatteluun virittävää. Elävöityäkseen ja vakuuttava ollakseen moni osa-alue kaipaa tieteellistä hahmotusta. Tällaisia ovat elvytys, työllisyys, metropoli, ilmasto, alue- ja yhdyskuntasuunnittelu, ekologisen ja sosiaalisen suhde, talousliberalismi, moni muukin.

Tieteelliseen hahmotukseen kuuluu:

• ennakkoasenteettomuus
• havaintojen monipuolisuus
• vaihtoehtoiset hypoteesit
• punninta eri näkökulmista
• virikkeitä tarjoava esitystapa, päätelmiä

Tieteellisyyteen kuuluu herkkyys poikkeaville havainnoille. Fysiikassa poikkeavat havainnot mullistivat käsityksen universumin luonteesta (kiihtyvä laajeneminen, pimeä energia). Poikkeavia havaintoja vilahtelee myös politiikan alalla, usein niitä ei olla huomaavinaan, esimerkiksi:

• diabetes yleistyy, koska asumismuoto tekee ihmisistä toimettomia
• vanhusväestö dementoituu virikkeiden puutteessa, toimettomina ja yksinäisinä
• kerrostalossa energian käyttö on tehottomampaa kuin muissa asumismuodoissa
• Ylen Mot-ohjelmassa MIT:n, Metlan ja HY:n professorit kiistivät ilmastotilastojen oikeellisuuden.

Poikkeavia havaintoja ei pidä ohittaa vaikenemalla. Niiden merkitys täytyy arvioida, selittää ja ymmärtää. Vanhusten hoidosta tai diabeteksesta puhutaan irrallisina kysymyksinä. Toisenlaisissa asumisoloissa 80- ja 90-kymppiset ihmiset hoitelevat puutarhaa, raivaavat metsää, kalastavat, eikä dementiasta ole ikinä kuultukaan. Millaisia hypoteeseja, suosituksia ja päätelmiä tieteellisesti vapaa mieli muodostaisi näistä havainnoista?

Soininvaaran hurmahenki

Näitä kysymyksiä jouduin miettimään törmättyäni Osmo Soininvaaran blogiin. Soininvaara opettaa kaupunkisuunnittelua espoolaisille ja kehyskuntalaisille. Moista ylimieltä ja hurmahenkeä en uskonut enää löytyvän.

Katajanokan vihreä älykkö opettaa: ”Kehyskunnat eivät ole kypsiä ottamaan väestöpainetta vastaan. Päätöksentekokoneisto ei osaamiseltaan ja vahvuudeltaan ole siinä kunnossa, että se pystyisi käsittelemään rationaalisesti kymmenien miljoonien eurojen kaavoitushyötyjä… Kunnilla ei ole tähän taloudellisia, poliittisia eikä henkisiä edellytyksiä.”

Kellä on henkisiä edellytyksiä, kellä ei ole? Tämä taitaa olla Soininvaaran rotuoppia. Me ’kehyskuntien’ asukkaat voimme nostaa kunnianloukkauskanteen Soininvaaraa vastaan.

Entä kymmenien miljoonien kaavoitushyödyt? Nämä ovat samaa tyhjästä tehtyä virtuaalipeliä kuin oli USA:ssa arvopaperistaminen, josta talouslama sai alkunsa. Tämä peli (kaavoitusmonopoli) joutaa kunnilta pois.

Soininvaaralle Espoo on reuna-aluetta. ”Reuna-alueet eivät selviä investoinneista, joita nopea väestönkasvu edellyttää, elleivät lähetä arveluttavaa ainesta Helsinkiin”. Siis väestönkasvua itsestäänselvyytenä. Diabetesta, dementiaa…

”Espoon kaavoitusta ei tehdä liikenteen ehdoilla, voiko osittaisoptimoinnin selkeämmin määritellä” (Soininvaara).

Espoon taidemuseolla keskusteltiin Espoon suunnittelusta, oli myös Tapiolan arkkitehtuurikävely. Liikenne ei ole kaupungin kehittämisen lähtökohta, sanoi mm. Mari Nevalainen ja Hannu Ranki. Ajatellaanpa taidehistoriaa, tieteen historiaa, maalausta, arkkitehtuuria, runoutta, romaaneja. Liikenteestäkö sisältö sikiää? Näinkö pinnalliseksi vihreä äly on käynyt? Jälki näkyy Espoossa ja metropolissa. Kaikkea perustellaan metrolla, liikenteellä, ihmisten dementointia, kaupungin sementointia, luonnon jauhantaa (Kaupinkallio).

Tarvitaan uusia hypoteeseja

Alue- ja kaupunkisuunnitteluun tarvitaan uusia hypoteeseja ja tieteellistä hahmotusta. Väestön keskittäminen ja tiivistäminen olkoon yksi hypoteesi. Tieteellisesti vähempiarvoisempi ei ole yhteisöjen ja ihmisten omavaraistaminen. Onko se katajanokkaisuutta ja leppävaaraisuutta vai jotain muuta?

Puolueet hokevat ekologista (epäsosiaalista) verouudistusta. Entä jos kannattaisi tehdä sosiaalinen verouudistus. Oheistuotoksena saattaisi syntyä uudenlaista ekologiaa.

Valtioneuvoston ilmasto- ja energiaselonteossa hoetaan ylhäältä ohjattua ilmastopolitiikkaa. Mutta jospa ilmastomuutoksen syy onkin talouden ja politiikan epäkansanvaltaisuudessa. Jospa oikea ratkaisu onkin demokratian elvytys. Maan Ystävien Marko Ulvila luennoi Helsingin yliopistolla hahmotellen demokratian elvytystä, se oli hämmentävän inspiroivaa kuultavaa.

Soininvaara tuskailee, kun Helsingillä, Espoolla, Vantaalla ja ’kehyskunnilla’ ei ole varaa kaavoittaa ja investoida riittävästi ja kun eläminen kallistuu. Miksi pitää väkisin kaavoittaa? Jospa kaupungit ovat kohdanneet luonnollisen kokorajansa kuten inkavaltio aikoinaan? Helsingin synty jo sinänsä oli irrationaali ja satunnainen. Tsaarin armeija tarvitsi linnoituksen Suomenlahden kapeimpaan kohtaan ja Turkukin sattui palamaan. Helsingin olisi suonut sammaloituvan tsaarin kasarmien mukana.

Nämä ovat esimerkkejä nykypolitiikan tieteellisen vakuuttavuuden puutteesta. Tieteellisesti asioita hahmottaen avautuisi uusia näkymiä, viriäisi uusia kehityspolkuja ja keskustelua. Eduskunnassa tällaista ei viriä, hallitusaitio on hokema-aitio. Onko sellainen demokratia mielekäs?

keskustelua aiheesta

 

Tapiolan Kaupinkallio ja Espoon betonisaatio

Espoon Tapiolassa on metsäinen kumpare, Kaupinkallio. Ikimännikkö symboloi alkumerta, kallion nousua merestä, tallattua polkua, tuulen kuuntelua, luonnon uhkeutta.

Metsikön tuhoksi on koitumassa Espoon metro ja kasvuvimma. Tapiolan Stockmannille on saatava lisää asiakkaita ja metroon torkkuvia matkustajia. Ilmaston pelastamiseksi männyt mataliksi ja betonia tilalle. Tällaista on Espoon logiikka, mielivaltaista ja sumeaa.

Mitä metsikön pirstominen kertoo Tapiolasta, Espoosta, Metropolista?

Havainnointi
Metsikössä voit seurata luonnon kiertoja. Betoni dementoi ja masentaa.

Alkuelementit
Meri, ranta, metsä, pelto, valo, ilma, kädentyö. Eri elementit lomittavaa rakentamista ideoitiin juuri Tapiolassa 1950-luvulla, mutta ei enää. Kaupunkisuunnittelun taso on laskenut. Enää ei ole pyrkimystä kokoavaan ajatteluun. Liikennettä alle ja päälle, betonikansia, asiakasvirtoja kauppiaille. Tylsä maailma, tylsä metropoli, tylsä Espoo, tylsä Tapiola.

Tulkinnat
Millä käsitteillä tulkitset ympäristöäsi? Tulkintaprosessi on tärkeä, siitä on keskusteltava monipuolisesti, sanoi kulttuurihistorioitsija Silja Laine Espoon taidemuseolla 26.10.09. Tänään Tapiolaa kehitetään yksioikoisesti, kansa ei voi aidosti vaikuttaa tulkintoihin, tuskin arkkitehditkään.

Veistoksellinen sommittelu (museonjohtaja Timo Tuomi).
Tapiola oli avaraa sommittelua, vaihtelevia näkymiä. Veistos ja monumentti vaatii tyhjän tilan, avaruuden, ilmaa, luontoa. New Yorkilla on pilvenpiirtäjänsä, mutta on myös laaja keskuspuisto.

Perusteiden keinotekoisuus
Metro on vain liikenneväline, sanoi oppaamme Mari Nevalainen Tapiolan Killasta. Ja ekonomisti Hannu Ranki: metro on vain yksi näkökulma, Tapiolan idea ei ollut taloudellinen. Tapiolan idea oli ihminen, eläminen ja asuminen. Nyt metrolla ja jopa ilmaston muutoksella perustellaan mitä tahansa. Kaivetaan maahan tunneli ja se on kaikkeus. Äly painuu alas, maan sisään, pimeään. Perusteiden keinotekoisuus ja mielivaltaisuus, tähänkö nykyinen kaupunkikulttuuri meidät vie?

Sosiaalisen tuho
Tapiolan alkuvuosina taloja arvottiin hakijoiden kesken, SAK:n johtajalla ei ollut etusijaa. Nyt rakennetaan torneja globaalifirmoille, Aalto-yliopistolle, vakuutusyhtiöille, Stockmannille.

Ihmisten jakautuminen
Ihmisten enemmistö on kauppojen asiakkaita, vakuutusten maksajia, metrossa torkkujia. Taksa palvelutalossa on 4000 – 6000 euroa/kk. Kuka voi tänään sanoa: katso tämä on minun luomukseni. Metropoli on pienen vähemmistön luomus.

Säilöntä
Metropoli säilöö ihmisiä. Kasarmeja vai koteja, kysyttiin 1940-luvulla.

Haalinta
Metropoli haalii ihmisiä. Espooseen 300 000, metron täyttämiseksi, muka.

Naivismi
”Tuskin maltan edes odottaa että pääsen painamaan nappia metron puolesta”, kirjoitti vihreä valtuutettu Karimäki metropäätöksen aikaan. Tänään sama valtuutettu äänestää Kaupinkallion metsän säilyttämiseksi, vaikka juuri metron nimissä sitä tuhotaan.

Espoon betonaatio
Espoon valtuustossa Mari Nevalaisen (kok) ehdotusta Kaupinkallion metsän säästämiseksi kannatti 19 ja vastusti 43. Kannattajista oli kokoomuslaisia 4, sdp 0, vas 0, ps 7, vihreitä 3, vielä joku. ’Huikean vaalivoiton’ saaneista vihreistä enemmistö kannatti metsikön rakentamista. Siis rakentamista, ja vihreät. Joukossa Suomen suurimman rakennusyhtiön YIT:n hankepäällikkö Matti Kuronen, Espoon vihreiden edustaja kaupunginhallituksessa. Mäntyjen kaatoa kannatti myös kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja vihreiden Tiina Elo. Näin betonoituu Espoo, näin betonoituvat vihreät. Montako prosenttia päästöistä olikaan peräisin betonista?

 

Miksi sähköllä pitää ajaa autoa mutta ei saa asua

Keskustelua aiheesta

Miksi sähköllä pitäisi ajaa autoa mutta ei saisi asua? Asuminen on perustarve, kaduilla köröttely vähemmän perustavaa. Arvaan taustalta löytyvän pitävän logiikan, mutta kertokaa se? Mistä hölmö kansalainen tietää, milloin sähköä pitää käyttää, milloin sitä ei saa käyttää?

Insinöörien ja ekotietäjien mielestä tämä toki on tyhmä kysymys. Juolahti vain mieleen lukiessani Taustamiehen blogijuttua, jossa hän väittää sähköautoilun vaativan 2 tai 3 uutta ydinvoimalaa.

Sanna Perkiö puolestaan väittää blogissaan, että ”metsäenergian hyödyntäminen tulee suomalaiselle kuluttajalle ja veronmaksajalle todella kalliiksi”.

Näin, ajatukset energia-asioissa heittävät laidasta laitaan. Valistakaa meitä.

(Vastaakohan kukaan vihreä tällaiseen kysymykseen? Or as usually: blowing in the wind, tuulelta vaan ma vastauksen saan.)

 

Helsingin seutu on Suomen syöpä

keskustelua kirjoituksen pohjalta

Uutinen Keravalta. Siellä alkavat keittää aamukahvinsa kannoilla, metsähakkeella ja turpeella. Valmistuvan biovoimalan sähköteho on 21 MW, kaukolämpö 48 MW, prosessilämpö 10 MW. Tehot kattavat 75 % Keravan kaukolämmöstä ja 25 % sähköstä. Helsinkiä ja Espoota lähestyvä kantoralli yltää nyt siis Keravalle, ei vielä lähemmäksi.

Helsingin seutu on Suomen vihrein, sanotaan. Niinpä onkin mahdoton ymmärtää, miksi täällä öyhyytetään Puolan hiiltä ja Siperian kaasua, kertaluonteista fossiilienergiaa, imetään maapalloa tyhjiin. Tätäkö on vihreys, cityvihreys? Miksette istu kannolle käsiänne lämmittelemään kuten Keravalla?

Ei pidä unohtaa aiempiakaan syntejä. Helsinki on kai 60 vuoden ajan imenyt ilmaista sähköä Kemijoesta. Kemijokilaakson kulttuurin tuhoaminen 1948 alkaen on rikos ihmiskuntaa vastaan. Sillä sähköllä pyörii Helsingin teatterit.

Tekojaan he kutsuvat metropoliksi. Kuinka ollakaan, jopa ekosysteemi-innovaattori Antti Hautamäki kummeksuu yhdelle metropolialueelle kasautumista (HS 8.9.09). Hautamäki on stadin poju, Sitran ketteryydestä ulkoistettu, nyttemmin periferiaan vyötetty innovaatioprofessori.

Aalto-yliopiston sosiaalisuus?

Aalto-yliopiston avajaisissa Finlandiatalolla TKK:n rehtori Matti Pursula usutti Aallon proffia aluepolitiikan kimppuun. Muistamme kuinka TKK:n tuotantoprofessori Esko Niemi laskelmin todisti alueiden ylläpidon tuhoavan Suomen hyvinvoinnin. Niemen laskelma on näyte Aallon huipputieteestä. Vorwärts, aallon tietä, science macht frei. HYn maantieteen professori Markku Löytönen esittelee vastaavanlaisia näkemyksiä.

Rahojen virtoja voidaan valita niin tai näin, todistaa näin tai noin. Pitää katsoa useampia rahavirtoja ja eri tasoja, materian ja energian virtoja, ihmisten virtoja, asenteiden virtoja, sosiaalisen pääoman virtoja jne.

Espoon metro Alajärvelle

Miksi alajärveläisten pitää maksaa Espoon metroa? Maksakoot espoolaiset kulkemisensa ja gourmensa itse – itsehän ovat pesänsä rakentaneet. Lakko päälle, veronmaksulakko, pyydetään professori Niemi konsultiksi.

Valtio elvyttää Helsingin seudun rakennusfirmoja käynnistysavustuksin, välimallein, korkotuin, investointiavustuksin, kotitalousvähennyksin, kunnallistekniikoin, voi mitä kaikkea. Politiikan portaille itsensä kustantaneet ’päättäjät’ antavat piilotukea. Esim. YIT:n kehityspäällikkö espoolaisvihreä Matti Kuronen näyttää päätyökseen järjestelevän Espoon valtuustosta käsin hommia yhtiölleen, alkaen Suomenojalta ja Jousenkaarelta.

Elämänkaarikorttelia ja muuta

Eikö voitaisi tehdä kuten amerikoissa eli antaa auto- ja rakennusfirmojen kaatuilla kasvualustaksi yhteiskunnan uusille organisoitumisille? Uusyhteisöllistä yhdyskuntasuunnittelua, rakentamista, asumista, vanhusten elämää. Suomi on muutaman firman maa, valtio on fiksautunut näiden avittajaksi, kääntää selkänsä ihmisten haaveille. Eilen satuin lukemaan Vanhustenhuollon uudet tuulet -lehdestä 5/09 hauskan idean elämänkaarikorttelista. (vai oliko se Vanhustyö-lehti?)

Valtio satsaa satakunta miljoonaa asunnottomuuden puolittamiseen. Asunnottomuus on pääkaupunkiseudun ongelma. Ihme kyllä, metropolidynamiikka on niin ovelaa, että asutettujen tilalle tulee aina uusia. Rakennusliikkeitä elvyttäen ei asunnottomuutta hoideta. Sosiaalinen pahoinvointi etsii turvaa metropolista. Tämä on sukulaisilmiö StoraEnson tavalle karkottaa ihmiset plantaasien tieltä slummeihin, laaja ekologis-sosiaalinen kysymys.

Eduskuntaan toinen kamari

Politiikan mekanismit on nykyään viritetty niin, että metropolista tulee itseään ruokkiva vallan kierre. Kansanedustajaksi pääsee vain Helsingistä tai Espoosta, katsokaa vihreitä tai kokoomusta. He käyttävät valtion varoja rakentaakseen lisää, saadakseen enemmän edustajia. Miksei Suomen eduskunnassa ole toista kamaria, joka tasaisi valtaa maan eri alueiden kesken?

Ekologisen rakenneuudistuksen laki

Säädetään ekologisen rakenneuudistuksen laki: kielletään yhdyskunnat käyttämästä promillenkaan vertaa fossiilienergiaa. Nykyisille yhdyskunnille (Helsinki, Espoo, Vantaa) annetaan aikaa 10 vuotta muuntautua. Ellei onnistu, niin kaupunki puretaan pois.

Vielä takaisin Keravalle sekä Jyväskylään. Hakkeen ja turpeen rekkaralli mitä Keravan biovoimalaan, Jyväskylän Rauhalahteen, kohta myös Keljonlahteen päivittäin tulee on hirvittävä, lähentelikö sataa. Sekö on kaunista? Jyväskylän pienoismetropoli imee maakunnan kuiviin. Jos ette usko menkää Mauri Pekkarisen takapihalle Kinnulaan. Kivijärvi, elokuinen tuulastuslahti, kasvaa umpeen kortetta ja sammalta. Myllätyt suot pukkaa järveen paskaa.

keskustelua kirjoituksen pohjalta