Eduskunta


Koska Otso Kivekäs ei julkaise kommentteja omassa blogissaan (pari kertaa olen turhaan yrittänyt), esitän tässä Kivekkään väittämiin liittyvän muutaman kysymyksen. Nämä ovat tässä vaiheessa nimenomaan kysymyksiä.

Kivekäs kirjoittaa:

(lisää…)

Mainokset

Katselin parina iltana Saksan TV:tä. Kanavaksi valikoitui BBR, mikä lie tarkoittanut Berlin-Brandenburger Rundfunk, siis Saksan Yle. Suomeen palattua avasin TV:n. Yleltä tuli Villikortti. Järkytys ei olisi voinut suurempi olla. Tätäkö on Suomi. Olisinpa saksalainen.

(lisää…)

Seurasin Tieteenpäiviä viisi päivää aamusta iltaan.

Jäljelle jäi ärtymys.

Ärtymys siitä että monet hyvät ajatukset katoavat taivaan tuuliin. Sitäkin enemmän ärtymys päivillä muhivasta pörhistelystä ja vallantäyteydestä. Seuraavassa muutama poiminta, ei kaikki, jatkan ehkä myöhemmin. Alla olevat voi lukea missä järjestyksessä tahansa.

(lisää…)

’Markkinoiden luominen’ on Anne Bernerin avainsana.

Onko valtion tehtävä luoda markkinoita? Tämä on naivi käsitys valtion olemuksesta ja tehtäväkuvasta. Vilkaisu puhelintoiminnan ja telealan kehitykseen Suomessa avaa aihetta käytännön tasolla.

Anne Berner sanoo: On täysin mahdollista, että liikennemarkkinoilla käy kuten telemarkkinoilla aikoinaan. Suomen hallituksen tavoitteena on luoda suotuisa ympäristö uusille liiketoimintamalleille. Valtio edesauttaa yritysten syntyä näillä markkinoilla. Selvittelyä on tehty useiden sidosryhmien kanssa.

Mitä ovat telemarkkinat?

(lisää…)

SMP:n / Perussuomalaisten historiallinen kehityskaari on surkeuksien surkeus.

Alunperin SMP syntyi yhden miehen (Veikko Vennamon) vihareaktiona Kekkosta kohtaan.

1968 – 1970 vähäväkisen maalaisväen hätähuuto kanavoitui SMP:hen. Mauno Koiviston betonipolitiikka ja Kalevi Sorsan ”elvytys” murskasi tuon hätähuudon.

(lisää…)

Rintaman rakentavat Sanoma ja Aalto. Mutta keitä vastaan he puolustautuvat? Vastauksen löydät tämän kirjoituksen lopusta. (Vääriä ihmisiä vastaan, meitä vastaan.)

Tästä linkistä näet kuinka hohdokkaita ovat Talouden Puolustuskurssin teemat.

(lisää…)

Miten näette Ylen päätöksen lakkauttaa lauantai-illan Yleleaks-ohjelma? Onko lakkautuspäätös sopusoinnussa sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kanssa?

Vastaukseksi ei riitä, että työryhmän tai sen jäsenen tehtävä ei ole ottaa kantaa Ylen ohjelmasisältöön, yksittäisiin ohjelmiin tai päätöksiin.

Yleleaksin lakkautuksessa on kyse sensuurista, selittäköön Yle asiaa miten tahansa tai sanoopa poliitikot mitä tahansa. Tsaarinaikainen ennakkosensuuri on palannut Suomeen.

Kyse on suomalaisen kulttuurin elävyydestä, virikkeellisyydestä sekä poliittisen keskustelun monipuolisuudesta.  Yleleaks on edustanut tätä parhaimmillaan. Mutta juuri tämän te, Yle ja Yleä hallinnoiva Suomen eduskunta, tuhoatte.

Tänään Helsingin Sanomissa Tiina Raevaara ihmettelee kun suomalainen kirjallisuus ei mene kaupaksi. Ei mene, kun kulttuuri, kirjallisuus ja yhteiskunnallinen keskustelu sisällöllisesti köyhdytetään. Jäljelle jäävään kulttuurimössöön ei lukijalle tai katsojalle jää mitään tarttumapintaa.

Yksi osa kulttuurimössöä on turruttava viihde, viihteeksi kuviteltu. Ällöttävin esimerkki turruttavasta viihteestä on Uutisvuoto. Tuota ohjelmaa on työnnetty lauantai-illan harmiksi ties kuinka kauan. Missit, kuplat ja kansanedustajat käyvät kukin vuorollaan kikattamassa, aina täsmälleen saman kaavan mukaan. Se ohjelma olisi ansainnut päättyä vuosia sitten. Ei, sen sijaan te lopetatte Yleleaksin, jossa on ollut harvinaisen terävää sanansäilää.

Eduskunnan Yle-työryhmä pohtii Ylen roolia suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä. ”Työryhmän tehtävänä on selvittää Ylen asemaa ja merkitystä Suomen mediamarkkinoilla ja merkitystä demokratian, sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kannalta.”

Tänään 19.4. työryhmän jäsenistä ovat julkisesti vastaamassa kysymyksiin Eero Lehti (kok), Tuomo Puumala (kesk), Ritva Elomaa (ps), Krista Kiuru (sd) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Kysymys:
Miten näette Ylen päätöksen lakkauttaa lauantai-illan Yleleaks-ohjelma? Onko lakkautuspäätös sopusoinnussa sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kanssa?

 

Seuraava sivu »